Käytittekö avioeron harkinta-aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Olen itse eroamassa, liitossa on niin paljon vaikeuksia ja välillä tuntuu, että mies ajattelee perustavanlaatuisesti eri tavalla asioista, että tästä ei tule mitään. Omista tunteista en ole varma. En voi sanoa "en rakasta miestäni". Miehen käytöksessä, lasta ja minua kohtaan, on monia syitä erota, toisaalta mies on pyytänyt asioita anteeksi.

Vaikka itse olisin eroamassa, haluaisin että ns. harkinta-aika käytettäisiin. Mies muuttais vuokralle ja myöhemmin ositus, jos ero on lopullinen. Mies taas haluais ns. heti poikki ja itselleen kuuluvan osuuden. Osituksessakin joutuisin ottamaan vähän takkiin (7000 €).

Niin siis onko kukaan hakenut eroa ja muuttanut erilleen harkinta mielessä. Miehen mallilla minä siis ostaisin miehen ulos kämpästä ja mulla olisi hirveästi velkaa. Yhteenpaluussa sitten tulisi takkiin hirveästi.

Me haettiin eroa heinäkuussa, mies muutti pois tammikuussa ja ositus saatiin tehtyä maaliskuussa, jonka jälkeen haettiin toisen vaiheen eroa. En tiedä käytettiinkö erityisesti harkinta-aikaa, mutta ei ollut mikään tulipalokiire minkään asian kanssa. Jos miehesi ei halua odotella, sun mielipide ei paljoa paina.

Ei sitä voi olla käyttämättäkään. Jos harkinta-aikaa ei ole mennyt niin avioeroa ei myönnetä.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse eroamassa, liitossa on niin paljon vaikeuksia ja välillä tuntuu, että mies ajattelee perustavanlaatuisesti eri tavalla asioista, että tästä ei tule mitään. Omista tunteista en ole varma. En voi sanoa "en rakasta miestäni". Miehen käytöksessä, lasta ja minua kohtaan, on monia syitä erota, toisaalta mies on pyytänyt asioita anteeksi.

Vaikka itse olisin eroamassa, haluaisin että ns. harkinta-aika käytettäisiin. Mies muuttais vuokralle ja myöhemmin ositus, jos ero on lopullinen. Mies taas haluais ns. heti poikki ja itselleen kuuluvan osuuden. Osituksessakin joutuisin ottamaan vähän takkiin (7000 €).

Kumpikin hankkii vuokrakämpän , jonne muuttaa. Yhteinen asumus myyntiin. Ositus käy näppärästi ja kenellekkään ei pitäisi jäädä velkaa. Erossa nyt vaan kaikki asiat muuttuu. Turha jäädä johonkin asuntoon roikkumaan jos talous yksin ei kestä.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi olla käyttämättäkään. Jos harkinta-aikaa ei ole mennyt niin avioeroa ei myönnetä.

Tarkoitin siinä mielessä, että harkitaan ja mietitään erotaanko lopullisesti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse eroamassa, liitossa on niin paljon vaikeuksia ja välillä tuntuu, että mies ajattelee perustavanlaatuisesti eri tavalla asioista, että tästä ei tule mitään. Omista tunteista en ole varma. En voi sanoa "en rakasta miestäni". Miehen käytöksessä, lasta ja minua kohtaan, on monia syitä erota, toisaalta mies on pyytänyt asioita anteeksi.

Vaikka itse olisin eroamassa, haluaisin että ns. harkinta-aika käytettäisiin. Mies muuttais vuokralle ja myöhemmin ositus, jos ero on lopullinen. Mies taas haluais ns. heti poikki ja itselleen kuuluvan osuuden. Osituksessakin joutuisin ottamaan vähän takkiin (7000 €).

Kumpikin hankkii vuokrakämpän , jonne muuttaa. Yhteinen asumus myyntiin. Ositus käy näppärästi ja kenellekkään ei pitäisi jäädä velkaa. Erossa nyt vaan kaikki asiat muuttuu. Turha jäädä johonkin asuntoon roikkumaan jos talous yksin ei kestä.

No kestää ja kannattaa, mutta eri asia jos palattaiskin yhteen.

Ap

Harkinta-aika on pakollinen. Sen jälkeen ositus. Jos jäät nykyiseen asuntoon, niin et maksa mitään ennen harkinta-ajan päättymistä. Tai sitten kämppä myyntiin heti.

Eiköhän se liitto ole taputeltu, kun kamppeet kannetaan toiseen kotiin. Kannattaa ehkä harkita ennen kuin sen ajatuksenkaan julkaisee, kun sen toisen mielipidettä ei kuitenkaan varmaksi tästä asiasta tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse eroamassa, liitossa on niin paljon vaikeuksia ja välillä tuntuu, että mies ajattelee perustavanlaatuisesti eri tavalla asioista, että tästä ei tule mitään. Omista tunteista en ole varma. En voi sanoa "en rakasta miestäni". Miehen käytöksessä, lasta ja minua kohtaan, on monia syitä erota, toisaalta mies on pyytänyt asioita anteeksi.

Vaikka itse olisin eroamassa, haluaisin että ns. harkinta-aika käytettäisiin. Mies muuttais vuokralle ja myöhemmin ositus, jos ero on lopullinen. Mies taas haluais ns. heti poikki ja itselleen kuuluvan osuuden. Osituksessakin joutuisin ottamaan vähän takkiin (7000 €).

Kumpikin hankkii vuokrakämpän , jonne muuttaa. Yhteinen asumus myyntiin. Ositus käy näppärästi ja kenellekkään ei pitäisi jäädä velkaa. Erossa nyt vaan kaikki asiat muuttuu. Turha jäädä johonkin asuntoon roikkumaan jos talous yksin ei kestä.

No kestää ja kannattaa, mutta eri asia jos palattaiskin yhteen.

Ap

Täytyy kyllä tunnustaa etten ole kenenkään virallisesti eroa hakeneiden palanneen harkinta-ajan jälkeen yhteen. Kyllä se ero tulee kun sitä kerran on haettu. Ajattelisin harkinta-ajan olevan enemmänkin aikaa järjestellä asioita eroa varten. Varsinkin tapauksissa, joissa toinen hakee eroa yksin ja yllättäen.

Vierailija kirjoitti:

Harkinta-aika on pakollinen. Sen jälkeen ositus. Jos jäät nykyiseen asuntoon, niin et maksa mitään ennen harkinta-ajan päättymistä. Tai sitten kämppä myyntiin heti.

Siis mitä tapahtuu, jos maksan miehen vaateet harkinta-ajalla?

Ap

Mitä se mies vaatii sinua maksamaan?

Sehän on pakollinen se harkinta aika, puoli vuotta ennenkuin lopullista eroa haetaan. Siinä on aikaa vielä miettiä. Itse en usko että on mahdollista palata yhteen ja korjata liittoa vaikka olisi miten pitkä harkinta aika! Samat asiat/ongelmat ne jatkuu, ei ihmiset niin paljoa muutu. Itse hain yksin eroa 10 v sitten liitosta jota kesti 20 v, en ole katunut. Mies ei olisi halunnut eroa eli sinänsä oli aika vaikea ero mutta kaikesta selviää kun pysyy vahvana ja omassa päätöksessään, säälistä ei kannata jatkaa. 

Harkinta-aika tosiaan pakollinen, vaikka kaikki olisi selvää. Itse erosin, muutin heti pois ja mies osti osan huonekaluistani (noita en mitenkään saanut omaan käyttööni). Eli olin omillani n. 2vko eropäätöksen jälkeen. Puoli vuotta se harkinta-aika on pakosti, joten se meni minulla vain odotellessa sitä virallista eroa. Sitten sain tyttönimenikin takaisin käyttöön. Toki pariskuntakohtaista, onko jotain "väännettävää" tuossa harkinta-aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse eroamassa, liitossa on niin paljon vaikeuksia ja välillä tuntuu, että mies ajattelee perustavanlaatuisesti eri tavalla asioista, että tästä ei tule mitään. Omista tunteista en ole varma. En voi sanoa "en rakasta miestäni". Miehen käytöksessä, lasta ja minua kohtaan, on monia syitä erota, toisaalta mies on pyytänyt asioita anteeksi.

Vaikka itse olisin eroamassa, haluaisin että ns. harkinta-aika käytettäisiin. Mies muuttais vuokralle ja myöhemmin ositus, jos ero on lopullinen. Mies taas haluais ns. heti poikki ja itselleen kuuluvan osuuden. Osituksessakin joutuisin ottamaan vähän takkiin (7000 €).

Kumpikin hankkii vuokrakämpän , jonne muuttaa. Yhteinen asumus myyntiin. Ositus käy näppärästi ja kenellekkään ei pitäisi jäädä velkaa. Erossa nyt vaan kaikki asiat muuttuu. Turha jäädä johonkin asuntoon roikkumaan jos talous yksin ei kestä.

No kestää ja kannattaa, mutta eri asia jos palattaiskin yhteen.

Ap

Täytyy kyllä tunnustaa etten ole kenenkään virallisesti eroa hakeneiden palanneen harkinta-ajan jälkeen yhteen. Kyllä se ero tulee kun sitä kerran on haettu. Ajattelisin harkinta-ajan olevan enemmänkin aikaa järjestellä asioita eroa varten. Varsinkin tapauksissa, joissa toinen hakee eroa yksin ja yllättäen.

Mä taas tunnen. Se pari ei kyennyt olemaan erossakaan, liian hätäiseen tehty päätös pikkulapsiarjen keskellä. Palasivat yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi olla käyttämättäkään. Jos harkinta-aikaa ei ole mennyt niin avioeroa ei myönnetä.

Tarkoitin siinä mielessä, että harkitaan ja mietitään erotaanko lopullisesti.

Ap

Sun pitää kysyä puolisoltasi onks se samaa mieltä; onko ajatellut asian noin että vielä harkitaan ja mietitään... joillekin jo harkinta-aika tarkoittaa että ero on nyt lopullinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi olla käyttämättäkään. Jos harkinta-aikaa ei ole mennyt niin avioeroa ei myönnetä.

Tarkoitin siinä mielessä, että harkitaan ja mietitään erotaanko lopullisesti.

Ap

Sun pitää kysyä puolisoltasi onks se samaa mieltä; onko ajatellut asian noin että vielä harkitaan ja mietitään... joillekin jo harkinta-aika tarkoittaa että ero on nyt lopullinen.

Lue esim kommentoija nro 13 kommentti, (jolle harkinta-aika on tarkoittanut just vain odotteluaikaa.)

Asumusero. Jos mietit mahdollista yhteenpaluuta, ei ole mitään järkeä maksaa 200 € lauseesta "herra ja rouva Virtanen ovat nyt avioliiton harkinta-ajalla".

Jompikumpi muuttaa vuokralle, ja kokeilette, miltä ero, lähi/etä asiat tuntuu.

Jos asumusero kestää kaksi vuotta, saatte avioeron, mutta toki ne paperit voi laittaa aiemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se mies vaatii sinua maksamaan?

Omaisuus - velat + 7000 € ("lahja" vanhemmiltaan).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se mies vaatii sinua maksamaan?

Omaisuus - velat + 7000 € ("lahja" vanhemmiltaan).

Ap

Hitto oon sekaisin, siis: ((omaisuus - velat)/2) + 7000 €.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä voi olla käyttämättäkään. Jos harkinta-aikaa ei ole mennyt niin avioeroa ei myönnetä.

Tarkoitin siinä mielessä, että harkitaan ja mietitään erotaanko lopullisesti.

Ap

Sun pitää kysyä puolisoltasi onks se samaa mieltä; onko ajatellut asian noin että vielä harkitaan ja mietitään... joillekin jo harkinta-aika tarkoittaa että ero on nyt lopullinen.

Lue esim kommentoija nro 13 kommentti, (jolle harkinta-aika on tarkoittanut just vain odotteluaikaa.)

Jep ja tuollaisiin talousylläreihin meillä oli avioehto, eli omaisuutemme oli selkeästi omia. Paitsi että toinen puolisko halusi muutamasta huonekalusta antaa minulle osuuteni takaisin, jotta saisin uuteen asuntooni hankittua tärkeimmän ensialkuun. Harkinta-aika terminä voi johtaa harhaan, ennemmin joku eron ykkösvaihe tuo on. Toki... Jos joku päättääkin, ettei eroa, niin pääseepähän helpommalla.