Tuttavan 24-vuotias lapsi asuu vielä lapsuudenkodissaan, mikä vikana?

Äiti I Love you kirjoitti:

Mä asun vielä mun äitin luona ja olen 23v. Äitillä myös sairauksia ja isä on kuollut. Suurin syy on ehkä se että tullaan hyvin toimeen keskenämme, joten mulla ei oikeestaan ole vielä syytä muuttaa pois. Käyn töissä.

Älkää olko huolissanne, ei mitään vikana. Meillä on tilaa hulppeasti ja tulemme loistavasti toimeen keskenämme. Rakastamme sekä tuemme toisiamme ja meillä on todella hyvät välit. Voimme viettää omaa itsenäistä elämäämme, mutta liikumme myös yhdessä. Joku tyhmä kysyi eikö lapseni häpeä äitiä. Minusta kysymys oli outo. Me kunnioitamme toinen toistamme.

Tyttöystävä ja muuan muu ihminen on myös hyvin sopeutunut asumaan kanssamme. Emme siis elä vain äiti-lapsi suhdetta. Kysymys ei ole peräkammarinpojasta :)

Hah! Vai ei kotona asuva jälkikasvu muka osallistu kotitöihin. Väitän toista, mitä pidempään asuu sitä paremmat valmiudet saa elämään ja omien asioiden hoitoon, ruoanlaittoon ja kotitöihin. Puhumattakaan ihmissuhdetaidoista ja toisten huomioimisesta.

Varmasti löytyy niitä passaajamutseja, mutta se on heidän elämäänsä. Mitä siin on muilla nokan koputtämista.