Terapian päättäminen

On siellä kauemminkin käyty.

Hyvä ystävä ois parempi juttu, terapeutti on sen korvike.

Kävin terapiassa viisi vuotta ja olihan se rankkaa. Kertaalleen lopetuksen jälkeen kävin uudelleen muutaman kerran kun tuli vaikea tilanne. Olen voinut suht ok niinkuin nyt normaali elämä on, välillä parempaa ja välillä huonompaa. Olen yrittänyt olla avoin.

Rahat pois tyhmiltä . Varokaa huijari terapeutteja. Pitkittäävät tahallaan "hoitoa" koska saavat elantonsa suoraan teidän kukkarostanne. Ette ikinä "parane" kun aina terapeutti keksii lisää ongelmia ja käsiteltävää teille.

Kävin kuusi vuotta ja oli jotenkin tyhjä olo. Terapia ei tuonut sitä vanhaa minua takaisin, jonka saadakseni olin sinne mennyt. Luulin, ettei se sitten ole enää mahdollista.

Ongelmia tuli uusissa tilanteissa, kun en enää käynyt terapiassa. Toki minun oli sen avulla helpompaa käsitellä elämääni, mutta siinä kävi tavallaan vain niin, että terapian paskansieto-opetuksen avulla (siis sen, miten huonoissa terapioissa opetellaan elämän sen kanssa, että elämäsi on paskaa, ei parantamaan syitä) kaivauduin vain syvemmälle asioihin, joista tuli paha olla.

Perheen saaminen oli tällainen kriisi, tai lasten, mutta miehessäkin rupesi aikaa myöten ärsyttämään ihan kakki, myös se, että jos ärsyynnyin sille jostain ja valitin, se ei halunnut edes erota, vaan otti jatkuvasti minulta henkisesti pataan. Rassasihan se, koska en ois halunnut huutaa, niin miksi mies ei sitten kuuntele mitä sanotaan ja tee sen mukaan, vaan roikkuu kyydissä kuin joku aivoton urvelo.

Jouduin menemään uudestaan terapiaan, koska en halunnut lapsille samoja virheitä, joita itseäni kohtaan oli tehty.

Menin varmaan vain oikeaan terapiaan liian myöhään, jos olisin päässyt tähän oikeaan aikaan, en olisi koskaan hankkinut lapsia vaan saanut parantua terapiassa ihan omana itsenäni. Nykyinen terapia kuitenkin ratkoo syitä pahalle ololleni, ei opeta vain osaamaan (hehheh) elää sen kanssa.

Muahan ei pahaan oloon sopeutumiseen opeteta. Mun ympärilläolijat (aikuiset) ne kärsii, jos mulla on paha olla, jotta tajuavat auttaa mua, eivätkä vain elä siinä elämäänsä niin kuin toisella ei ois mitään vialla!