Nuoret sinkkunaiset! Kertokaa kriteerejä jotka poikaystäväehdokkaanne pitäisi täyttää jotta voisitte seurustella
Kertokaa kriteereitä jotka nuoren miehen pitäisi täyttää jotta kelpuuttaisitte ehdokkaan poikaystäväksenne.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ylipainoa ja muutenkin huolehtii itsestään. Kulli vähintään keskiverto(joku 15 cm?) ja tykkää paljon seksistä. Ei asu vanhemmillaan ja on itsenäinen. Toivon ettei juo paljon alkoholia ja tekee paljon töitä.
Liian pieni kulli!
Ei ole liian pieni vaan just sopiva 😊
asdasddasasdsdgeg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
asdasddasadsadsdsa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juo alkoholia max 1 kerran kuukaudessa, hyvä työmotivaatio (ihan sama mitä työtä tekee, kunhan tekee tai haluaisi tehdä!), ei kuolaa muita naisia, ei puhu rumasti muista ihmisistä, rakastaa eläimiä, haluaa perustaa perheen, on hyvä ajamaan autoa, ei ole lihava, ei ole väkivaltainen, ei ole rikollinen, on ystävällinen kaikille, pitää naistaan parhaimpana ystävänään ja tasa-arvoisena kumppanina.
Täytän kriteerit lukuunottamatta muista ihmisistä rumasti puhumista ja ystävällisyydestä kaikille. Olen ystävällinen niille ihmisille ketkä ansaitsevat sen, niille ketä en pidä minkään arvoisena olen usein hyvin tyly jos ei ole mitään muuta tarvetta tulla toimeen heidän kanssaan. Joskin yleensä tietoisesti vältän joutumasta tilanteeseen jossa olen tyly, joten näitä tulee hyvin harvoin.
Kertokaapa muuten ikänne myös niin saadaan vähän tilastotietoa.Sinkku M25
Ihmisen luonteesta kertoo kaiken oleellisen se, miten hän kohtelee ihmisiä, joita hänen ei tarvitse oman edun puolesta kohdella hyvin. Jos huomaan ihmisen olevan tyly asiakaspalvelijoille, harmittomille vastaantulijoille, sairaille, vammaisille, tuntemattomille tms. niin totean, ettemme voi olla ystäviä muusta puhumattakaan. Mitä alempana toinen on suhteessa sinuun, sitä tärkeämpää sinun on osoittaa kunnioitusta. Ylempiään lipova kiipijä aiheuttaa vain inhoa.
Tässähän on huvittavinta se, että ei ajatusmaailmani näy käyttäytymisessäni ollenkaan ja teet hyvin vääriä johtopäätöksiä noiden muutaman lauseen perusteella. Jos tapaisit minut tosielämässä niin et kuvailisi minua noin, päinvastoin, pikemminkin ystävällisenä ja mukavana persoonana. Se johtuu siitä, että valtaosa ihmisistä täyttää kriteerit siihen että voi olla perusmukava, mutta sitten ne harvat ketkä ansaitsevat tulla kohdelluksi kuin paskaa, ansaitsevat sen. Eivät konkreettisesti mutta välillisesti, kaikkia ei tarvitse miellyttää. Jos ei ole vihollisia, ei ole puolustettavia kantojakaan ja mikään ei ole tylsempää kuin ihminen joka ei ota kantaa asioihin ja myötäilee yleisiä mielipiteitä sen pelossa että toiselle tulee paha mieli. Kohtele muita kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan - eli sanon asiat suoraan niitä kiertelemättä kun sille on aihetta.
Edelleenkään en ymmärrä, miten arvotat ne ihmiset, jotka ansaitsevasi mielestäsi tuon paskan kohtelun, mitkä ovat ne kriteerit.
Tuo mielistely on taas sitten aivan toinen asia.
Lukion käynyt ja opiskelee.
Yli 182cm
Hyvästä perheestä, kasvatettu, osaa avata oven ja saattaa daamin.
Huolehtii asunnostaan.
Osaa keskustella ja seurustella.
Kivannäköinen.
No, tuollaisiahan valtaosa 20-25v on, mutta jos vielä soittaa kitaraa.
Tuollainen on mun miesystävä, harmi että opiskelee kaukana..
Sen pitäis sietää mua ja mun sitä.
Kommenttini jäi johonkin automaattihaaviin, ties miksi... Noh, listaan uusiksi. Ensinnäkin, tärkeintä on, että "se jokin" vain kolahtaa.
-minä 20v ja normaalipainoinen, mies 18-27v. Pituus 170-195, normaalipainoinen tai hoikka, ei mielellään partaa. Poninhännät on söpöjä.
-Ei armeijassa. Joko käyty jo tai menossa opintojen jälkeen, koska sitä en jaksa suhteen alkumetreille. Sivari on aina paras suhteen kannalta, en välitä miehekkyysmaineesta tms. Mielellään akateeminen. Opiskelupaikka otettu vastaan jos on opiskelija, ei kotona neljättä vuotta pääsykokeisiin lukeva. Eli suht vakaa tulevaisuus, koska siihen pyrin omaltakin osaltani enkä halua vapaamatkustussuhdetta. Valmistuneen kanssa voi olla vaikea löytää yhteistä säveltä, kun elämäntilanne eri. Mies ei myöskään saa haluta lapsia, koska itsekään en halua.
-Elintavat: ei tupakoi, käytä huumeita tai juo humalahakuisesti. Myöskään toiseen ääripäähän en halua, eli mitään himourheilevaa smoothieita suristelevaa mealpreppaajaa en pidemmän päälle jaksaisi. Itse en käy salilla tai harrasta mitään lajia, tykkään liikkua luonnossa ja retkeillä.
-Ajatusmaailma: Pitää osata keskustella. Tykkään monesti miettiä filosofisia kysymyksiä. Olisi myös hyvä, jos mies ei olisi täysin kuiva "aikuistunut" käntty, vaan olisi säilyttänyt tiettyä lapsekasta uteliaisuutta ja leikkisyyttä maailmaa kohtaan, koska niin minäkin olen. En tykkää ääriajattelusta tai perustelemattomista mielipiteistä, mutten ole myöskään kaiken nielevä naiivi tyttönen. En halua nyrkin ja hellan väliin, vaan mies tekee tasan yhtä paljon kotitöitä ja antaa mun pelata tasan yhtä paljon pleikkaa/tietokonetta. Jonkinlainen taiteellisuus on plussaa. Mä en myöskään ole hirveän ekstrovertti, vaikka osaankin jutella, joten hirveän ulospäinsuuntautunut ja kaikkialla koko ajan ravaava puoliso viihtyisi vain, jos minä saisin pysyä kotona.
Ainahan niitä kriteereitä saa miettiä, mutta eri ihmisillä on eri asioita tarjottavanaan, eikä niillä ennalta arvatuilla kriteereillä ole enää väliä kun joku erityinen osuukin kohdalle. Näin varsinkin ulkonäkökriteerien kohdalla.
Olen todennut että tärkeintä on se, että mies osaa ottaa vastuun itsestään ja omista teoistaan, tuntee itsensä hyvin. On ystävällinen, luotettava ja osaa ajatella maailmasta ja elämästä hieman syvällisemmin. Se, että elämänkuva, tavoitteet ja seksuaalisuus osuu yhteen, että ei ole materialisti. Sosiaaliset taidot ja karismaattius vetoavat minuun.
-Ei saa jättää jarrutusjälkiä kalsareihin
- Eikä pönttöön
Vierailija kirjoitti:
Kommenttini jäi johonkin automaattihaaviin, ties miksi... Noh, listaan uusiksi. Ensinnäkin, tärkeintä on, että "se jokin" vain kolahtaa.
-minä 20v ja normaalipainoinen, mies 18-27v. Pituus 170-195, normaalipainoinen tai hoikka, ei mielellään partaa. Poninhännät on söpöjä.
-Ei armeijassa. Joko käyty jo tai menossa opintojen jälkeen, koska sitä en jaksa suhteen alkumetreille. Sivari on aina paras suhteen kannalta, en välitä miehekkyysmaineesta tms. Mielellään akateeminen. Opiskelupaikka otettu vastaan jos on opiskelija, ei kotona neljättä vuotta pääsykokeisiin lukeva. Eli suht vakaa tulevaisuus, koska siihen pyrin omaltakin osaltani enkä halua vapaamatkustussuhdetta. Valmistuneen kanssa voi olla vaikea löytää yhteistä säveltä, kun elämäntilanne eri. Mies ei myöskään saa haluta lapsia, koska itsekään en halua.
-Elintavat: ei tupakoi, käytä huumeita tai juo humalahakuisesti. Myöskään toiseen ääripäähän en halua, eli mitään himourheilevaa smoothieita suristelevaa mealpreppaajaa en pidemmän päälle jaksaisi. Itse en käy salilla tai harrasta mitään lajia, tykkään liikkua luonnossa ja retkeillä.
-Ajatusmaailma: Pitää osata keskustella. Tykkään monesti miettiä filosofisia kysymyksiä. Olisi myös hyvä, jos mies ei olisi täysin kuiva "aikuistunut" käntty, vaan olisi säilyttänyt tiettyä lapsekasta uteliaisuutta ja leikkisyyttä maailmaa kohtaan, koska niin minäkin olen. En tykkää ääriajattelusta tai perustelemattomista mielipiteistä, mutten ole myöskään kaiken nielevä naiivi tyttönen. En halua nyrkin ja hellan väliin, vaan mies tekee tasan yhtä paljon kotitöitä ja antaa mun pelata tasan yhtä paljon pleikkaa/tietokonetta. Jonkinlainen taiteellisuus on plussaa. Mä en myöskään ole hirveän ekstrovertti, vaikka osaankin jutella, joten hirveän ulospäinsuuntautunut ja kaikkialla koko ajan ravaava puoliso viihtyisi vain, jos minä saisin pysyä kotona.
Niin, se tärkein unohtui... en ole hirveän seksuaalinen ihminen, eli seksipuolella ei ole mulle merkitystä, minkä vuoksi sen unohdin kirjoittaa. Olen hidas tutustumaan toiseen romanttisesti (esim samana iltana sänkyyn kuin tavattu - ei tulisi kuuloonkaan, en osaisi nauttia siitä), mutta kyllä mä olen halukas opettelemaan sitten, kun siihen pisteeseen asti päästään, enkä ole mitenkään rajoittunut seksipaikkojen tai fetissien suhteen. Seksi ei tosin ole minulle mikään välttämättömyys (en siis välttämättä osaa tehdä aloitteita "tarpeeksi usein"), eli pistäkääpä niitä pihtaajamiehiänne tännepäin!
Vastasin tällaisiin kysymyksiin ennen, mutta en taida olla sellainen nainen, jonka mielipiteellä olisi mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttini jäi johonkin automaattihaaviin, ties miksi... Noh, listaan uusiksi. Ensinnäkin, tärkeintä on, että "se jokin" vain kolahtaa.
-minä 20v ja normaalipainoinen, mies 18-27v. Pituus 170-195, normaalipainoinen tai hoikka, ei mielellään partaa. Poninhännät on söpöjä.
-Ei armeijassa. Joko käyty jo tai menossa opintojen jälkeen, koska sitä en jaksa suhteen alkumetreille. Sivari on aina paras suhteen kannalta, en välitä miehekkyysmaineesta tms. Mielellään akateeminen. Opiskelupaikka otettu vastaan jos on opiskelija, ei kotona neljättä vuotta pääsykokeisiin lukeva. Eli suht vakaa tulevaisuus, koska siihen pyrin omaltakin osaltani enkä halua vapaamatkustussuhdetta. Valmistuneen kanssa voi olla vaikea löytää yhteistä säveltä, kun elämäntilanne eri. Mies ei myöskään saa haluta lapsia, koska itsekään en halua.
-Elintavat: ei tupakoi, käytä huumeita tai juo humalahakuisesti. Myöskään toiseen ääripäähän en halua, eli mitään himourheilevaa smoothieita suristelevaa mealpreppaajaa en pidemmän päälle jaksaisi. Itse en käy salilla tai harrasta mitään lajia, tykkään liikkua luonnossa ja retkeillä.
-Ajatusmaailma: Pitää osata keskustella. Tykkään monesti miettiä filosofisia kysymyksiä. Olisi myös hyvä, jos mies ei olisi täysin kuiva "aikuistunut" käntty, vaan olisi säilyttänyt tiettyä lapsekasta uteliaisuutta ja leikkisyyttä maailmaa kohtaan, koska niin minäkin olen. En tykkää ääriajattelusta tai perustelemattomista mielipiteistä, mutten ole myöskään kaiken nielevä naiivi tyttönen. En halua nyrkin ja hellan väliin, vaan mies tekee tasan yhtä paljon kotitöitä ja antaa mun pelata tasan yhtä paljon pleikkaa/tietokonetta. Jonkinlainen taiteellisuus on plussaa. Mä en myöskään ole hirveän ekstrovertti, vaikka osaankin jutella, joten hirveän ulospäinsuuntautunut ja kaikkialla koko ajan ravaava puoliso viihtyisi vain, jos minä saisin pysyä kotona.
Niin, se tärkein unohtui... en ole hirveän seksuaalinen ihminen, eli seksipuolella ei ole mulle merkitystä, minkä vuoksi sen unohdin kirjoittaa. Olen hidas tutustumaan toiseen romanttisesti (esim samana iltana sänkyyn kuin tavattu - ei tulisi kuuloonkaan, en osaisi nauttia siitä), mutta kyllä mä olen halukas opettelemaan sitten, kun siihen pisteeseen asti päästään, enkä ole mitenkään rajoittunut seksipaikkojen tai fetissien suhteen. Seksi ei tosin ole minulle mikään välttämättömyys (en siis välttämättä osaa tehdä aloitteita "tarpeeksi usein"), eli pistäkääpä niitä pihtaajamiehiänne tännepäin!
Eli hopeakettu on valintasi näillä kriteereillä (siis kaikki huomioiden).
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, joka hyväksyy introverttiyteni/on samankaltainen, ei vaadi tilanneraporttia kaikesta tekemisestä ja tekemättä jättämisestä ja omaa huumorin yks yhteen minun kanssa. Omaa edes jokseenkin seksuaalista "viettiä", ei ehdotonta eitä lapsille, ei pelkää koiria, tykkää maakuntamatkailusta. Persoonallinen! Ulkonäöstä en osaa sanoa mitään muuta kuin, että salihemmot ja kaunispojat ei oo mun juttu :)
Muuten varmaan täyttäisin nämä kriteerit, mutta miksi salilla käyvä mies on turn-off? Käyn itse muutaman kerran viikossa salilla, mutten pidä itseäni "salihemmona", mitä se nyt sitten ikinä tarkoittaakaan...
Itse 25v. korkeakoulutettu, ihan ok nätti, BMI 19.
-ULKONÄKÖ: sellainen kiva ja jollain tavalla tuttu. Sporttinen naapurinpoika ehkä kuvaa parhaiten. Eli ei mikään ihan luikku, mutta ei tarvitse olla mitenkään erityisiä lihaksia. Mielellään erottuva leuka eli ei liian pyöreä naama, ei babyface, ei pitkää partaa eikä viiksiä. Lyhyt siisti parta on ok. Ystävälliset silmät ja hymyilevä. Esimerkiksi Jussi Vatanen sopisi tähän ja moni muukin. Eli jotain sen tyylistä ulkonäöllisesti. Tyyli sellainen, että vähän katsoo mitä päälleen pistää ja pesee hiukset jne.
-ULKOISET TEKIJÄT: korkeakoulutus olisi suotavaa, mutta muukin käy, jos ammatti on kutsumusammatti ja siitä todella nauttii. Sellaista valittavaa vätystä en katselisi. Elämänhallinnan pitää myös olla kunnossa ja alkoa mielellään erittäin vähän ja känni/ hiprakka alle 5 kertaa vuodessa maksimissaan. Ei tupakkaa, huumeita, riippuvuuksia. Rahaa sen verran että tulee toimeen omillaan ja osaa säädellä kulutuksensa suhteessa tuloihin. Rahankäyttö järkeväa. Osaa kotityöt, eikä ole avuton.
-LUONNE: Itsenäinen, eli ei mitään kokoaikaista takertumista tai tekemisistään tilintekoa. Osaa olla yksinkin. Hitaasti etenevä tutustumisvaiheessa. Sosiaalisesti taitava ja tahdikas, hyvät käytöstavat. Osaa keskustella asioista, ottaa muut huomioon, puhuu ihmisistä kunnioittavasti, käyttää itsevarmuutta ja vahvuuttaan toisten hyväksi esim. rohkaisten ja kannustaen muita ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Tietoinen tunteistaan ja osaa puhua niistä ja ottaa vastuuta myös parisuhteessa asioista keskustelusta, niin ettei se ole vain minun taakkani aina ottaa ongelmat esiin.
Hauska ja hullutteleva, sellainen jonka kanssa on helppo olla ja nauraa. Sellainen joka lähtee mukaan asioihin ainakin lähtökohtaisesti eikä ole heti sellainen "emmää jaksa". Osoittaa rakkauttaan teoillaan joka päivä ja reagoi minun tekoihini. Ei kalliita lahjoja vaan mielummin tienvarresta poimittu voikukka. Tykkää läheisyydestä, niin henkisestä kuin fyysisestäkin.
Samanlainen maailmankatsomus ja ajatukset tärkeissä asioissa kuten lasten hankinnassa ja asuinpaikassa ja parisuhteen laadusta ja säännöistä. Samanlainen käsitys parisuhteesta. Samansuuntaisia arvoja myös muutoin. Ei tarvitse olla kopio, mutta kunhan ei ole niitä vastaankaan.
Suojeleva ja vastuuntuntoinen. Sellainen, joka HALUAA ottaa vastuuta yhteisistä asioista ja sanoa, että hän kyllä hoitaa ja huolehtii. Ihan siis pienissä asioissakin. Tarjoutuu esim. kantamaan laukkuja tai jos pitää soittaa joku ikävä puhelu niin hän tekee sen pyytämättä.
Aidosti rehellinen. Kun kysyn mielipidettä mekosta, niin haluan kuulla sen ihan oikeasti. En kysy, jos en halua. Enkä minä suutu vaan todennäköisesti olen miettinyt ihan samaa asiaa, mutta haluan vielä varmistaa näkeekö joku muukin sen. Myös esim. pettämisjutuissa ja ihastuksissa vaadin täydellistä rehellisyyttä, jos kysyn. Suoraan kysymykseen suora vastaus.
Rakastaa juuri minua ja haluaa olla juuri minun kanssani. Minä en ole vain "joku" vaan juuri minä. Rakastaa minua kaikkineni ja juuri sellaisena kuin olen. Ei pyri muuttamaan minua.
Siinä nyt joku ensiksi mieleen tullut. Mutta siis nämä ovat lähinnä viitteitä siitä millaiseen ihmiseen todennäköisesti ihastun ja rakastun ja millaista ihmistä pidän lähtökohtaisesti viehättävänä ja mahdollisena kumppanina. Harva asia on kuitenkaan ehdoton, sillä kokonaisuus ratkaisee. Ja tärkeintä on, että minä HALUAN seurustella juuri sen kyseisen persoonan kanssa.
- On samanhenkinen eli tykkää tehdä samoja asioita ja haluaa samoja asioita, ns. isot linjat on kunnossa
- Osuu mun esteettiseen silmään ees jollain tasolla, eikä oo liian pitkä tai liian läski
- Silmistä näkee et korvien välissä kolisee muutakin kuin kaksi hernettä
- Ei alkoholi- huume- tai peliongelmaa
- On duuni tai opiskelee
- On selkärankaa ja itsevarmuutta sanoa mulle vastaan ja on mielipiteitä eikä oo mikään joojoo-lapanen
- Pitää kiinni sovitusta
- Ja sit tietenkin pitää olla se kemia
Tosiaan pointti siitä että miten kohtelee "alempiaan" pitää paikkansa. Miehen pitää kunnioittaa mua, perhettään, läheisiään ja myös sitä vaan työtään tekevää puhelinmyyjää. En mäkään tykkää että joku vee-ittuilee mulle töissä.
Ei mulla mitään kriteerejä oo muuta ku........:
- hyväkäytöksinen mutta ei mikään nyökyttelijä, vaan sellainen joka osaa asiallisesti keskustella, mutta jolla on omia mielipiteitä ja ajatuksia, jotka rakentavasti osaa tuoda esille
- on kasvissyöjä
- on ateisti
- on seksuaalisesti avoin ja kokeilunhaluinen eikä välttämättä halua rajoittaa seksiä vain meidän välillemme, vaan on valmis seikkailemaan, mutta ehdottomalla luottamuksella toisiimme
- on rehellinen mutta omaa myös sellaista pelisilmää, että osaa olla loukkaamatta
- ei välttämättä halua lapsia; lastenhankinta ei ole siis mikään tärkeä toive, mutta voisi harkita asiaa, jos se meille kummallekin tuntuisikin jossain vaiheessa hyvältä
- pitää itsestään huolta niin fyysisesti kuin henkisestikin, osaa huolehtia myös omista asioistaan
- viihtyy taiteiden ja luonnon parissa
- tuntee itsensä ja on itsevarma, uskaltaa näyttää tunteensa mutta osaa myös hillitä niitä ja olla itsereflektiivinen
- ei ole tavallista arkea häiritsevästi mistään riippuvainen
- on mielellään akateeminen, mutta ei välttämätöntä, jos vain on kiinnostunut maailman menosta, löytyy älyä ja on löytänyt jollain tapaa paikkansa
- haluaa sitoutua mutta ei omistaa
- haluaa mieluummin elää liikkuvaa ja muuttuvaa elämää kuin jämähtää paikoilleen alle 30-vuotiaana
... sellainen vaatimaton lista. En odota, että tulee välttämättä koskaan vastaan.
Ei asu aikuisena porukoillaan, pesee itse pyykkinsä ja osaa kokata. Käsitys "hauskasta" sisältää muutakin kuin alkoholia. Suurin piirtein normaalipainoinen ja -näköinen, ei kuolaa vain instagram-teinejä (koska en itse ole sellainen). Ainakin osittain yhteneväiset arvot ja jotain sisältöä elämässä, mistä oikeasti välittää (valokuvaus, autojen tuunaus, työ...) + jonkin sortin päämäärä/tavoite elämässä. Ystävällinen muille ja oikeasti kiinnostunut muustakin kuin napanöyhdästään. Noi minikriteereinä, muusta (esim pituudesta, olen 174cm ja haluaisin vähintään 164cm miehen) voi aina joustaa jos luonteet mätsää.