Vauva ei nuku, eivät siis myöskään vanhemmat...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsi nukkuu,jos ei ole kuuma,kylmä,nälkä,rauhaton elämä,vatsavaivoja.Itse annoin iltaisin lapselle kiinteää ruokaa ja maitoa.Kyllä nukkui,kuin pikkuinen porsas aamuun asti.Vastasyntynyt ja parin kolmen kuukauden ikäinen vauva tietenkin herää yöllä syömää,mutta jo yli puolen vuoden ikäinen nukkuu koko yön.Ei pidä kaikkia neuvolan ohjeita ottaa ihan kirjamellisesti,koska lapset ovat erilaisia,niinkuin kaikki ihmiset.Mulla on viisi lasta,että kokemusta on.Järjen käyttö on sallittu myös lasten hoidossa.Lapsenlapseni kotonaan valvoi ja huusi yökaudet,mutta,kun tuli mulle hoitoon,niin nukkui koko yön.

Avaatko vähän, miten saat nukkumaan?

Laitan sänkyyn ja hiljaa laulan tuutulaulua.Ei kauan kestä,kun vauva nukkuu.Tosin illalla pitää olla rauhallista ja lapsille on hyväksi aloittaa iltarutiinit, kylpy,iltaruoka ym.joka ilta.Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Näin aloittajan perheessäkin toimitaan, mutta meillä ei silti nukuta eikä nukahdeta hyvin.

Ai kamala, tsemppiä aloittajalle! Olisin itsekin hätää kärsimässä tossa tilanteessa, musta tulee ihan toimintakyvytön, jos ei saa unta... Onneksi esikoinen on alusta asti nukkunut yhdellä heräämisellä yössä, onnekas olen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsi nukkuu,jos ei ole kuuma,kylmä,nälkä,rauhaton elämä,vatsavaivoja.Itse annoin iltaisin lapselle kiinteää ruokaa ja maitoa.Kyllä nukkui,kuin pikkuinen porsas aamuun asti.Vastasyntynyt ja parin kolmen kuukauden ikäinen vauva tietenkin herää yöllä syömää,mutta jo yli puolen vuoden ikäinen nukkuu koko yön.Ei pidä kaikkia neuvolan ohjeita ottaa ihan kirjamellisesti,koska lapset ovat erilaisia,niinkuin kaikki ihmiset.Mulla on viisi lasta,että kokemusta on.Järjen käyttö on sallittu myös lasten hoidossa.Lapsenlapseni kotonaan valvoi ja huusi yökaudet,mutta,kun tuli mulle hoitoon,niin nukkui koko yön.

Avaatko vähän, miten saat nukkumaan?

Laitan sänkyyn ja hiljaa laulan tuutulaulua.Ei kauan kestä,kun vauva nukkuu.Tosin illalla pitää olla rauhallista ja lapsille on hyväksi aloittaa iltarutiinit, kylpy,iltaruoka ym.joka ilta.Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Mitä tehdä silloin, kun iltarutiinien jälkeen raukea vauva ei nukahda laulelemalla sänkyynsä, vaan alkaa itkeä, lopulta huutaa raivona. Rauhoittuu syliin kyllä.

Ei kannata välittää näistä superäideistä jotka lauleskelevat lapsen uneen tai vaan laittavat sänkyyn ja lapsi nukahtaa. Lapsen uneen voi toki lempeästi vaikuttaa, mutta tiettyyn rajaan saakka. Kaikki eivät nukahda tuosta noin vaan omaan sänkyyn, vaikka sitä kannattaa hempeästi harjoitella. Esim yrittää laittaa ja silitellä ja/tai lauleskella. Ottaa syliin sitten jos huuto yltyy. Kun lapsi rauhoittuu, voi yrittää uudestaan. Mutta ei ole myöskään väärin nukuttaa lasta viereen tai syliin. Toiset kaipaavat selvästi enemmän läheisyyttä. Kun sitä saa ja tarve täyttyy, sitä ei tarvitse enää niin vahvasti. Järjestäkää molemmille ajoittain mahdollisuus nukkua. Välillä mies saa lähteä nukkumaan yön läpi ja välillä äiti. Mikäli valvominen käy liian raskaaksi, konsultoikaa neuvolaa tai muuta tahoa unikoulusta. Esimerkiksi unijuna auttaa, mikäli siitä on valmis maksamaan. Neuvolasta saa ilmaista tukea.

Lisäksi toisille toimii valkoinen ääni, toiselle musiikki. Puhelimeen tai tabletille on paljon appeja tätäkin tarkoitusta varten. Myös youtubesta löytyy videoita (musiikkia/ääntä) vaikka kuinka. Voimia!!

Ihan turha välittää noista "meillä ne vaan nukkuu, mitähän teen oikein" -vastauksista. Niin meilläkin nukkui ensimmäinen vauva ja minähän olin niin erinomainen äiti että ei paremmasta väliä. Oikea vauvakuiskaaja. Olisin saattanut kirjoittaa juuri tuollaisia omahyväisiä kommentteja.

Mutta sitten syntyi seuraava joka ei nukkunut yöllä ollenkaan, päivällä vaan. Esikoinenkin piti kuitenkin hoitaa joten käytännössä nukuin 2 tuntia yössä kun mies otti vauvan viideltä ja esikoinen heräsi klo 7. Onneksi muutaman kuukauden jälkeen rytmi kääntyi oikein päin. Ja kolmas, joka heräsi huutamaan tunnin välein joka yö ensimmäisen vuoden ajan. Siinä ei auttaneet rutiinit, kylvyt eikä iltalaulut. Villasukat jalassa nukuttiinkin koska juuri nukahtanut vauva heräsi siihen ääneen kun nukuttavan vanhemman hikinen jalka irtoaa lattiasta.

Päätin sitten unikouluttaa yksivuotiaan, eli kun heräsi ja itki menin luo, mutta en ottanut syliin. Sanoin vaan että nyt nukutaan ym. Ensimmäisen yön itki 45 minuuttia, kävin vähän väliä rauhoittelemassa. Seuraavana yönä heräsi kerran ja nukahti saman tien, sitä seuraavana nukkui koko yön ja siitä lähtien aina.

Ihan pientä vauvaa ei tietenkään voi huudattaa. Eikä isommankaan itkettäminen kivalta tunnu, mutta pakko oli tehdä jotain ennen kuin sekoaisin valvomisesta täysin.

Et mitenkään.

Ei tullu nää asiat mieleen sillon panovaiheessa?

...kuka käski syödä liikaa täytekakkua...

Raskasta tuo on, jos valvoo yöt. Muistan toisen lapsen kohdalla, että nukuin n. Kaksi tuntia vuorokaudessa pätkissä ja jatkuva ylivireystila + järkyttävä väsymys vievät kaiken ilon elämästä ja jokainen päivä on yhtä hengissäselviytymistaistelua. Mies tietysti oli töissä ja hänen "piti jaksaa hoitaa työt".... joopa joo, kahden kuukauden nukkumattomuuden jälkeen alkoi sydänoireita ilmaantua ja ilmoitin miehelle, että joko hän ottaa vastuuta lapsesta iltaisin, jolloin minä nukun univelkoja tai minä lähden hoitojaksolle nukkumaan univelkoja pois, jolloin hänelle jää kaikki vastuu sillä välin. Viikkoja siihen meni ja mies oli väsynyt ja kiukkuinen, mutta selvittiin hengissä. Vastuuta siis lapsen isälle myös ja jos/kun isä tulee töistä, mene nukkumaan ja isä hoitaa illat lapsen. Imetysintoilijoille voin sanoa, että korvikkeetkin on keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Raskasta tuo on, jos valvoo yöt. Muistan toisen lapsen kohdalla, että nukuin n. Kaksi tuntia vuorokaudessa pätkissä ja jatkuva ylivireystila + järkyttävä väsymys vievät kaiken ilon elämästä ja jokainen päivä on yhtä hengissäselviytymistaistelua. Mies tietysti oli töissä ja hänen "piti jaksaa hoitaa työt".... joopa joo, kahden kuukauden nukkumattomuuden jälkeen alkoi sydänoireita ilmaantua ja ilmoitin miehelle, että joko hän ottaa vastuuta lapsesta iltaisin, jolloin minä nukun univelkoja tai minä lähden hoitojaksolle nukkumaan univelkoja pois, jolloin hänelle jää kaikki vastuu sillä välin. Viikkoja siihen meni ja mies oli väsynyt ja kiukkuinen, mutta selvittiin hengissä. Vastuuta siis lapsen isälle myös ja jos/kun isä tulee töistä, mene nukkumaan ja isä hoitaa illat lapsen. Imetysintoilijoille voin sanoa, että korvikkeetkin on keksitty.

Mulle on aina ollut vaikea ymmärtää että miksi sen miehen pitää saada nukkua jos en minäkään??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskasta tuo on, jos valvoo yöt. Muistan toisen lapsen kohdalla, että nukuin n. Kaksi tuntia vuorokaudessa pätkissä ja jatkuva ylivireystila + järkyttävä väsymys vievät kaiken ilon elämästä ja jokainen päivä on yhtä hengissäselviytymistaistelua. Mies tietysti oli töissä ja hänen "piti jaksaa hoitaa työt".... joopa joo, kahden kuukauden nukkumattomuuden jälkeen alkoi sydänoireita ilmaantua ja ilmoitin miehelle, että joko hän ottaa vastuuta lapsesta iltaisin, jolloin minä nukun univelkoja tai minä lähden hoitojaksolle nukkumaan univelkoja pois, jolloin hänelle jää kaikki vastuu sillä välin. Viikkoja siihen meni ja mies oli väsynyt ja kiukkuinen, mutta selvittiin hengissä. Vastuuta siis lapsen isälle myös ja jos/kun isä tulee töistä, mene nukkumaan ja isä hoitaa illat lapsen. Imetysintoilijoille voin sanoa, että korvikkeetkin on keksitty.

Mulle on aina ollut vaikea ymmärtää että miksi sen miehen pitää saada nukkua jos en minäkään??!

Parempi vuorotellen nukkua, ei molempien tarvitse päiviä ja öitä valvoa.

Olen lastensairaanhoitaja ja olen hoitanut unikoulua.

Todellakin kannattaa hakeutua jos mahdollista.

Oman lapsen vierotin yösyötöistä puolen vuoden iässä.

Harvalla on toisen tai kolmannen lapsen kanssa ongelmia, se ensimmäinen vaatii harjoittelua.

Molemmille unta. Ihminen vaan tarvitsee unta sukupuolesta riippumatta. Toki kotona oleva joutuu väistämättä enemmän useim valvomaan, kun voi yrittää levätä päivälläkin. Mutta miehenkin pitää tehdä osuutensa ja antaa äidille mahdollisuuden nukkua. Jos mies ei meillä ymmärtäisi tätä, palaisin itse töihin ja mies saisi jäädä kotiin valvomaan kun minä nukun yöni.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän mulla meni niin hyvin?

Vauva heräsi mutta ei huutanut, mietipä mitä tein?

Varmaan painoit tyynyn naamaa vasten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskasta tuo on, jos valvoo yöt. Muistan toisen lapsen kohdalla, että nukuin n. Kaksi tuntia vuorokaudessa pätkissä ja jatkuva ylivireystila + järkyttävä väsymys vievät kaiken ilon elämästä ja jokainen päivä on yhtä hengissäselviytymistaistelua. Mies tietysti oli töissä ja hänen "piti jaksaa hoitaa työt".... joopa joo, kahden kuukauden nukkumattomuuden jälkeen alkoi sydänoireita ilmaantua ja ilmoitin miehelle, että joko hän ottaa vastuuta lapsesta iltaisin, jolloin minä nukun univelkoja tai minä lähden hoitojaksolle nukkumaan univelkoja pois, jolloin hänelle jää kaikki vastuu sillä välin. Viikkoja siihen meni ja mies oli väsynyt ja kiukkuinen, mutta selvittiin hengissä. Vastuuta siis lapsen isälle myös ja jos/kun isä tulee töistä, mene nukkumaan ja isä hoitaa illat lapsen. Imetysintoilijoille voin sanoa, että korvikkeetkin on keksitty.

Mulle on aina ollut vaikea ymmärtää että miksi sen miehen pitää saada nukkua jos en minäkään??!

No meillä mies kävi töissä, joten pakko saada edes vähän unta että suoriutuu töistään työpaikalla. Kotona oleva voi olla niin räjähtänyt kuin haluaa ja madaltaa rimaa kotihommissa, kunhan lapset pysyy elossa. Kyllä meillä valvoi isäkin, mutta minusta on ihan reilua että kun joutuu pysyttelemään hereillä kodin ulkopuolella ja olemaan järkevä, edustava ym, joillain voi olla suuriakin vastuita töissä.

En jaksa selata koko ketjua, mutta siltä varalta ettei vielä ole tullut ilmi: vanhemman jääminen fyysisesti silittelemään ja rauhoittelemaan lasta aiheuttaa tutkitusti kierteen, joka houkuttelee vain heräämään useammin. Eli tärkeää on turvallinen nukahtaminen ilman vanhemman aktiivista roolia. Ei silittelyjä tms. enää kun ollaan lähellä nukahtamista.

Juu aivan kamalaa on. Meillä valvottiin yli vuoden ikäiseksi, pahimmillaan herätyksiä oli 20 kertaa yössä. Lapsi alkoi nukkua varsinaisia päiväunia vasta noin 4 kk ikäisenä, sitä ennen parhaimmillaan 15 min aamuin illoin. Kyllä meinasi jo lähteä järki päästä ja parisuhde kariutua. Hyvä ettei kuullut jo ääniä päässä.

Kaikki allergiat, refluksit yms. tutkittiin ja mitään ei löytynyt. Saatiin lähete unikouluun, mutta ei menty, kun lapsi alkoi yht äkkiä nukkua paremmin. Nyt lapsi on 1v 7kk ja herätyksiä on yleensä 1-3 yössä. On kuitenkin kuukausittain jaksoja, että heräilee jopa 10 kertaa yössä. On arvioitu olevan ns. suuritarpeinen lapsi.

Eniten on auttanut se, ettei tarvitse yksin valvoa, vaan mies on työssä käymisestään huolimatta osallistunut valvomisiin. Ilman sitä olisin jo varmaan sairastunut johonkin kroonisen unenpuutteen aiheuttamaan psykoosiin tai ties mihin. Oikein paljon tsemppiä sinne! Tiedän, että tämä ei lohduta, mutta kyllä se aikanaan helpottaa. Sitä ennen pitää yrittää järjestää elämä jotenkin, että siitä selviää. Meillä auttoivat paljon myös isovanhemmat, jotka ottivat hoitoon ja yöksi, että saatiin välillä levättyä. Pitää olla myös armollinen itseään kohtaan, eikä vaatia itseltään liikaa jaksamisen suhteen, se ei ole kenenkään etu. Niillä jotka kritisoivat jotain unikoulua tai muuta, ei ole mitään käsitystä siitä, mitä se todellinen valvominen on. Se on pahimmillaan sitä, että nukkuu joka toinen yö pari tuntia ja joka toinen yö ei ollenkaan, ja päivälläkään ei voi nukkua, koska lapsikaan ei nuku, ja arkea pitäisi jaksaa pyörittää. Tämän kauhukokemuksen jälkeen ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että toista ei tule. Lapsi itsessään on tietysti rakas ja suloinen.

Tiedän tunteen. Meillä nyt 14kk tyttö herätti pahimmillaan ja useinmiten 20-50min välein, 7-8kk iässä pahin vaihe, kun yössä saattoi tuurilla olla yksi 2-3h unipätkä. Päivisin max 2 40min unet, jatkuvasti ärtyisä ja tyytymätön (väsynyt) vauva. Silent refluksia, johon tarvittaessa lääkitys, välillä hysteeristä kauhukohtauksenomaista kipuitkua selkä kaarella, jolloin lapseen ei saanut minkäänlaista kontaktia. Lapsen isä ei sairauksista johtuen voinut hoitaa öitä, kotiunikoulut (eri ikävaiheissa) vaikutti vain niin, että parhaimmillaan heräsi 6x. Vauvan ollessa 7kk (6kk iässä lopetettiin yöimetykset ja siirrettiin omaan huoneeseen) olin niin poikki ja ylivirittynyt vaikeista öistä, vaikeista päivistä ja valvomisesta, että tuli romahduksia, rytmihäiriöitä ja pahoja rintakipuja. Saatiin erittäin kiireellinen lähete Tammisaareen, jossa ainoa HUS:n sairaalaunikoulu (jonot pitkät, 4 vauvaa kk hoidossa), joka oli aivan huikea kokemus! Uniongelmat ymmärrettiin vain yksityisellä, neuvolassa sanottiin että ”äiti ei ole tarpeeksi väsynyt, kyllä se vauva sitten nukkuu kun äitiä riittävästi väsyttää. Yritettiin vyöhyketerapiat, osteopatiat, vauvahieronnat, aivan kaikki.Meidän perheen pelastus oli tuo sairaalaunikoulu. Ei todellakaan mikään traumatisoiva kokemus, vauva viihtyi ja hoitajat olivat upeita. Vauva heräsi ensimmäisenä yönä siellä vain 3x, seuraavina vielä vähemmän, ja tyytyi tuttiin hyvin vähillä itkuilla kun ei ollu äiti tarjoamassa palveluita. Nykyään herää max.1-3x yössä, välillä nukkuu kokonaisia öitä pikkuisen kitisten välillä, varmaan nukkuisi vielä paremmin jos en reagoisi näin nopeasti hyssyttelyin. Aamuisin herää klo 6 tienoilla, päikkärit klo 12-14 ja yöunille n.klo 20.30. Hampaiden tulo, kuumuus ja ajoittaiset refluksin takaisinvirtaukset välillä valvottavat ja ajoittain huutoitkuja, mutta pääsääntöisesti unikoulu auttoi lapsen nukkumiseen, hän ei vaan aiemmin osannut nukkua. Päivisin pääasiassa iloinen ja tyytyväinen tyttö, kuin eri persoona verrattuna huonosti nukkumisen aikoihin. Itsellä olo alkanut normalisoitua, mutta pitkäkestoinen voimakas stressi jättää jälkensä; mikään unimäärä ei tunnu riittävän. Toipuminen vie aikansa, pystyin jopa palaamaan töihin piansairaalaunikoulun jälkeen. Meillä yhä osittaisimetyksellä mennään, aamuöisin (4-6 välillä) imetys ja viereen ottaminen vaan poikkeustilanteissa, jos kipuja tms ja tisu ainoa toimiva lohtu.

Voimia paljon! Tää on kovaa aikaa vanhemmille, täytyy toivoa helpompaa tahto- ja teini-ikää!

Okei. Mä syötin vauvan ja sitten nukuttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsi nukkuu,jos ei ole kuuma,kylmä,nälkä,rauhaton elämä,vatsavaivoja.Itse annoin iltaisin lapselle kiinteää ruokaa ja maitoa.Kyllä nukkui,kuin pikkuinen porsas aamuun asti.Vastasyntynyt ja parin kolmen kuukauden ikäinen vauva tietenkin herää yöllä syömää,mutta jo yli puolen vuoden ikäinen nukkuu koko yön.Ei pidä kaikkia neuvolan ohjeita ottaa ihan kirjamellisesti,koska lapset ovat erilaisia,niinkuin kaikki ihmiset.Mulla on viisi lasta,että kokemusta on.Järjen käyttö on sallittu myös lasten hoidossa.Lapsenlapseni kotonaan valvoi ja huusi yökaudet,mutta,kun tuli mulle hoitoon,niin nukkui koko yön.

Avaatko vähän, miten saat nukkumaan?

Laitan sänkyyn ja hiljaa laulan tuutulaulua.Ei kauan kestä,kun vauva nukkuu.Tosin illalla pitää olla rauhallista ja lapsille on hyväksi aloittaa iltarutiinit, kylpy,iltaruoka ym.joka ilta.Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi.

Mitä tehdä silloin, kun iltarutiinien jälkeen raukea vauva ei nukahda laulelemalla sänkyynsä, vaan alkaa itkeä, lopulta huutaa raivona. Rauhoittuu syliin kyllä.

No asiahan on päivänselvä.

Ylivireyskierteen katkaisemisesta kokemusta itsellä: kaikki sokeri ja kahvi pois ja kunnolla urheilua, esim juoksulenkki kaksi kertaa päivässä. Kyllä alkaa pian nukuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se alkaa sitten pikku hiljaa helpottaan kun mukula muuttaa kotoa pois :D tosin ei aina sillonkaan. Sellaista se elämä on kun muksuja vääntää, helppoa ei ole. Ensin vauvana valvottaa, sitten murkku iässä ei pysty nukkumaan kun  ei tiiä missä mukula viilettää eikä tule kotia jne jne yms 

Tää on niin totta meillä tosin tuo esiteini 13v vielä tulee kotiin viimeistään 9,mutta olen jo henkisesti varautunut,että parin vuoden päästä taas valvotaan ja odotellaan koska kotiutuu riennoista,joten nyt nautin vielä kun saa nukkua 😁