Elämä rempallaan joka puolelta: aloitanko muutoksen rytinällä vai pikkuhiljaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin sulkemalla AV:n :)

Ehkä ap kaipaa vertaistukea isoon muutokseen? Mulla on vähän sama tilanne kuin ap:lla (paitsi että itsellä lisähaastetta tuo tällä hetkellä mt-ongelma), ja mä ainakin olisin vertaistuen tarpeessa. Mutta en oo oikein löytänyt mitään järkevää. Kaikki vertaisfoorumit ym. keskittyy tosi tiukasti johonkin kapeaan elämänalueeseen, esim. ruokavalio, liikunta, tavaroiden karsiminen kodista, talousasiat jne. Mistään ei löydy sellaista, että käsiteltäis koko pakettia yhdessä. Siksi mäkin oon joskus harkinnut täntyylistä aloitusta AV:lle, joka on eräänlainen yleispalsta. Mut ymmärrän kyllä pointin, että ei se elämäntapamuutos sillä etene, että AV:lla roikkuu. :)

Täällä ollaan myöskin samassa tilanteessa! Ja olen myöskin yrittänyt löytää jonkinlaista vertaisfoorumia, mutta en ole löytänyt. Olen miettinyt että olenko jotenkin tyhmä kun haluan tukea ihan vain voisiko sanoa että yleisesti elämänhallintaan/tavoitteiden saavuttamiseen, mutta sitä ei löydy. Minulla kun on monia tavoitteita, ei ole järkevää pyöriä kymmenellä foorumilla. Vertaistuki olisi kiva kun välillä tuntuu että hakkaan vain päätä seinään. Olen miettinyt jopa että pitäisikö perustaa oma foorumi tätä varten.

Mutta itse aiheeseen: itse olen tällainen hitaasti muutoksia tekevä, mutta olen tajunnut että vähän pitää vauhtia pistää töppösiin että saa jotain aikaiseksi. Jos on nopeasti innostuva niin kannattaisi varmasti panostaa pitkäjänteisyyteen, että ne päätökset ja muutokset on sitten pysyviä eivätkä vain laannu alkuinnostuksen laannuttua.

Antaisin vinkiksi että tee lista kaikista asioista mitä haluat muuttaa, sitten otat ne jotka kaipaavat eniten muutosta ja tekee niille ensin jotain. Äläkä missään nimessä hukkaa listaa, vaan laita se varmaan paikkaan ja mielellään käy se läpi säännöllisesti. Jos lista unohtuu niin niin unohtuvat siinä olevat asiatkin, kunnes muutaman kuukauden päästä muistat ne ja tunnet epäonnistuneesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin sulkemalla AV:n :)

Ehkä ap kaipaa vertaistukea isoon muutokseen? Mulla on vähän sama tilanne kuin ap:lla (paitsi että itsellä lisähaastetta tuo tällä hetkellä mt-ongelma), ja mä ainakin olisin vertaistuen tarpeessa. Mutta en oo oikein löytänyt mitään järkevää. Kaikki vertaisfoorumit ym. keskittyy tosi tiukasti johonkin kapeaan elämänalueeseen, esim. ruokavalio, liikunta, tavaroiden karsiminen kodista, talousasiat jne. Mistään ei löydy sellaista, että käsiteltäis koko pakettia yhdessä. Siksi mäkin oon joskus harkinnut täntyylistä aloitusta AV:lle, joka on eräänlainen yleispalsta. Mut ymmärrän kyllä pointin, että ei se elämäntapamuutos sillä etene, että AV:lla roikkuu. :)

Täällä ollaan myöskin samassa tilanteessa! Ja olen myöskin yrittänyt löytää jonkinlaista vertaisfoorumia, mutta en ole löytänyt. Olen miettinyt että olenko jotenkin tyhmä kun haluan tukea ihan vain voisiko sanoa että yleisesti elämänhallintaan/tavoitteiden saavuttamiseen, mutta sitä ei löydy. Minulla kun on monia tavoitteita, ei ole järkevää pyöriä kymmenellä foorumilla. Vertaistuki olisi kiva kun välillä tuntuu että hakkaan vain päätä seinään. Olen miettinyt jopa että pitäisikö perustaa oma foorumi tätä varten.

Mutta itse aiheeseen: itse olen tällainen hitaasti muutoksia tekevä, mutta olen tajunnut että vähän pitää vauhtia pistää töppösiin että saa jotain aikaiseksi. Jos on nopeasti innostuva niin kannattaisi varmasti panostaa pitkäjänteisyyteen, että ne päätökset ja muutokset on sitten pysyviä eivätkä vain laannu alkuinnostuksen laannuttua.

Antaisin vinkiksi että tee lista kaikista asioista mitä haluat muuttaa, sitten otat ne jotka kaipaavat eniten muutosta ja tekee niille ensin jotain. Äläkä missään nimessä hukkaa listaa, vaan laita se varmaan paikkaan ja mielellään käy se läpi säännöllisesti. Jos lista unohtuu niin niin unohtuvat siinä olevat asiatkin, kunnes muutaman kuukauden päästä muistat ne ja tunnet epäonnistuneesi.

Tässä taas tuo edellisen kommentin kirjoittanut. :) Itsekin olen just miettinyt tuota, että omat tavoitteet ovat niin laajalla skaalalla, että pitäisi olla kymmenillä foorumeilla, jos haluaisi kaikkeen vertaistukea. Ja sittenhän se aika menisi pelkästään niillä foorumeilla kirjoitteluun! Olis tosiaan parempi, että olis vaan yksi kanava, ja itselläkin käväissyt mielessä tuo oman foorumin perustaminen. (Toisaalta arastelen hlökohtaisten asioiden kirjoittelua nettiin.)

Mä myös miellän tuon hitaiden muutosten tekemisen itselle luontevammaksi tyyliksi. Ja just nyt omat voimavaratkin ovat niin rajalliset, että mitään isoa rysäystä ei tosiaan ole mahdollista tehdäkään. Minäkin oon kova tekemään listoja, ne tavallaan selkiyttävät päätä. Mutta huomaan, että nuo mun listani jäävät usein pinnallisiksi to do-listoiksi.  Sellainen kokonaisvaltainen elämänmuutos, jota itse tavoittelen, vaatisi vähän pidempää ja syvällisempää pohdiskelua. Aikaa pysähtymiseen...sitä varmaan pitäis raivata ihan ekaksi!

Hei onpas hauskaa, että täällä on muitakin koko elämän remontista kiinnostuneita! Pitäisikö meille perustaa oma ketju, vai jatketaanko tässä? Vertaistuki on AV:n parasta antia silloin, kun se toimii (eikä palstailu karkaa lapasesta - tämä liittyy kyllä omiin tavoitteisiini...).

Ajattelin nyt itse soveltaa ketjun vinkkejä ja kirjoittaa tavoitteitani ylös realistisesti. Aiemmin olen tehnyt unelmalistoja, mutta eihän niistä ole mitään tullut, kun on tuntunut että se ihanne-elämä on mahdoton saavuttaa. Niin jos nyt laittaisin ylös tavoitteita, joihin olisin tyytyväinen, kuten joku ehdottikin.

Sitten pilkon tavoitteet pienemmiksi konkreettisiksi teoiksi; esim. meditoi 10 min, käy 30 min lenkillä, testaa uutta kasvisruokaa, tiputa painoa yksi kilo, ota yhteyttä yhteen ystävään, pelaa lasten kanssa lautapeliä, aloita joku työprojekti hyvissä ajoin, mene nukkumaan klo 22... Ja tavoitteeksi sen, että saisin joka päivä yhden asian listalta tehtyä - pienen tai vähän isomman.

Tätä aion nyt ainakin testata, ja alkuun painotan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä "tehtäviä" jotta saisin perustan kuntoon kaikelle muullekin. Olen jo aiemmin aloittanut ahdistuksen takia päivittäisen päiväkirjan pitämisen (voin suositella muillekin), joten listan koostaminen ja ylläpito tuskin on ongelma. AP

Vierailija kirjoitti:

Terveys ykköseks. Sit alat parantamaan muita osa-alueita. 

Omalta kohdaltani huomasin tuon toimivan. Kun sain kuntoani paremmaksi ja elintapoja terveemmiksi (terveellisempi ruoka ja riittävä uni), oli muidenkin asioiden kuntoon laittaminen olla paljon helpompaa.

Eli lähde lenkille jo tänään. Kävellessä ajatuksetkin selkenevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska. Varmaan saat "perheen ja ystävät" oikkujesi mukaan pomppimaan.

En todellakaan tarkoittanut mitään sellaista, vaan haluan esim. olla parempi vanhempi ja järjestää enemmän aikaa ystäville. AP

Ajankäyttöhän tuossa on ongelmakohta eikä työ, perhe ja ystävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska. Varmaan saat "perheen ja ystävät" oikkujesi mukaan pomppimaan.

En todellakaan tarkoittanut mitään sellaista, vaan haluan esim. olla parempi vanhempi ja järjestää enemmän aikaa ystäville. AP

Ajankäyttöhän tuossa on ongelmakohta eikä työ, perhe ja ystävät.

Sinähän se varsinainen Sherlock olet!

Totta puhuen kyse on muustakin, kuin ajankäytöstä. Olen linnoittautunut neljän seinän sisään ja ihan suoraan kieltäytynyt illanvietoista, kun ei huvita. Tai olen menettänyt hermoni lasten kanssa kohtuuttoman pienistä asioista tai paennut kotitöihin, jotta ei tarvisi leikkiä/lukea/olla läsnä. Olen jättänyt menot budjetoimatta kun on ahdistanut liikaa. Eli henkinen/asenneongelma myös. AP

Nostellaas, jos joku aiemmin vastanneista bongaisi vielä:) AP

Vierailija kirjoitti:

Hei onpas hauskaa, että täällä on muitakin koko elämän remontista kiinnostuneita! Pitäisikö meille perustaa oma ketju, vai jatketaanko tässä? Vertaistuki on AV:n parasta antia silloin, kun se toimii (eikä palstailu karkaa lapasesta - tämä liittyy kyllä omiin tavoitteisiini...).

Ajattelin nyt itse soveltaa ketjun vinkkejä ja kirjoittaa tavoitteitani ylös realistisesti. Aiemmin olen tehnyt unelmalistoja, mutta eihän niistä ole mitään tullut, kun on tuntunut että se ihanne-elämä on mahdoton saavuttaa. Niin jos nyt laittaisin ylös tavoitteita, joihin olisin tyytyväinen, kuten joku ehdottikin.

Sitten pilkon tavoitteet pienemmiksi konkreettisiksi teoiksi; esim. meditoi 10 min, käy 30 min lenkillä, testaa uutta kasvisruokaa, tiputa painoa yksi kilo, ota yhteyttä yhteen ystävään, pelaa lasten kanssa lautapeliä, aloita joku työprojekti hyvissä ajoin, mene nukkumaan klo 22... Ja tavoitteeksi sen, että saisin joka päivä yhden asian listalta tehtyä - pienen tai vähän isomman.

Tätä aion nyt ainakin testata, ja alkuun painotan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä "tehtäviä" jotta saisin perustan kuntoon kaikelle muullekin. Olen jo aiemmin aloittanut ahdistuksen takia päivittäisen päiväkirjan pitämisen (voin suositella muillekin), joten listan koostaminen ja ylläpito tuskin on ongelma. AP

Joo, mä oon kyllä mukana. :) Jatketaanko toistaiseksi vaan tähän ja katsotaan, kuinka monta saadaan porukkaan? Voidaan sitten perustaa oma ketju myöhemmin.

Mulla on kanssa ollut samaa ongelmaa, että lista menee vähän liian mahdottomaksi toteuttaa, kun siihen kasaa kaikki unelmat peräkkäin. Pitäisi olla realistisempi ja ennen kaikkea asettaa välitavoitteita. Mun täytyy nyt oman elämäntilanteen takia muutenkin ottaa ihan pienin askelin, kun tässä on isompia elämänmuutoksia muutenkin tapahtunut/tapahtumassa. Ehkä olisi helpompi aloittaa tällaiset isommat oman elämän parantamiset jossain tasaisemmassa elämäntilanteessa, mutta kun sellaista ei nyt vaan ole näköpiirissä. Tuntuu, että jos jään odottamaan parempaa aikaa lähteä tähän hommaan, niin saan odottaa maailman tappiin asti. Ihan liikaa olen jo odottanut! Oikeammalta ratkaisulta tuntuu siis lähteä toteuttamaan muutoksia nyt, mutta omaan tahtiin.

Niin kuin aiemmin mainitsin, mun tarvitsisi oikeastaan vähän pysähtyä pohtimaan omaa tilannettani. Vasta sitten saan jonkinlaisen järkevän listan koostettua. Ja laitankin nyt heti tavoitteeksi, että kesälomalla raivaan itselleni aikaa tähän! Mutta ilman mitään listaamisiakin tunnistan kyllä heti, että ihan ensimmäiseksi mun on satsattava omaan hyvinvointiin ja terveyteen (fyysiseen ja psyykkiseen). Konkreettisina tavoitteina tulee mieleen nyt aluksi:

- nukkumaanmeno viimeistään 22:30

- pysähtymisen opettelu (esim. 10 minuutin läsnäoloharjoitus/meditaatio päivittäin)

- pieni päivittäinen jumppa (kävin juuri fysioterapeutilla ja sain hyvät ohjeet tähän).

Hauska, että ap:llakin oli tavoitteena tuo nukkumaanmenoaikojen järkevöittäminen. Aloitetaan heti tänään, eikös juu? :)

Vielä pitää mainita, että mulla yksi iso haaste on, että oon aikamoinen suorittaja, ja se on alkanut näkymään huonolla tavalla omassa elämässä. Tärkeää olisi siis oppia suorittamisesta pois ja omaksua lempeämpi asenne kaikkeen tekemiseen. Siksi mun täytyy olla varovainen tällaisten tavoitelistojen kanssa! Ja opetella sitä pysähtymistä listojen tekemisen lisäksi/sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska. Varmaan saat "perheen ja ystävät" oikkujesi mukaan pomppimaan.

En todellakaan tarkoittanut mitään sellaista, vaan haluan esim. olla parempi vanhempi ja järjestää enemmän aikaa ystäville. AP

Ajankäyttöhän tuossa on ongelmakohta eikä työ, perhe ja ystävät.

Sinähän se varsinainen Sherlock olet!

Totta puhuen kyse on muustakin, kuin ajankäytöstä. Olen linnoittautunut neljän seinän sisään ja ihan suoraan kieltäytynyt illanvietoista, kun ei huvita. Tai olen menettänyt hermoni lasten kanssa kohtuuttoman pienistä asioista tai paennut kotitöihin, jotta ei tarvisi leikkiä/lukea/olla läsnä. Olen jättänyt menot budjetoimatta kun on ahdistanut liikaa. Eli henkinen/asenneongelma myös. AP

Kun nyt aloit kaivella niin kaivele se ongelman ydin sieltä esiin. Ja edelleen se on ajankäyttöongelma ton sun vuodatuksen perusteella. Selkeästi kaipaat rytmiä tekemisiisi. Maanantaina lapset, keskiviikkoisin ystävät ja ei mitään tekosyitä.

Ihana ketju, mä haluan olla tässä mukana :)

Ap:lle, se mikä on hyvää tuossa sun suunnitelmassa on se, että toisaalta nuo ihan kaikki sivuaa toisiaan ja on osittain yhdistettävissä. Esim. oma terveellinen ruokavalio takaa sen, että olet siinä sivussa hyvä vanhempi kun tarjoat perheellekin terveellisempää ruokaa. Tai käyt lenkillä ystävän kanssa niin saat samalla liikuntaa ja pidettyä kaverisuhdetta yllä :) Äkkiseltään vaan kuulostaa, että tuleeko ihan liikaa muutoksia kerralla, joten ainakin osan kanssa kannattaa edetä pienin askelin.

Kaikille isoja muutoksia haluaville: miettikää mahdollisimman konkreettisesti mitä haluatte (mitä sinulle tarkoittaa vaikkapa se, että olet hyvä vanhempi? Mitä pitäisi olla enemmän tai vähemmän nykyisestä?) ja MIKSI. Tuo miksi on se oleellinen motivoiva tekijä sitten siinä hetkessä, kun arki vie mennessään tai tulee jotain muuta mikä saisi lipsumaan vanhoihin tapoihin.

Kuulostaa tosi hyvältä AP! Ja muista myös, että jonain tosi rankkana päivänä se päivän hyvä teko voi olla, ettei toteuta jotain "vanhaa tapaa", josta tulisi jälikäteen huono fiilis. Kommenttiesi perusteella vaikuttaa siltä että olet valmis positiiviseen muutokseen :)

T.16

Siis onko minun elämäni jotenkin rempallaan vai? Niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tosi hyvältä AP! Ja muista myös, että jonain tosi rankkana päivänä se päivän hyvä teko voi olla, ettei toteuta jotain "vanhaa tapaa", josta tulisi jälikäteen huono fiilis. Kommenttiesi perusteella vaikuttaa siltä että olet valmis positiiviseen muutokseen :)

T.16

Kiitos vinkistä, laitan tämänkin listalle ylös jokeriksi :) Ja muutenkin kiitos kommentoineille, teistä on ollut paljon apua tässä asioita pohtiessa.

Aloitan nyt tavoitteiden ylös kirjaamisen, ja monien kommenttien pohjalta tosiaan vaikuttaa viisaimmalta aloittaa ruokavaliosta, unesta ja liikunnasta. Näillä kyllä on suora vaikutus omaan keskittymiskykyyni ja jaksamiseen, ja usein tilanne paranee jo ihan muutamassa päivässä!

Ylipäänsä kun mietin omaa tilannettani, niin olen siinä mielessä onnellisessa asemassa että mulle on aika selvää, että mitkä tavat ja asiat tuottavat iloa ja parempaa vointia tai tulevaisuutta. Ja mitkä sitten ovat pidemmän päälle haitallisia, vaikka tuottaisivatkin hetken mielihyvää...

Oma tilanteeni vaan on päässyt näin pahaksi pitkän taloudellisen kriisin vuoksi, sillä se imi kaikki voimavarat - niin fyysiset kuin henkiset - ja vielä pahimman tilanteen mentyä ohitse on ollut vaikeaa päästä takaisin jaloilleen. Nyt olisi kuitenkin hyvä hetki, kun talousasiat ovat hieman paremmalla tolalla ja perusasiat ovat sillä saralla kunnossa.

Aiemmin oli puhetta myös hiljentymisestä ja pysähtymisestä, ja omasta tilanteesta voisinkin vielä sen verran kertoa, että oma elämäntilanne on tosiaan murentunut pala palalta ja lopulta pakottanut pysähtymään. Onpahan samalla rapissut pois myös sellaiset asiat, joilla en enää tee mitään. Samanlaisia kertomuksia olette varmaan kuulleet esim. vakavasti sairastuneilta, kuinka elämän prioriteetit menivät uusiksi kun oli pakko pysähtyä sairauden vuoksi. Ei ole ollut enää mahdollista elää "sitku"-elämää vaan kohdata elämän rajallisuus.

Nyt olisi kuitenkin tarpeen alkaa rakentaa asioita uudelleen ja siitä tämä ketjukin sai innoituksensa.

AP

Hm, meitä taitaa nyt sitten olla ainakin kolme innostunutta. :)

Ap, oot ihan oikeassa, että riittävä uni ja liikunta + terveellinen ruoka virkistävät oloa yllättävän nopeasti. Tosin mulla käy aina niin, että kun saan yhdet kunnon yöunet, niin tulee tosi kova väsymys. Univaje kai aiheuttaa jonkinlaisen ylivireystilan, ja kun se alkaa purkautumaan, niin tilalle tulee väsähdys? Mutta kun sitkeästi pitää unirytmistä kiinni, niin pikkuhiljaa olo virkistyy. Nyt oon just tossa väsymyksen aallonpohjassa, koska eilen tosiaan menin ajoissa nukkumaan.

Mulla on myös vähän sama juttu, että tiedän aika selvästi, millaiset konkreettiset tavat ja teot johtavat hyvinvointiin. Siis tiedän teoriassa. Käytännön toteutus on sitten se, joka on mättänyt. Mistä löytää voimavarat muutokseen ja miten saada aikaan pysyviä muutoksia? Siinä kai ongelman ydin. Ja toisaalta alan nyt pikku hiljaa hahmottaa, että mulla ei ole selkeää käsitystä siitä, millaiset ajatuskuviot tukisivat omaa hyvinvointia. Siis että osaisi arvostaa itseään, luottaa itseensä, olla riittävän lempeä ja samalla riittävän luja jne. Tässä on mulla varmaan loppujen lopuksi se isoin työ. Ei riitä, että mä muutan ulkoisia tekoja, koska silloin muutos ei jää pysyväksi.

Pysyvään muutokseen liittyen: kuinkahan nopeasti uusista toimintatavoista muodostuu rutiineja? Aiemmin mun yksi kompastuskivi on ollut se, että siirryn uusiin tavoitteesiin ennen kuin vanhoistakaan on tullut arkirutiinia. Sitten niitä uusia opeteltavia asioita on ihan liikaa ja korttitalo romahtaa.

Mielenkiintoista myös, että meillä on molemmilla taustalla eräänlainen kriisi, joka on vienyt voimavaroja. Sinulla se on ollut taloudellinen.  Coin vain kuvitella, miten kuluttavaa on elää keskellä pitkittynyttä talouskurimusta. Se varmaan horjuttaa koko elämää ja oma turvallisuudentunnetta aika julmasti. Tosi hienoa, että oot pystynyt tsemppaamaan itseäsi ylös tuosta tilanteesta! Toivottavasti talousongelmat ratkeavat niin, että saat pysyvästi vakaata maata jalkojen alle. :)

Mulla kriisi on ollut vähän erilainen. Mulla todettiin traumaperäinen stressihäiriö, jota nyt olen sitten käynyt psykoterapiassa setvimässä. Terapia on vielä aika alkuvaiheessa, eikä noita itse traumoja ole kauheasti käsitelty, joten en nyt niitä ole valmis tässäkään avaamaan. Sen verran voin sanoa, että ne liittyvät lapsuuteen ja nuoruuteen. Terapian suurin anti tähän mennessä on ollut oivallus, että nuo asiat tosiaan kuuluvat menneisyyteen ja että nykyhetkessä mulla on ihan turvallinen tilanne. Sitä kautta on saanut nenää sen verran pinnan yläpuolelle, että alkaa löytyä voimavaroja ja arvostusta itseä kohtaan sen verran, että tekee mieli yrittää muuttaa omaa tilannetta parempaan suuntaan. Mulla siis tää muutosprosessi on luonteeltaan vahvasti myös psyykkinen.

T: tuo, joka kirjoitti esim. viestit nro 24 ja 30. Mä laitoin nyt viestin nimimerkillä Marikki, että mut tunnistaa (ei ole mun oikea nimi.)

Toivottavasti tänne vielä eksyvät muutkin kirjoittajat. :)

Olen siis myös yksi noista aiemmista kirjoittajista. Varmaan joku nimimerkki vois olla hyvä keksiä... :D

Minusta tuntuu että mun koko elämäni on ollut vähän kuin suossa rämpimistä ja nyt vihdoin muutama kk sitten aloin aukaisemaan sitä vyyhtiä mikä tuolla pään sisällä on. Päätin että otan selvää yksinkertaisesti että "mikä mua vaivaa". Ulospäin olen hyvin rauhallinen ja tasainenkin ihminen, mutta pään sisällä on oikea kaaos. Tätä tilannetta on pahentanut ensimmäisen lapsen hankkiminen, kun pitääkin muistaa miljoona muutakin asiaa. Muistiin ei ole luottamista ja univajetta on. Mutta toisaalta tilanne on nyt paljon parempi, kun tilanne on lähtenyt avautumaan ja teen töitä itseni ja perheeni eteen.

Tällä hetkellä tärkeimpiä tavoitteitani on mm.: terveellisempi ruokavalio, enemmän liikuntaa ja tarpeeksi unta. Nämä siis tärkeimmät, tavoitteita ja unelmia kun on pilvin pimein, niin pakko lähteä liikkeelle tärkeimmistä. Koen, että näiden asioiden myötä vaikutan positiivisesti myös lapseni ja muun perheeni elämään.

Yöimetysten loputtua yöunet ovatkin parantuneet, mutta välillä joutuu valitsemaan unen ja oman ajan välillä. Minulla kyllä huomaa olosta heti että olenko saanut nukuttua tarpeeksi. Jostain syystä jos saan nukuttua oikein hyvät yöunet, en saa seuraavana yönä sitten unta. Tämä on tosi ärsyttävää, koska univaje ei hellitä. Salilla käyn useamman kerran viikossa mutta terveelliseen ruokavalioon pitää panostaa enemmän. Tuntuu vain että vuorokaudessa ei ole tarpeeksi tunteja!

Mitä kuuluu muille elämäntapamuutoksen parissa tsemppaaville? :)

Minä asetin tavoitteeksi aikaistaa nukkumaanmenoja (klo 22:30), ja se onkin pitänyt muuten paitsi yhtenä iltana. Vastapainoksi tuli sitten, että herään aamuyöllä klo 4 aikaan enkä meinaa saada unta. :( Tähän kun vielä lisää aamuvirkun lapsen, joka myös herättää aina välillä öisin (ei onneksi joka yö), niin täytyy sanoa, ettei mulla nyt vielä mitään patenttiratkaisua univajeen selättämiseen ole! Aion nyt jatkaa silti samalla linjalla, koska aikaisempi nukkumaanmeno antaa kuitenkin paremman mahdollisuuden riittäviin yöuniin. Ehkä tämä pikku hiljaa alkaa helpottaa, kun kesäloma nyt alkoi ja stressi helpottaa?

Ja sain kun sainkin järjestettyä kaksi päivää ja yhden yön omaa aikaa, jolloin voin ihan rauhassa nyt sitten pohtia tilannettani ja tavoitteitani. Miehelle vain mainitsin, että haluaisin vähän omaa aikaa, ja hän jo rupesi ideoimaan, että lähtee pieneen reissuun lapsen kanssa. Vaikka moni asia mun elämässä onkin vähän niin ja näin, niin onneksi on ihana mies ja hyvä parisuhde hänen kanssaan. <3 Hän on kyllä ollut todella tärkeä tuki viime aikojen pyörityksissä.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin sulkemalla AV:n :)

Tämä. Haaveilen, että alan lukea kirjoja ja niitä onkin kertynyt tuollainen varmaan puolen metrin korkuinen pino makkarin pöydille. Kirjat vaan tuossa pölyytyvät, kun roikun täällä. Miten tämän riippuvuuden saisi katkaistua ja aloitettua oikean elämän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaisin sulkemalla AV:n :)

Tämä. Haaveilen, että alan lukea kirjoja ja niitä onkin kertynyt tuollainen varmaan puolen metrin korkuinen pino makkarin pöydille. Kirjat vaan tuossa pölyytyvät, kun roikun täällä. Miten tämän riippuvuuden saisi katkaistua ja aloitettua oikean elämän?

No en tiedä. Lähde mieluummin lenkille tai tee jtn järkevämpää kuin aloita kirjojen lukeminen. Niitä voi lukea vaikka illalla 15 min ennen kuin käy nukkumaan.