Millaiset ihmiset viihtyvät kotona lasten kanssa vuosia?
Millaisia ovat persoonallisuudeltaan ne ihmiset, jotka kokevat mukavana ja luontevana vuosien kotona olemisen yhdessä lasten kanssa?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ihan tavallisia, ehkä aika rauhallisia ja joustavia ihmisiä ovat he.
Mestari Yodako vastasi kysymykseen?
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Itse viihdyn kotona.
Nytkin olen taas kotona, ihanaa!
En ole kovinkaan kunnianhimoinen ja arvot ovat enemmän perheessä kuin urassa.
Äitini oli myös kotiäiti ja oli ihanaa kun hän oli kotona ja haluan antaa lapsilleni saman fiiliksen.
En myöskään ole löytänyt paikkaani työelämässä ja olen kouluttautunut väärille aloille. Sijaisuuksia vain ja työtä joka ei vastaa koulutusta ja jota inhoaa.
Lähden seuraavaksi opiskelemaan alaa jossa viihdyn ja se on asiakaspalvelutyötä. Olen myös aika sosiaalinen mutta viihdynnpaljon omassa rauhassa ja perheen kanssa.
Minä jäin. Ajattelin, että mikä työ voisi olla kiinnostavampaa kuin omien lasten (4) kehityksen ja kasvun seuraamunen. Koulutukseltani olen KTM. En ole katunut.
Minä viihdyin todella hyvin kotona kahden lapseni kanssa n. 3 vuotta. Se on ollut elämäni parasta aikaa, ehdottomasti :) Kyllä täällä typerässä työpaikassa on sen jälkeen saanut kökkiä ihan tarpeeksi. En kaipaa mitään työyhteisöä enkä typerien ihmisten kahvipöytä lätinöitä. Kotona oli paljon kivempaa lasten kanssa, en kadu noita vuosia yhtään! Jos olisi mahdollista, jäisin heti kotirouvaksi vaikka lapset ovatkin jo muuttaneet kotoa pois :D Kotirouva, unelma ammattini!
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Kuule kyllä tämä kotiäitiys on yhtä kituuttamista taloudellisesti! Kolmisensataa tulee rahaa kuussa. Paljon enemmän sitä työttömänä saa ja moninkertaisesti työelämässä. Että eipä sitä niin kovin tueta.
Tauolle menee matkustelut ja shoppailut kotiäitivuosina.
T: Kotiäiti
a: työnvieroksuja
b: näköalaton perinteinen nainen jota ei kiinnosta ura ja joka ei oikein tiedä mitä tekisi niin teki sitten lapsen tai toisen
c: työelämässä (pitkään) ollut joka kaipaa breikkiä
Itse olen mallia c. Kertakaikkiaan mitta täynnä ihan kaikkea, joten jäin kotiin kun lapset alakoululaisia. Nyt olen taas töissä.
Vierailija kirjoitti:
Itse viihdyn kotona.
Nytkin olen taas kotona, ihanaa!
En ole kovinkaan kunnianhimoinen ja arvot ovat enemmän perheessä kuin urassa.Äitini oli myös kotiäiti ja oli ihanaa kun hän oli kotona ja haluan antaa lapsilleni saman fiiliksen.
En myöskään ole löytänyt paikkaani työelämässä ja olen kouluttautunut väärille aloille. Sijaisuuksia vain ja työtä joka ei vastaa koulutusta ja jota inhoaa.
Lähden seuraavaksi opiskelemaan alaa jossa viihdyn ja se on asiakaspalvelutyötä. Olen myös aika sosiaalinen mutta viihdynnpaljon omassa rauhassa ja perheen kanssa.
Ilmeisesti et koe hyvin tiiviistä vuorovaikutusta lasten kanssa lähes vuorokauden ympäri raskaaksi? Vai miten saat otettua omaa aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Nuo saa sen lisäksi toimeentulotukea, asumistukea, harkinnanvaraista lasten hankintoihin, ilmaisen päivähoidon, tukiperheen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Jos mies on hyväpalkkainen, niin onhan se kuitenkin "omaa rahaa" monelle. Ja kuitenkin pieni lapsi ikään kuin oikeuttaa kotona olon toisin kuin muuten vain makoilisit sohvalla.
Eli vauva ja taapero on hyvä syy olla kotona. Oikeassa tietysti olet, ettei tämä raha sinänsä ole kovin suuri kannustin.
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Kotihoidontuki on 200-300e/kk. Paremmin "tienaa" lapseton työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Nuo saa sen lisäksi toimeentulotukea, asumistukea, harkinnanvaraista lasten hankintoihin, ilmaisen päivähoidon, tukiperheen jne.
Ja mistä sinä sen tiedät? Eivät läheskään kaikki kotona lasten kanssa olevat ihmiset saa noita etuuksia.
Varmaan monenlaiset ihmiset. Itse en ole koskaan ollut kolmea vuotta putkeen kotona, koska puolisollanikin on oikeus hypätä hetkeksi syrjään oravanpyörästä, ja minulla on mukava työ, jonne olen voinut palata. Mutta lapsemme on hoidettu kotona kolmivuotiaiksi.
Mutta noin pääsääntöisesti sanoisin, että ainakin sellaiset, jotka eivät koe omien lastensa seuraa kärsimyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Nuo saa sen lisäksi toimeentulotukea, asumistukea, harkinnanvaraista lasten hankintoihin, ilmaisen päivähoidon, tukiperheen jne.
Ja mistä sinä sen tiedät? Eivät läheskään kaikki kotona lasten kanssa olevat ihmiset saa noita etuuksia.
Jospa lukisit sen kirjoituksen mihin vastattiin.
Olipas rumasti kommentoitu.
Vastaisin: monenlaiset ihmiset. Niinkuin minä. Oli monta lasta. Mies yrittäjänä paljon poissa kotoa. Lapsista osa erityislapsia eikä yhteiskunnan tukimuodot olleet vielä tavoittaneet sivukylien mukuloita.
Lapsirakas, jota kiinnosti päivästä päivään seurata ja ohjata lasten kasvua. Myös tykkäsin ajatuksesta kasvattaa omat lapset itse.
Ajattelin: lastenhoito ja kasvatus ovat yhteiskunnassa asioita, jotka jonkun on pakko tehdä, sitä sarkaa ei voi jättää tekemättä. Miksen se joku voisi olla minä itse.
Ja kyllä. Tykkäsin myös kiireettömästä elämäntavasta lasten kanssa. Työtä oli suut silmät täyteen, mutta kiirettä ei.
Jos jotakin olen katunut elämäni varrelta, en ainakaan sitä, että sain hoitaa ja hoidin omat lapseni kotona.
Lasten aikuistua palasin työelämään. Kyllä: pienipalkkaisena, mutta tyytyväisenä nytkin. Aika aikaansa kutakin.
Kummalle kotona olo lasten kanssa sopii paremmin: introvertille vai ekstrovertille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein työnvieroksujia.
Kun ei ole hankkinut kunnon koulutusta ja joutuu tyytymään ns. p-duuneihin, niin paljon mieluummin on sen lapsen kotona. Vapaat aikataulut ja rento elämä monella tapaa.
Suomihan on poikkeuksellinen maa, että tätä elämäntapaa tuetaan kolme vuotta. Ei kuin uutta suoleen ja seuraavat kolme vuotta ovat paketissa.
Aika pienihän se kotihoidontuki on. Tuskin kovin moni juuri sen houkuttelemana jää kotiin.
Nuo saa sen lisäksi toimeentulotukea, asumistukea, harkinnanvaraista lasten hankintoihin, ilmaisen päivähoidon, tukiperheen jne.
Toimeentulotukea ei saa automaattisesti,esim.jos mies pienipalkkaisessa työssä ja nainen lasten kanssa kotona niin yleensä tukea ei saa. Kotihoidontuki myös tietysti vähennetään toimeentulotuesta,eli todella hiluilla eletään vaikka sitä saisikin.
Harkinnanvaraista tukea myönnetään TODELLA harvoin ja harvoille! Ilmainen päivähoito kuuluu kaikille pienipalkkaisille. Tukiperheen voivat saada varallisuudesta riippumatta he joilla on sille kova tarve.
Ihan tavallisia, ehkä aika rauhallisia ja joustavia ihmisiä ovat he.