Että mulla menee hermot!!
Tytöillä ikäeroa alle vuosi. Toinen täysi teini ja toinen tulee hyvää vauhtia perässä. Juhannuksena oli kaikilla kivaa, paljon porukkaa, kaikilla kavereita ja sukulaisia. Lapset sai valvoa niin pitkään kuin halusivat, syödä herkkuja, olla tekemättä mitään ns normaaleja arkihommia. H.elvetti kamala riitely alkoi heti tänään kun arki alkoi. Tänäänkin saivat nukkua niin pitkään kuin halusivat, katsottiin yhdessä TV:tä. Kun aloin imuroimaan, kehoitin viemään koiran lenkille. Ilmeisesti on jumaliste liikaa vaadittu kun erehtyy jotain pyytään. Keskusteltiin myös siitä, että nyt jää herkut syömättä. Myös itseltäni. Molemmilla naamat nurinpäin ja hirveä sota siitä, kenen on PAKKO viedä koira ulos. Mä olen aivan totaalisesti kyllästynyt tähän jatkuvaan vinkumiseen, kitisemiseen ja tappelemiseen. Aina, jumankauta aina tätä! Tekis mieli välillä ottaa vaan menolippu jonnekin ja jättää noi keskenään tappelemaan.
Kommentit (24)
Koira ei ole kotityö. Sen hoito ja päävastuu sen pelkotiloista kuuluu sille, joka sen on hankkinut.
m85 kirjoitti:
kuka sen koiran halus perheesee ensimmäisenä? hänen vastuulle se jääköön
riitelyyn kulutettu energia olis voitu käyttää lenkittelyy, menkää perheterapiaan tai johonkin tukiryhmää, teidän ongelmat ei johdu koirasta 80% varmuudella
tehkää vaikka vuorolista jos ei muuten toimi
Ruuhkaa tulee olemaan terapiassa jos jokainen sisarustensa kanssa riitelevä, äidille rähjäävä ja koiran lenkitystä kaihtava teini kiikutetaan terapiaan. Ja ongelma ei todellakaan ole koirassa, se on selvä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Koira ei ole kotityö. Sen hoito ja päävastuu sen pelkotiloista kuuluu sille, joka sen on hankkinut.
Päävastuu ja vastuu toki jaetaan. Koira ei ole ongelma. Ongelma tänään oli se, että päätin imuroida ja silloin kaikki on helpompaa, kun jaloissa ei pyöri koira taikka kukaan muukaan. Ongelma oli se, että pyysin tekemään jotain, mikä ei tyttöjä miellyttänyt. Eli nostamaan p.erseet ylös sohvalta, jo kohtuuttomasti puolen päivän jälkeen. Sen jälkeen kun olivat saaneet nukkua niin pitkään kuin halusivat, söivät valmiiksi laitetun aamupalan ja katsoivat minun kanssani TV:tä. Molemmilla oli meneillään puhelimella juuri silloin jotain perkeleen tärkeää. Ap
kuka sen koiran halus perheesee ensimmäisenä? hänen vastuulle se jääköön
riitelyyn kulutettu energia olis voitu käyttää lenkittelyy, menkää perheterapiaan tai johonkin tukiryhmää, teidän ongelmat ei johdu koirasta 80% varmuudella
tehkää vaikka vuorolista jos ei muuten toimi