Ärsyttää ystävän asenne isäänsä kohtaan

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Mutku mutku mieleni on pahoittunut :(

Ap

Ette te ymmärrä koska oma elämänne on aina ollut helppoa. Toista se on meillä joilla oli rankka lapsuus. Mutta rankka lapsuus kasvattaa kovempia tyyppejä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ette te ymmärrä koska oma elämänne on aina ollut helppoa. Toista se on meillä joilla oli rankka lapsuus. Mutta rankka lapsuus kasvattaa kovempia tyyppejä.

Ap

Niin, emme ymmärrä, miten sinusta ystäväsi on kohtuuton. Emme ole ihan niin kovia tyyppeinä.

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Oma isäni löi ja tukisti ja kerran jopa heitti minua, kun olin lapsi. Hän kiisti sen jopa minulle ollessani teini, vaikka myös äitini puolsi minua. Tuo heittäminen tapahtui yläasteella, ja siitä jäi jopa puristusjäljet käteen. Uhkasin käydä kertomassa kouluterkkarille, mutta vanhemmat onnistuivat hyssyttelemään minut hiljaiseksi pelottelemalla sossulla ja sillä, miten kamalaa huostaanotetuilla lapsilla on.

Kavereitani en juuri tuonut isän näytille, mutta kaikki sukulaiset isän vanhemmat mukaan lukien ovat sitä mieltä, että isäni on hieno ihminen ja minun pitäisi olla vähän kiitollisemp isääni kohtaan siitä, että hän on minut kasvattanut. Säälittelevät isääni siitä, että hänellä on niin huonot lapset ja kiittämätön vaimo ja jauhavat, kuinka "ansaitsisi parempaa".

Yleensä kaikkein pahimmat ihmiset ovat niitä, jotka osaavat peittää tekonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Vierailija kirjoitti:

Ette te ymmärrä koska oma elämänne on aina ollut helppoa. Toista se on meillä joilla oli rankka lapsuus. Mutta rankka lapsuus kasvattaa kovempia tyyppejä.

Ap

No et kyllä kovin kova ole jos pahoitat mielesi niin kamalasti siitä että ystävälläsi on paska isä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Niin, kivempaa tietenkin ajatella ihmisestä ensimmäisenä pahaa, eikö vaan?

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Niin, kivempaa tietenkin ajatella ihmisestä ensimmäisenä pahaa, eikö vaan?

t.kristallikissa

Eiköhän aloittajan maailmankatsomus tullut jo selväksi.

Mulla oli rankka lapsuus nimenomaan isän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksei kukaan ymmärrä minua? Minulla on sentään vanhempi kuollut, mikä on todellakin paljon pahempi asia pienelle lapselle joutua kasvamaan ilman isää...

Ap

Sinun pitää käsitellä se oman isäsi kuolema, eikä projisoida sitä kaverin isäsuhteeseen. Ne ovat kaksi erillistä asiaa.

Kukaan meistä ei puhu huvikseen pahaa vanhemmistaan, en ainakaan usko, ellei ole mielenterveyden ongelmia. Joten et voi syyllistää kaveria huonosta isäsuhteestaan, kun et ole asunut heillä.

Eli oikeasti olet katkera vain, koska oma isäsi on kuollut. Muilla ei ole oikeutta, olla surullinen, valittaa tai olla pitämättä yhteyttä omaansa, vain koska sinulla ei isää ole. Se ei ole ystäväsi eikä kenenkään muunkaan syy, vaikka ikävä asia onkin.

Olen minäkin saanut vastaavan kommentin kaverilta, mutta minkäs minä sille voin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Niin, kivempaa tietenkin ajatella ihmisestä ensimmäisenä pahaa, eikö vaan?

t.kristallikissa

Eiköhän aloittajan maailmankatsomus tullut jo selväksi.

Pointti oli, että luultavasti aloittajan surusta ei ole välietty hänen ollessa lapsi. Toki hänen väitteensä ovat ärsytysreaktiota nostattamaan tähtääviä ja omistuisia, mutta en usko hänestä tuollaista pahaa. Suru on voinut olla musertavaa jos sen kanssa jää yksin, ja ehkä vielä tolkutetaan että älä kiukuttele siinä tms. kun toinen oirehtii.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Niin, kivempaa tietenkin ajatella ihmisestä ensimmäisenä pahaa, eikö vaan?

t.kristallikissa

Eiköhän aloittajan maailmankatsomus tullut jo selväksi.

Pointti oli, että luultavasti aloittajan surusta ei ole välietty hänen ollessa lapsi. Toki hänen väitteensä ovat ärsytysreaktiota nostattamaan tähtääviä ja omistuisia, mutta en usko hänestä tuollaista pahaa. Suru on voinut olla musertavaa jos sen kanssa jää yksin, ja ehkä vielä tolkutetaan että älä kiukuttele siinä tms. kun toinen oirehtii.

t.kristallikissa

No voi kyynel.

Se ei ole muiden keskustelijoiden syytä eikä ongelma. Ei myöskään aloittajan ystävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen ja kiukuttelee jotain kuollutta isäänsä kuin pikkulapsi.

Aika noloa.

Luultavasti aloittajan surusta ei ole välitetty hänen ollessa lapsi. Aika noloa, ettet tajua tätä.

t.kristallikissa

Niin, tai sitten aloittaja on saanut kaiken mahdollisen avun ja tuen, mutta itsesäälinen rypeminen on hänestä kivempaa.

Niin, kivempaa tietenkin ajatella ihmisestä ensimmäisenä pahaa, eikö vaan?

t.kristallikissa

Eiköhän aloittajan maailmankatsomus tullut jo selväksi.

Pointti oli, että luultavasti aloittajan surusta ei ole välietty hänen ollessa lapsi. Toki hänen väitteensä ovat ärsytysreaktiota nostattamaan tähtääviä ja omistuisia, mutta en usko hänestä tuollaista pahaa. Suru on voinut olla musertavaa jos sen kanssa jää yksin, ja ehkä vielä tolkutetaan että älä kiukuttele siinä tms. kun toinen oirehtii.

t.kristallikissa

No voi kyynel.

Se ei ole muiden keskustelijoiden syytä eikä ongelma. Ei myöskään aloittajan ystävän.

Miksi se olisikaan meidän ongelmamme? Etkö osaa olla ystävällinen jos toisella on ongelma, joka ei ole sinun, jos hän kärsii siitä, huoh.

t.kristallikissa

Oletpa tyhmä. Minäkin kerroin yhden ainoan kerran, mitä kauheata olen kokenut ja ystävä piti valehtelijana. Siihen loppui avautuminen nuoruuden kauheuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oma isäni teki samaa ja on aina ollut muille ihmisille mitä mukavin mies. Että mietippä miksi ihmeessä ystäväsi valehtelisi ja koeta asettua muiden ihmisten asemaan.

Anteeksi vaan, mutta minuahan tässä on kohdeltu väärin...

Ap

Kivikissaäitikö taas?

Vierailija kirjoitti:

Ystävälläni on aina ollut erikoinen suhtautuminen isäänsä. Hän on aina puhunut isästään todella vähän eikä hän ole ollut lapsuuden jälkeen juurikaan tekemisissä tämän kanssa. Ystäväni on kertonut isänsä olleen kamala ihminen, mitä on todella vaikea uskoa. Olen itse tavannut tämän isän useinkin ja ihan tavalliselta mukavalta isältä tämä on vaikuttanut.

Ystäväni taas on kertonut lapsuudestaan asioita ja epäilen hänen valehtelevan. Hän esimerkiksi väitti isänsä yrittäneen itsemurhaa ja uhkailleen itsemurhalla sekä olleen ilkeä ystävälleni ja tämän veljelle. Minä luulen ystäväni liioittelevan asioita. Lisäksi noista on jo niin kauan, että voisi antaa anteeksi.

Minua suututtaa ystväni kiittämättömyys isäänsä kohtaan. Hänellä on sentään molemmat vanhemmat. Minun isäni kuoli kun olin 12-vuotias ja antaisin mitä tahansa että saisin isäni takaisin. Minua suututtaa ystäväni käytös tässä asiassa.

Mitä mieltä te olette?

Pidän sinua typeryksenä. Kaverillasi lienee ihan pätevät syyt  olla olematta yhteydessä  isäänsä ja olet todella törkeä  miettiessäsi että  kaverisi valehtlee. Ainutkaan lapsi  ei  kevyistä syistä katko  välejä vanhempiinsa. Että  kehtaatkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No oma isäni teki samaa ja on aina ollut muille ihmisille mitä mukavin mies. Että mietippä miksi ihmeessä ystäväsi valehtelisi ja koeta asettua muiden ihmisten asemaan.

Anteeksi vaan, mutta minuahan tässä on kohdeltu väärin...

Ap

Ei sua ole kohdeltu väärin vaan sä  sekaannut asioihin jotka ei tippaakaan sulle kuulu. Törppö!