Lue keskustelun säännöt.
Mies ilmoitti että meidän elämämme on täyttä paskaa
Väsynyt
24.06.2018 |
Toistakymmentä vuotta yhteistä eloa. Mies keskittyi omaan uraansa, viime vuodet jatkuvaa kiukuttelua ja ehdottelua ettei näe tulevaisuutta yhdessä. Ehdotellut eroa ym.
Hän on lopen kyllästynyt elämään ja täytti 50. En jaksa enää tasapainoilla, pelkään yksinjäämistä mutta en jaksa näinkään. Onko kokemuksia? Ei ole kyse vieraasta naisesta, vain kyllästyminen elämään. Pitäisikö jatkaa eri teitä..
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa voimaantujat että ap:n mies oli ehdottamut eroa jo 2 vuotta sitten.
Ei anneta faktojen häiritä hyvää keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun viiskymppisellä äijällä on siis 8 vuotta nuorempi, hoikassa kunnossa oleva nainen, ja jaksaa vinkua surkeaa elämäänsä. Jätä se valittava narsisti.
Tämä! Sulla on kuvottava narsistimies joka projisoin omaa vanhuuttaan ja mitättömyyttään sinuun alentamalla ja arvostelemalla sinua, osoittelemalla että muut ovat parempia. Jätä tuollainen persoonallisuushäiriöinen paskaläjä! Toivottavasti sairastuu, kituu ja kuolee nopeasti saastuttamasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun viiskymppisellä äijällä on siis 8 vuotta nuorempi, hoikassa kunnossa oleva nainen, ja jaksaa vinkua surkeaa elämäänsä. Jätä se valittava narsisti.
Tämä! Sulla on kuvottava narsistimies joka projisoin omaa vanhuuttaan ja mitättömyyttään sinuun alentamalla ja arvostelemalla sinua, osoittelemalla että muut ovat parempia. Jätä tuollainen persoonallisuushäiriöinen paskaläjä! Toivottavasti sairastuu, kituu ja kuolee nopeasti saastuttamasta!
Ensimmäinen vakava tai ylipäänsä mikään suhde minulla ja kyllä muutimme yhteen heti kun laki salli. Olemmeko niin erilleen kasvaneet? En ymmärrä tai jaksa ihmissuhdesekoiluja. Hänellä todettiin vakava joka on kyllä hoidossa ja luoja kun olimme hetken helpottuneita ettei sairaus ollut edennyt ja leikkaus onnistui. Sitten muuta kuukausi sen jälkeen samaan rinkiin. Tiedän läheisriippuvuuden ja tunnistan oireet. Hyysään ja hyysään, tulen ystävyyssuhteissa hyväksikäytetyksi ja jotenkin olen ajatellut että kaikki muuttuu mutta kun mies itse sanoo että on vittumainen tyyppi ja muuttuu vielä pahemmaksi että kannattaako mun jäädä katsomaan.. niin jään vain ihmettelemään, miksi tiedostaa ja valita sellainen tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun viiskymppisellä äijällä on siis 8 vuotta nuorempi, hoikassa kunnossa oleva nainen, ja jaksaa vinkua surkeaa elämäänsä. Jätä se valittava narsisti.
Tämä! Sulla on kuvottava narsistimies joka projisoin omaa vanhuuttaan ja mitättömyyttään sinuun alentamalla ja arvostelemalla sinua, osoittelemalla että muut ovat parempia. Jätä tuollainen persoonallisuushäiriöinen paskaläjä! Toivottavasti sairastuu, kituu ja kuolee nopeasti saastuttamasta!
Ensimmäinen vakava tai ylipäänsä mikään suhde minulla ja kyllä muutimme yhteen heti kun laki salli. Olemmeko niin erilleen kasvaneet? En ymmärrä tai jaksa ihmissuhdesekoiluja. Hänellä todettiin vakava joka on kyllä hoidossa ja luoja kun olimme hetken helpottuneita ettei sairaus ollut edennyt ja leikkaus onnistui. Sitten muuta kuukausi sen jälkeen samaan rinkiin. Tiedän läheisriippuvuuden ja tunnistan oireet. Hyysään ja hyysään, tulen ystävyyssuhteissa hyväksikäytetyksi ja jotenkin olen ajatellut että kaikki muuttuu mutta kun mies itse sanoo että on vittumainen tyyppi ja muuttuu vielä pahemmaksi että kannattaako mun jäädä katsomaan.. niin jään vain ihmettelemään, miksi tiedostaa ja valita sellainen tulevaisuus.
Ja haluaisin olla mieheni rinnalla koska hänen elinaikansa voi olla rajallinen, jos sairaus uusii. Puhutaan >15v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun viiskymppisellä äijällä on siis 8 vuotta nuorempi, hoikassa kunnossa oleva nainen, ja jaksaa vinkua surkeaa elämäänsä. Jätä se valittava narsisti.
Tämä! Sulla on kuvottava narsistimies joka projisoin omaa vanhuuttaan ja mitättömyyttään sinuun alentamalla ja arvostelemalla sinua, osoittelemalla että muut ovat parempia. Jätä tuollainen persoonallisuushäiriöinen paskaläjä! Toivottavasti sairastuu, kituu ja kuolee nopeasti saastuttamasta!
Ensimmäinen vakava tai ylipäänsä mikään suhde minulla ja kyllä muutimme yhteen heti kun laki salli. Olemmeko niin erilleen kasvaneet? En ymmärrä tai jaksa ihmissuhdesekoiluja. Hänellä todettiin vakava joka on kyllä hoidossa ja luoja kun olimme hetken helpottuneita ettei sairaus ollut edennyt ja leikkaus onnistui. Sitten muuta kuukausi sen jälkeen samaan rinkiin. Tiedän läheisriippuvuuden ja tunnistan oireet. Hyysään ja hyysään, tulen ystävyyssuhteissa hyväksikäytetyksi ja jotenkin olen ajatellut että kaikki muuttuu mutta kun mies itse sanoo että on vittumainen tyyppi ja muuttuu vielä pahemmaksi että kannattaako mun jäädä katsomaan.. niin jään vain ihmettelemään, miksi tiedostaa ja valita sellainen tulevaisuus.
Ja haluaisin olla mieheni rinnalla koska hänen elinaikansa voi olla rajallinen, jos sairaus uusii. Puhutaan >15v
Jos on vakava sairaus, niin sehän muuttaa asiaa. Kyllähän se v*tuttaa kuin pientä oravaa, jos tietää elinajan olevan vähissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun viiskymppisellä äijällä on siis 8 vuotta nuorempi, hoikassa kunnossa oleva nainen, ja jaksaa vinkua surkeaa elämäänsä. Jätä se valittava narsisti.
Tämä! Sulla on kuvottava narsistimies joka projisoin omaa vanhuuttaan ja mitättömyyttään sinuun alentamalla ja arvostelemalla sinua, osoittelemalla että muut ovat parempia. Jätä tuollainen persoonallisuushäiriöinen paskaläjä! Toivottavasti sairastuu, kituu ja kuolee nopeasti saastuttamasta!
Ensimmäinen vakava tai ylipäänsä mikään suhde minulla ja kyllä muutimme yhteen heti kun laki salli. Olemmeko niin erilleen kasvaneet? En ymmärrä tai jaksa ihmissuhdesekoiluja. Hänellä todettiin vakava joka on kyllä hoidossa ja luoja kun olimme hetken helpottuneita ettei sairaus ollut edennyt ja leikkaus onnistui. Sitten muuta kuukausi sen jälkeen samaan rinkiin. Tiedän läheisriippuvuuden ja tunnistan oireet. Hyysään ja hyysään, tulen ystävyyssuhteissa hyväksikäytetyksi ja jotenkin olen ajatellut että kaikki muuttuu mutta kun mies itse sanoo että on vittumainen tyyppi ja muuttuu vielä pahemmaksi että kannattaako mun jäädä katsomaan.. niin jään vain ihmettelemään, miksi tiedostaa ja valita sellainen tulevaisuus.
Ja haluaisin olla mieheni rinnalla koska hänen elinaikansa voi olla rajallinen, jos sairaus uusii. Puhutaan >15v
Jos on vakava sairaus, niin sehän muuttaa asiaa. Kyllähän se v*tuttaa kuin pientä oravaa, jos tietää elinajan olevan vähissä.
Tätä on ollut jo ennen sairastumista mutta kun aivosyöpä todettiin ja saatiin leikattua, tilanne on rauhoittunut sairauden osalta. Tosin pari glioomaa on aivoissa ja niitä tarkkaillaan. Ymmärrän työuupumuksen, posttraumaattisen stressireaktion masunnusoireen mutta hän ei halua hoitoa, vain paeta tilannetta. Olen itse helpottunut että pahin on ohi mutta kyllä minäkin vielä vähän pelkään.
Ymmärsinkö oikein, olet 42 ja olette olleet 20 v naimisissa? Siis koko aikuisikänne? Vai onko tässä ketjussa kaksi eri vastailijaa?
Jos noin, ymmärrän eron vaikeuden. Mutta jos elämänne on miehestäsi paskaa ja puhuu erosta, eikä yksittäinen kerta, niin itse antaisin ilman muuta homman olla siinä. Kummallakaan teistä ei ole hyvä olla, eikä ole ollut aikoihin.
Myrkylliseen suhteeseen ei kannata jäädä vain siksi, että siihen on tottunut ja yksin jääminen pelottaa. Varsinkaan, kun teillä ei ole lapsia, joiden parasta pitäisi pähkäillä.