Miten kukaan voi tykätä asua kerrostalossa?

Kymmenennessä kerroksessa on valoa ja ilmaa ja tilaa hengittää. Uusi hyvä talo, hyvät äänieristeet, superturvallinen. Firma hoitaa ikkunanpesut. Iso puisto ihan vastapäätä. En vaihtaisi tätä mihinkään.

Mun mielestä parasta on just se, ettei ole omaa pihaa vaivoina, inhoan pihahommia.

Niin, ei ole omaa pihaa eikä myöskään pihatöitä. Ei häiritse naapurin ruohonleikkuu ja ongelmanaapureista voi valittaa ja päästä helpommin eroon kuin omakotitalonaapurihäiriköstä. Vuokra-asunnossa asuessa ei ole mitään jännitettävää remonttien suhteen ja jos tarve vaatii, niin voi helposti muuttaa muualle, toisin kuin omakotitalosta, joka pitäisi saada myytyä ja siihen voi mennä vuosia tai pahimmassa tapauksessa ei saa koskaan myytyä.

Vierailija kirjoitti:

Asun sen verran rauhallisessa talossa, ettei naapureiden elämästä kuule kirjaimellisesti mitään. Ei ole pakko muuttaa pahimpaan wt-slummiin, kerrostaloasujankaan.

Sama. + kolmas ja ylin kerros eikä kuulu naapureiden melua mistään. Enkä ole kyllä ajatellut portaiden kävelyä koskaan tylsänä 😂

Naapurit ovat mukavia, talo on rauhallinen, lapsille on aina leikkikavereita lähellä, itse ei tarvitse tehdä lumitöitä, haravoida, leikata nurmikkoa... Huoltomies hoitaa korjaukset pelkästään puhelin soitolla, mielummin maksan valmiista työstä, kuin käyn rautakaupassa..

Vierailija kirjoitti:

En taju. Naapureita kaikkialla. Ei omaa pihaa eikä omaa rauhaa. Ikkunanpesu on kaameaa kerrostaloissa. Jos on tulipalo niin on hankala päästä pois. Jos talo on hissitön ja asunto sijaitsee korkealla niin pitää mennä ylös portaita ja portaita mikä on tylsää. Jos asunto sijaitsee ekalla kerroksella niin on rauhatonta ja meluisaa. Jos avaimet unohtuu niin ei pääse sisään ikkunaa kautta vaan pitää odottaa kunnes joku avaa oven. Ja kerrostalot ovat muutenkin Rumia ja Ankeita

Sellanen, joka ei pidä talvella lumitöistä eikä syksyllä haravoinnista. Kerrostaloasumisen hyviä puolia ovat myös huoltoyhtiöt meille ei niin kädentaitoisille. Naapureita pitää toki sietää, mutta suurin osa ihan mukavia. Oletko muuten ajatellut, että jos itse noin kätevästi pääset lukittuun kotiisi, niin pääsevät muutkin?

Samaa mieltä

Trolololololooooooo

Köyhillä ei ole vaihtoehtoa.

Mä olen täysin eri mieltä. Kerrostalossahan sitä omaa rauhaa nimenomaan on. Sen kun vetää oven kiinni ja saa olla ihan rauhassa. Neljännen kerroksen lasitetulle parvekkeelle ei kukaan tule. Olen asunut aikuisena myös rivarissa ja omakotitalossa ja niissä ei saanut olla pihalla ilman että joku naapuri oli samaan aikaan pihalla. En nauti sellaisesta.

Minua ihmetyttää ne, jotka asuvat omakotitalossa ilman kunnollista omaa rauhaa. Miksi ne haluaa, että naapuritalo on kymmenen metrin päässä? Tuossahan tulee omakotitaloasumisen mukavuuksien lisäksi samalla otettua suuri riski mahdollisen häirikkönaapurin suhteen ja joutuu kuuntelemaan naapureiden pihatöiden äänet, koirien haukkumiset yms. Ei pysty käsittämään.

Aamu-unisuus: saan talviaamuina nukkua pitempään, kun talonmies tekee lumityöt.

Vorot ei hevin sisälle kapua, vaikka jättäisin ikkunan koko työpäiväksi auki.

Kaikki asumismuodot läpikäyneenä tämä kt-asuminen on nyt just hyvä. Rauhallinen talo ja kyllä se pikkulasten kanssa oli mukavaa asua joskus omakotalossakin. Talo oli 40-luvulla rakennettu ja pihapiiriä oli riittävästi nurmenleikkuineen ja lehtien haravoimisineen. Unohtamatta lumitöitä.

Asun ylimmän kerroksen päätyhuoneistossa, ei seinänaapureita. Talo on hyvin äänieristetty, esim. alakerrasta ei kuulu pihaustakaan, vaikka siellä asuu kaksilapsinen perhe. Hissillä pääsee autohalliin. Piha on vehreä ja hyvinhoidettu, huoltoyhtiö sen hoitaa. En ikimaailmassa vaihtaisi tätä mihinkään omakotitaloon! (Ja arvoltaan tämä pääkaupunkiseudulla sijaitseva kerrostaloasunto hakkaa mennen tullen maaseudun kämäiset omakotitalot).

Minä asun omakotitalossa, mutta ymmärrän että kerrostaloasumisessakin on puolensa. Edellyttäen sitä että muut talon asukkaat ovat äänettömiä ja hajuttomia. Siis niin että ei tunne ketään naapureistaan, kukaan ei koskaan sano sanaakaan vaan antaa jokaisen olla omissa oloissaan, eikä naapurista saa tietenkään kantautua minkäänlaista ääntä tai hajua / tuoksua.

Miten niin ikkunanpesu on kaameaa??  Ikkunat kaikki aukeaa ainakin mulla sisäänpäin ja ihan seison lattialla ikkunoita pesten. Hissikin on ja 5. kerros, hyvät on maisemat. Ja lasitettu parveke. Minua ei haittaa jos rapusta jotain kuuluu, ei täällä mitään yöbileitä pidetä kuitenkaan. On turvallista kun tietää, että seinän takana on joku ja oven saa takalukkoon. Pyykinpesu ja kuivaus on maksutonta.

Nyt haluan asua kaupungin ytimessä. Sijainti sijainti sijainti.

Pääsee kävellen torille, kauppahalliin, leffaan, teatteriin, uimahalliin, kirjastoon, kaksi ruokakauppaa on 200 m säteellä, koulut...

Silloin kun lapset oli pieniä, asuttiin omakotitalossa. Se oli hyvä kun oli oma piha. Tosin piha on Suomessa käytössä korkeintaan 6 kk vuodesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos avaimet unohtuu niin ei pääse sisään ikkunaa kautta vaan pitää odottaa kunnes joku avaa oven.

Eli teillä on aina ikkuna auki varkaita varten? Kiitos tiedosta.

Nyt puoli vuotta omakotiasumista takana. Muuttaisin heti takaisin kerrostaloasuntoon jos muu perhe ei vastustaisi. Tähän mennessä en ole löytänyt ainuttakaan positiivista puolta tästä asumismuodosta, mitä en saisi kerrostalossa. Tuplasti töitä sisällä ja ihan täysi työmaa myös ulkona. Kaipuu on kova kerrostaloasuntoon ja partsille.

Ehkä sitten kun puoliso ensin lannistuu tämän ylläpitoon ja toteaa että virheliike tulo tehtyä.

No köyhät ei voi valita.Kerrostalo tai taivasalla

Kunhan tulette joskus elämänne loppupäähän niin tajuatte, että helppo asuminen on parasta. Elämä menee hujauksessa ohi, mutta sen ymmärtää sitten vasta, kun on eläkkeellä. Nyt on hyvä olla, enkä haikaile niitä menneitä vuosia. Ne on eletty milloin paremmin, milloin ei niin hyvin. Itselleen pitää kuitenkin olla armollinen.