Miten miehesi huomioi sinut raskausaikana?
Huomioiko miten? Menikö menojaan aivan kuten ennenkin vai rajoittiko kenties jotakin? Miten huomioi sinut ja kasvavan raskausmahan?
Kommentit (10)
Ei mitenkään erikoisesti huomioinut. Ei raskaudessa mitään erityistä huomioitavaa kyllä oikeastaan olekaan, jos se sujuu tavalliseen tapaan. Ongelmaraskaudet ovat asia erikseen. Ei hän menojaan rajoittanut, mutta ei hän muutenkaan ole koskaan ollut kova menijä.
Mieheni on ollut ihan mieletön tukipilari koko raskausajan. LA ensi viikon maanantaina eikä tässä matkalla ole komplikaatioilta eikä sairaalareissuilta vältytty. Mies huolehtii kodista, koirasta, syömisistä ja siivoamisesta silloin, kun en itse pysty. Laittaa viestiä työpäivän aikana ja kyselee miten voin. Hieroo jalkoja ja silittelee selkää. Lämmittää lämpöpussin jos sellaisen tarvitsen. Tekee siis toisin sanoen kaikkensa, että voisin niin hyvin kuin mahdollista. Tää mies on pala kultaa ja olen niin onnellinen, että juuri hän on lapseni isä.
Heitteli pitkin seiniä. Olikin sitten nopeasti ex.
Ei mitenkään erityisesti, oli ihan oma itsensä. Miksi olisi pitänyt? Ei raskaus edelleenkään ole sairaus.
Miksi ei olisi mennyt menojaan? Olin raskaana, en sairaana. En edes keksi miten erityisesti olisi pitänyt huomioida - toki ihan loppuraskauksissa auttoi tarvittaessa saappaat jalkaan tms.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään erityisesti, oli ihan oma itsensä. Miksi olisi pitänyt? Ei raskaus edelleenkään ole sairaus.
Varmaan ap tarkoittaa sitä, että vaikka raskaus ei ole sairaus, niin todella, todella harva selviää siitä ilman mitään ikäviä oireita.
Olen itse viikolla 24 raskaana ja pohdin kun mies vaan menee niinkuin ennenkin, nyt tälläkin viikolla kahdet kesäjuhlat arkiviikolla, juhannusta ei ole suunniteltu mitään ja ihan kaikki kotityöt hoidan edelleen minä. Minulla on raskas työ myös niinkuin hänelläkin. Matkalle haluaisi kesälomalla lähteä, mutta ei ajatustakaan laittanut siihen miten voin ilman lääkärintodistuksia lentää viikon 26 jälkeen. Saatikka jaksaisin jossakin helteessä.
Kyllä hän kyselee miten voin ja miten vauva, mutta siinä se, joskus saan kätensä vatsallani että hänkin tuntisi vauvan liikkeitä.
En koe raskautta sairautena, kysyin yleisesti miten miehesi huomioi teitä muita.
Ap
On tukenut, kannustanut ja huomioinut minut ja kasvavan vauvan aivan kaikin mahdollisin tavoin. On myös sietänyt hormoniraivareita ja itkukohtauksiani paremmin kuin olisin itse jaksanut kuunnella.
Erityisen ihanaa on ollut kun mies on oma-aloitteisesti hyvin perillä raskauden kulusta, seurailee raskausappeja ja lainaa vauva-aiheisia kirjoja, ostelee tavaroita jne.
Mies on muutenkin ollut aina todella huomaavainen, mutta raskaudessa olen saanut kyllä tuntea itseni prinsessaksi. Ei voi olla muuta kuin onnellinen että on löytönyt vierelleen noin upean ihmisen.
Olemalla empaattinen.