Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheelliselle työssäkäyvälle viikonloput ja lomat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa!
16.06.2018 |
Eihän silloinkaan saa vain olla ja levätä kun haluaa tai ylipäätään tehdä mitään rauhassa ja vapaasti.
Kommentit (80)
Se menee nopeasti ap, usko pois! Tulee aika, kun saat nukkua aamulla tai keskellä päivää, lähteä vaikka ex tempore kauppaan yksin tai ottaa aurinkoa, eikä lapset sitä juuri rajoita. Ne voi kysyä jotain tai pyytää, mutta voit kehoittaa hoitamaan asian itse tai sanoa, että tunnin päästä, kun haluan tässä ensin lojua kirjan kanssa. Ensin tuntuu, ettei ole mitään omaa elämää, siihen sopeutuu ja yhtäkkiä elämä alkaakin tuntua hirveän helpolta. Siksi tuntuisikin kamalalta uusi vauva taas. Se oli ihanaa jälkikäteen ajatellen, mutta onhan tää kouluikäisten vanhemman elämä niin helppoa verrattuna pienten lasten vanhempiin. Tästä syystä mua nyppii, kun jotkut ihmiset jaksaa valittaa pienten lasten vanhemmista ja siitä, että niille ei saa antaa mitään etuoikeuksia. Minä antaisin. Se on raskas vaihe elämässä ja he ansaitsevat kaiken helpotuksen. Jokainen vuorollaan saa sen, nyt teinin ja melkein teinin äitinä olen jo voiton puolella ja nautiskelen rusinapullaa.
Joskus luin tutkimuksen, jonka mukaan pienten lasten vanhemmat on onnettomampia kuin lapsettomat. Kouluikään mennessä tilanne tasoittuu ja sen jälkeen lapsiperheiden vanhempien onnellisuus kohoaa lapsettomien ohi ja ero kasvaa koko ajan, kun aika kuluu. Tavallaan lapset on sijoitus loppuelämän onnellisuuteen, jos nyt alussa tuleekin vähän mahalaskua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vali, vali. Olisit jättänyt lapset tekemättä. Lapsiperheet eivät näköjään tee muuta, kun valittavat jatkuvasti. Aikaa kyllä riittää heti aamusta tänne palstalle kirjoittaa.
Se on tää sama valittaja joka tekee vastaavan aloituksen joka lauantaiaamu 😊 Todennäköisesti vela joka provoaa.
En ole aloittaja mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan lapsiperhearjen kokeneena.Ei äiti ole koskaan lomalla tai vapaalla jos lapset ovat läsnä.Se nyt vaan on fakta.
Ei ole mikään fakta vaan sinun mielipiteesi.
Omat lapseni ovat jo aikuisuuden kynnyksellä enkä koe että itse olisin vasta viime aikoina viettänyt ensimmäisiä lomia ja vapaapäiviä 🤣
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lomamatkoista saa vain haaveilla. Matkustelin ennen jonkun verran ja ajattelin, että maltan niillä muistoilla pikkulapsiajan. Mutta on tämä piinallista. Lapsen kanssa tehtiin yksi reissu eikä se vaan ole yhtään sama juttu. Illat hotellissa oli vaan tylsiä ja päivät meni naperon ehdoilla. Ei ole mummolaa minne viedä lasta hoitoon. Tässä siis odottelen seuraavaa lomamatkaa jonkun reilu 10 vuotta 😣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vali, vali. Olisit jättänyt lapset tekemättä. Lapsiperheet eivät näköjään tee muuta, kun valittavat jatkuvasti. Aikaa kyllä riittää heti aamusta tänne palstalle kirjoittaa.
Se on tää sama valittaja joka tekee vastaavan aloituksen joka lauantaiaamu 😊 Todennäköisesti vela joka provoaa.
En ole aloittaja mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan lapsiperhearjen kokeneena.Ei äiti ole koskaan lomalla tai vapaalla jos lapset ovat läsnä.Se nyt vaan on fakta.
Ja isätkö on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.vauva.fi/keskustelu/3148423/perheellisilla-viikonloppu-merk…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3148580/perheellinen-perheensa-kahleissa
https://www.vauva.fi/keskustelu/3084917/miten-voisi-nauttia-elamasta-ku…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3128865/varmaan-aika-haikea-olo-kun-per…
https://www.vauva.fi/keskustelu/3123686/kay-saaliksi-perheellisia
https://www.vauva.fi/keskustelu/2991740/lapsettomat-ovat-aina-kiitollis…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vali, vali. Olisit jättänyt lapset tekemättä. Lapsiperheet eivät näköjään tee muuta, kun valittavat jatkuvasti. Aikaa kyllä riittää heti aamusta tänne palstalle kirjoittaa.
Se on tää sama valittaja joka tekee vastaavan aloituksen joka lauantaiaamu 😊 Todennäköisesti vela joka provoaa.
En ole aloittaja mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan lapsiperhearjen kokeneena.Ei äiti ole koskaan lomalla tai vapaalla jos lapset ovat läsnä.Se nyt vaan on fakta.
Niin, äiti ei saa lomaa äitiydestä, isä ei isyydestä eikä koirallinen koirallisuudesta. Tuleeko tämä ihan oikeasti jollekin yllätyksenä?
Suurin osa ihmisistä tekee sen äitiyden/isyyden/koirallisuuden lisäksi palkkatyötä, josta sitten sitä lomaa voi pitää. (tosin toiset eivät pysty tähänkään vaan muutamaan otteeseen on hoidettava työasioita lomallakin ettei loman jälkeen odota töissä täysi katastrofi)
Ei olekaan vielä tällekesälle tainnut olla kotiäitien kitinäketjua että mikä loma, ei mulla vaan mitään lomaa ole. Sääliksi käy aina näiden kitisijöiden lapsia kun on se äidille niin hirveää ja kauheaa ja rankkaa olla niiden lasten seurassa. Jostain kumman syystä vaan sitten kun näiden kitisijöiden pitäisi lähteä töihin onkin taas pulla uunissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
Olen introvertti ja viihdyn omissa oloissani. Siksi tuntuikin aika isolta muutokselta, kun vauva tuli taloon ja minun piti olla passissa 24/7. Isä, fiksu mies, oli kädetön koska ei voinut imettää. Pikkulapsiaika oli raskas, koska ei mua oikeasti huvittanut mennä joka päivä leikkipuistoon kuljeksimaan lapseni perässä, mutta pakko. Samoin ne tiukat päivärutiinit, joista piti pitää kiinni, ettei päiväunirytmi mene pipariksi ja loppupäivä kitinäksi. Mutta siinä se meni, molemmat lapset hoituivat samaan rytäkkään.
Kun koulu alkoi, tuli uudet kuviot koulun taholta. Oli kaikenlaista teemapäivää ja talkoota. Kuitenkin tuonkin selvitti ja lapset kasvaa ja itsenäistyy. Elämä on helppoa. Oikeastaan se helpottui, kun lapsi oli 6-8 v. Lasten kanssa voi tehdä kaikenlaista järkevää, matkustella ja keskustella.
Nyt nuo (9 ja 12 v.) voi jättää jo keskenään kotiinkin, koska eivät halua tulla mukaan kauppaan, kirjastoon eikä salille. Elämä on ihmeellistä, kun saa taas mennä itsekseen! Voin harrastaa mitä vaan. Ja tosiaan riittää, kun sanoo, että odottaa hetken. Ei enää tarvita kaikkea asap.
Pahimpina väsymyksen ja vtutuksen hetkinä ajattelin, että asiat voisi olla paljon huonomminkin. Että mies olisi pettänyt ja jättänyt tai sekopää narsisti alkkis, lapset vammaisia ja hoidettavia lopun elämäänsä tai omat vanhemmat tässä sivussa aivan hoitokunnossa olevia dementikkoja. Ja itsellä joku vakava sairaus, jonka takia olisi liikkuminen vaikeaa ja sairaalassa juostava. Tai ankara köyhyys ja velat päällä. Tai asuisi kehitysmaassa ilman sähköä ja vettä.
SE olisi rankkaa.
En tosiaankaan kadu lapsiani. Jos aikakone veisi minut lapsettomiin päiviini, en tekisi toisin edelleenkään. Voin tehdä kaikkea samaa kuin silloinkin, mutta nyt elämässä on vielä kaksi ihanaa ihmistä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
Laiska töitään luettelee.
Toisekseen, teillä kotitöistä ulisijoilla on kuitenkin eniten aikaa maata av-palstalla aamusta iltaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
En minä ainakaan ole valinnut miestä joka olisi vätys. Miksi olisi pitänyt?
Eikä se ruuanlaitto kotona työpäivää vie ei oikeastaan edes yhtään pidempään laitatko sitä vain itsellesi ja muutamalle muulle. Käytännössä se vie ihan yhtä kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
Laiska töitään luettelee.
Toisekseen, teillä kotitöistä ulisijoilla on kuitenkin eniten aikaa maata av-palstalla aamusta iltaan?
Yksi sana: mothershaming. Tuntuuko hyvältä?
Vierailija kirjoitti:
Olen introvertti ja viihdyn omissa oloissani. Siksi tuntuikin aika isolta muutokselta, kun vauva tuli taloon ja minun piti olla passissa 24/7. Isä, fiksu mies, oli kädetön koska ei voinut imettää. Pikkulapsiaika oli raskas, koska ei mua oikeasti huvittanut mennä joka päivä leikkipuistoon kuljeksimaan lapseni perässä, mutta pakko. Samoin ne tiukat päivärutiinit, joista piti pitää kiinni, ettei päiväunirytmi mene pipariksi ja loppupäivä kitinäksi. Mutta siinä se meni, molemmat lapset hoituivat samaan rytäkkään.
Kun koulu alkoi, tuli uudet kuviot koulun taholta. Oli kaikenlaista teemapäivää ja talkoota. Kuitenkin tuonkin selvitti ja lapset kasvaa ja itsenäistyy. Elämä on helppoa. Oikeastaan se helpottui, kun lapsi oli 6-8 v. Lasten kanssa voi tehdä kaikenlaista järkevää, matkustella ja keskustella.
Nyt nuo (9 ja 12 v.) voi jättää jo keskenään kotiinkin, koska eivät halua tulla mukaan kauppaan, kirjastoon eikä salille. Elämä on ihmeellistä, kun saa taas mennä itsekseen! Voin harrastaa mitä vaan. Ja tosiaan riittää, kun sanoo, että odottaa hetken. Ei enää tarvita kaikkea asap.
Pahimpina väsymyksen ja vtutuksen hetkinä ajattelin, että asiat voisi olla paljon huonomminkin. Että mies olisi pettänyt ja jättänyt tai sekopää narsisti alkkis, lapset vammaisia ja hoidettavia lopun elämäänsä tai omat vanhemmat tässä sivussa aivan hoitokunnossa olevia dementikkoja. Ja itsellä joku vakava sairaus, jonka takia olisi liikkuminen vaikeaa ja sairaalassa juostava. Tai ankara köyhyys ja velat päällä. Tai asuisi kehitysmaassa ilman sähköä ja vettä.
SE olisi rankkaa.
En tosiaankaan kadu lapsiani. Jos aikakone veisi minut lapsettomiin päiviini, en tekisi toisin edelleenkään. Voin tehdä kaikkea samaa kuin silloinkin, mutta nyt elämässä on vielä kaksi ihanaa ihmistä lisää.
Introverttiys on varmaankin monella valittajalla ainakin yksi syy. Itsekin tunnustaudun vahvasti introvertiksi ja se, että vuorokauden ympäri pitää olla tavallaan valmiudessa eikä saa latailla akkujaan oman tarpeen mukaan, on rasittavaa. Se tekee ärtyisäksi eikä sille mitään voi kuin odottaa tuota helpompaa aikaa.
Eskarilaisen vanhempana en voi kylläkään sanoa, että elämä oleellisesti helpottaisi. Omat harrastukset voi unohtaa niiltä illoilta kun mies on töissä. Ei tuonikäistä saa enää lapsiparkkiin; hän tylsistyy. Enää ei myöskään riitä se, että mennään puistoon tai pyöräilemään. Pitää olla kunnolla tekemistä. Lapsella on jo omia ajatuksia (mikä on hienoa toki), mutta se tarkoittaa jatkuvaa kinaa kaikesta. Tiedonjanoinen ja kaikkeenkykenevä omasta mielestään. Minä uuvun välillä jo aamusta.
Matkoilla haluaisin käydä konserteissa ja nukkua päiväunet rannalla. Juoda viiniä rauhassa jossain rantakadulla. Ei onnistu lapsen kanssa matkustaessa. Ehkä viiden vuoden päästä on helpompaa.
Samat valinnat tekisin silti, ei siitä mihinkään pääse. Kummastelen meidän "kitisijöiden" arvostelua. Minun on helppo ymmärtää monen rakastavan perhe-elämän hullunmyllyä. Kyllä tässä ainakin tuntee elävänsä!! Toisin päin ei löydy mitään ymmärrystä. Se oma näkemys on ainoa totuus ja jos joku kehtaa huokaista, että hitto kun saisi huilata, niin jo ollaan lapsia säälimässä ja huostaanotto-kommentit on vakiona näillä arvostelijoilla.
Vierailija kirjoitti:
No niin. Eli voimmeko tästä päätellä, että lapsiperheelliset eivät tarvitse lomia tai viikonloppuvapaita?
Näin se on nähtävä. Tervetuloa heinäkuun lomat, vapaat viikonloput ja juhlapyhät!
t. lapseton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
En minä ainakaan ole valinnut miestä joka olisi vätys. Miksi olisi pitänyt?
Eikä se ruuanlaitto kotona työpäivää vie ei oikeastaan edes yhtään pidempään laitatko sitä vain itsellesi ja muutamalle muulle. Käytännössä se vie ihan yhtä kauan.
Kyllä ne kotityöt kuule vie helposti toisen työpäivän verran. En minäkään vätysmiestä valinnut, mutta ihmiset muuttuu. Lähipiirissäni hyvin tavannomeista että naiset muuttuneet lasten myötä entistä vastuuntuntoisemmiksi, miehet taas alkaneet vetää täysin riman ali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa äidit tekevät kahta työtä: työtyötä ja kotityötä. Kannattaa muistaa tämä ennen kuin syytätte pienestä marmatuksesta.
Pitkälti se on ihan oma valinta jos toisen työpäivän haluaa tehdä (yksin) kotonakin.
Niin että joka toinen päivä jätät lapset hoitamatta, ruuat laittamatta tiskit tiskaamatta? Oma valinta? Mietis uudestaan. Tää kuuluu tähän mother shamingiin, eli naisen syytä kaikki, sekin että mies saattaa olla täys vätys.
En minä ainakaan ole valinnut miestä joka olisi vätys. Miksi olisi pitänyt?
Eikä se ruuanlaitto kotona työpäivää vie ei oikeastaan edes yhtään pidempään laitatko sitä vain itsellesi ja muutamalle muulle. Käytännössä se vie ihan yhtä kauan.
Kyllä ne kotityöt kuule vie helposti toisen työpäivän verran. En minäkään vätysmiestä valinnut, mutta ihmiset muuttuu. Lähipiirissäni hyvin tavannomeista että naiset muuttuneet lasten myötä entistä vastuuntuntoisemmiksi, miehet taas alkaneet vetää täysin riman ali.
Saa niihin tietenkin kulumaan vaikka kaksi työpäivää jos haluaa, mutta ei niihin kukaan minua ainakaan pakota niin paljon aikaa käyttämään.
Onneksi meillä on mitä ilmeisemmin eri lähipiiri ainakin mitä miehiin tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vahtimisvastuu rasittaa, jatkuva ruokkiminen ja sotkujen siivoaminen rasittaa, meteli ja riehuminen rasittaa, sairastelut rasittaa, rahanmeno rasittaa, se ettei saa nukkua kun haluaa ja väsyttää rasittaa melkeinpä eniten ja kaikki on paskaa. Ap
Säälin sun lapsiasi ihan älyttömästi. Itse haluan antaa lapsille ihan erilaisen viestin meidän perhe-elämästä. Haluan opettaa heidät arvostamaan tätä ainutlaatuista lapsuuttaan minun avustuksella.
En ole aloittaja mutta olen samaa mieltä hänen kanssaan lapsiperhearjen kokeneena.Ei äiti ole koskaan lomalla tai vapaalla jos lapset ovat läsnä.Se nyt vaan on fakta.