Kälyni suuttui äidilleni.
Veljeni vaimo suuttui äidilleni koska tämä ei osallistunut lapsenlapsensa eli kälyni lapsen rippijuhlien valmisteluun. Olisi voinut edes kysyä voiko auttaa tai leipoa jotakin. Kälyni äiti eli rippilapsen toinen mummo ollut nähtävästi kovasti apuna.
Samalla taisi katketa kamelin selkä kun kälyni valitti kuinka etäinen äitini on hänen lapselleen ollut. Antanut vain rahaa. Näin varmasti ollut mutta syynä tähän on ollut 70 km välimatka.
Oliko teistä ihan kohtuullista suuttua?
Kommentit (15)
Kälyn lapselle, vai oman poikansa lapselle?
Tuollaiseen on aivan mahdotonta vastata. Emme voi tietää mitä anopin ja miniän suhteessa on aiemmin tapahtunut, onko miniä ns. hankala tapaus, vai katkesiko nyt viimein kamelin selkä. Kohtuutonta on mielestäni odottaa, että toiset (isovanhemmat, muut sukulaiset tai ystävät) huolehtisivat juhlien järjestämisestä, mikäli kyse on normi perhe ja tilanne. Mutta, mutta. Aina on erityistilanteita, esim. sairastumisia, onnettomuuksissa loukkaantumista (jalka/käsi paketissa), joten mahdotonta sanoa mitään ehdotonta sääntöä tilannetta tarkemmin tuntematta. Lisäksi, oletko ap varma, ettei anoppi esim. ole esittänyt omia toiveita juhlien suhteen tai muuten arvostellut juhlasuunnitelmia, ja miniä on sitten stressaantuneena tiuskaissut tuon, ettei ole avuntarjouksia sieltä päin kuulunut?
Minulla vähän samanlainen tilanne kuin kälylläsi. Lapseni toinen mummo ei osallistu ikinä mihinkään. Tulee aina valmiille jos nyt vähän ilkeästi sanon. Tuo kysyminen voiko auttaa toisi jo hyvän mielen.
Miksi jotkut rippijuhlat edes vaatisi apua? Ei ole iso juttu järjestää. Vai pitääkö sinne kutsua koko kylä tai suku? Onko kyseessä lestaperhe?
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut rippijuhlat edes vaatisi apua? Ei ole iso juttu järjestää. Vai pitääkö sinne kutsua koko kylä tai suku? Onko kyseessä lestaperhe?
Miten niin ei ole iso juttu?
Tässähän on nyt tilanne se että äitisi on Anoppi (lähtökohtaisesti väärässä) ja sinä olet Miehen Sisko (lähtökohtaisesti ärsyttävä).
Eipä tullut mieleenikään aikoinaan kysyä rippijuhlien laittoon apua äidiltä tai anopilta. Aikuinen ihminen osaa ja pystyy kyllä itse järjestämään juhlansa. Jos ei pysty, niin ostaa palvelut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut rippijuhlat edes vaatisi apua? Ei ole iso juttu järjestää. Vai pitääkö sinne kutsua koko kylä tai suku? Onko kyseessä lestaperhe?
Nuoren ekat omat kunnon juhlat eikä niihin edes jotkut vanhemmat panosta. Surullista.
Ihan kuin mun anoppi! ”Kälyn lapset”. (mun anopin suussa siis ”miniän lapset”. Ne on sen POJAN lapsia myös!!!
Anoppi (joka viis veisaa pojastaan ja lapsenlapsista) puhuu aina kaikille yhteisistä lapsistamme että ”ne miniän lapset” tai ”ne sirkan lapset”, ja raskaana ollessani sanoi myös että hän ei sitten auta miniän lasten hoitamisessa (eikä tosiaan ole kertaakaan auttanut).
Eikö se helkkari ole sen pojan lapsi/veljen lapsi myös? Nainenko vain lapsia yksin saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut rippijuhlat edes vaatisi apua? Ei ole iso juttu järjestää. Vai pitääkö sinne kutsua koko kylä tai suku? Onko kyseessä lestaperhe?
Nuoren ekat omat kunnon juhlat eikä niihin edes jotkut vanhemmat panosta. Surullista.
Laihaa kahvia voileipäkakun kera. Juhlatarjoilu huipussaan. 😂
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin mun anoppi! ”Kälyn lapset”. (mun anopin suussa siis ”miniän lapset”. Ne on sen POJAN lapsia myös!!!
Anoppi (joka viis veisaa pojastaan ja lapsenlapsista) puhuu aina kaikille yhteisistä lapsistamme että ”ne miniän lapset” tai ”ne sirkan lapset”, ja raskaana ollessani sanoi myös että hän ei sitten auta miniän lasten hoitamisessa (eikä tosiaan ole kertaakaan auttanut).Eikö se helkkari ole sen pojan lapsi/veljen lapsi myös? Nainenko vain lapsia yksin saa?
Sama täällä. Yhden kerran pyysin että katsoisi nuorinta lastani että käyttäisin kahta vanhempaa lasta ( hänen lapsenlapsiaan siis) uimassa mutta ei katsonut. En pyytäny sen jälkeen enää koskaan.
No höh.... ymmärrän kyllä, jos miniää surettaa lasten ja isovanhempien etäinen suhde, mutta ei siitä nyt minusta voi SUUTTUA. Iäkkäillä ihmisillä on oikeus olla itsekkäitä ja olla lastenlastensa kanssa juuri niin paljon TAI vähän kuin haluaa!
Toki siinä on sitten isovanhempienkin turha valittaa, kun lapsenlapsia ei näy tai eivät välitä mummon kanssa jutskailla.
Mutta rippijuhlat noin lähtökohdiltaan järjestetään ihan itse. Jos joku on niin avulias, aikaansaapa, hyväkuntoinen TAI vailla muuta tekemistä, että ehtii auttaa, niin suuri kiitos. Apua ei voi silti vaatia tai olettaa.
Minä kysyisin kälyltä, ajatteleeko hän kenties suuttumisen jotenkin lähentävän mummon ja lastenlasten välejä.
Vai kenties onko kyse siitä, että mummo suosii muita lapsenlapsiaan? Epäreiluus ja suosiminen kieltämättä on väärin, mutta sitäkään ei kiukkuamalla vähennetä.
Meillä myös vanhimman veljeni vaimo oli tosi ilkeä äidillemme. Äiti on sellainen vanhankansan kiltti ihminen, joka passaa ja paapoo. Mutta jotenkin veljen vaimo löysi siitä aina jotain valitettavaa. Oli vaikea katsoa äidin pahaa mieltä.
No veljeni erosi sitten vaimostaan. Sen eron jälkeen sitä paskaa tulikin sitten roppakaupalla koko perheellemme ja suvulle. Vihaisia puheluita ja juoruja ja haukkumisia ja jopa kirjeitä.
Epävakaa persoonallisuus, kävi lopulta jossain vaiheessa irti. Lapsikin otettiin häneltä pois ja muutti isälleen hänen uuteen perheeseensä.
Jättäisi käly mummon kutsumatta juhliin.
Siis ei tuppautunut. Jos olisi tunkenut auttamaan, sitten olisi valitettu kun puuttuu joka asiaan. Ikinä ei asiat ole hyvin.