Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Synnytyskuolema
Pelokas
15.06.2018 |
Onko muita, jotka kärsineet kamalasta synnytyskuoleman pelosta? Ilmeisesti se kuitenkin Suomessakin jopa vähän todennäköisempää kuin liikennekuolema...
Kommentit (54)
Harvinaisia ovat kyllä. Jos lähtee tuolle pelkäämisen tielle niin siinä on loputon suo edessä. Kaikkea voi tapahtua. Kliseinen sanonta "porkkanaankin voi tukehtua" on ihan totta. Harvinaiset asiat tapahtuu harvoin, yleiset useammin. Jos kuulet ikkunasta kavioiden ääniä, on kyseessä todennäköisesti hevonen eikä seepra.
Voit kuolla matkalla synnytykseen, kotona liukastumalla, nopeaan aavistamattomaan aivoverenvuotoon tai ensi viikolla voit olla matkalla lääkäriin ja saada kuolemaan johtavan diagnoosin. Myös lentokone voi pudota just sun talon kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse varmaan ensisijaisesti siitä, että on vain hyväksyttävä riskien olemassaolo ja elettävä sen tiedon kanssa. Positiivista kuitenkin, että se koskee ihan joka ikistä meistä!
Tsemppiä ap! Luota suomalaiseen lääketieteen osaamiseen, olet todella hyvässä hoidossa. Onko sinulla jotain riskitekijöitä miksi synnytys erityisesti pelottaa?
Ei ole muuta kuin raskauden aikainen diabetes. Synnytystapa-arviossa sanottiin, että vauva kasvaa hieman keskikäyrän yläpuolella ja pää on iso (mutta ei ilmeisesti vielä ainakaan liian iso). Lantio kopeloitiin ihan käsin. Jotenkin tuli siitäkin sellainen olo, että voiko sen nyt tolla tavalla käsituntumalla tietää, että sieltä tää meidän "isopää" mahtuu tulemaan ulos...
T. Pelokas
Vierailija kirjoitti:
Kyse varmaan ensisijaisesti siitä, että on vain hyväksyttävä riskien olemassaolo ja elettävä sen tiedon kanssa. Positiivista kuitenkin, että se koskee ihan joka ikistä meistä!
Näin on. Mua helpottaa aina tieto että kaikkeen en voi vaikuttaa joten turha stressata. Mulla on ollut kova lentopelko, mutta silti olen lentänyt ja ajatellut koneessa että jos on tarkoitus kuolla niin siinä sitten kuolen, en voi asialle enää mitään, itsepähän oon itseni siihen koneeseen pistänyt. En ole synnyttänyt mutta itseäni pelottaa synnytyksessä enemmän se kipu ja repeäminen, en ole koskaan ajatellutkaan että Suomessa voi kuolla synnytykseen, se on kuitenkin niin harvinaista! Vaikka toki mahdollista, riski on vaan erittäin pieni... Se on henkilökunnan käsissä, kannattaa vaan yrittää kuunnella ammattiaisia ja yrittää toimia ohjeiden mukaan, eipä siinä muuta oikein voi kun on toisten armoilla. Jos joskus itse lapsentekohommaan ryhdyn, niin se on hyväksyttävä että kivaa ei tule aina olemaan ja synnytys sattuu ja pelottaa. Lähtisin itse hyvissä ajoin sairaalaan ja hengailisin mieluummin siellä, niin saisin heti apua, yksi toinen pelko on että synnyttää ennenaikaisesti matkalla sairaalaan. Äidilläni synnytys kesti 2,5h, mutta siinä oli kyllä ennenaikaisen synnytyksen pelko.
Ystäväni joka on neuvolassa töissä sanoi mulle että kyllä sitä apua saa jos jotain käy ja että suurin osa synnyttää normaalisti, joten aika huono tuuri pitää olla että jotain vakavaa sattuu... Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse varmaan ensisijaisesti siitä, että on vain hyväksyttävä riskien olemassaolo ja elettävä sen tiedon kanssa. Positiivista kuitenkin, että se koskee ihan joka ikistä meistä!
Näin on. Mua helpottaa aina tieto että kaikkeen en voi vaikuttaa joten turha stressata. Mulla on ollut kova lentopelko, mutta silti olen lentänyt ja ajatellut koneessa että jos on tarkoitus kuolla niin siinä sitten kuolen, en voi asialle enää mitään, itsepähän oon itseni siihen koneeseen pistänyt. En ole synnyttänyt mutta itseäni pelottaa synnytyksessä enemmän se kipu ja repeäminen, en ole koskaan ajatellutkaan että Suomessa voi kuolla synnytykseen, se on kuitenkin niin harvinaista! Vaikka toki mahdollista, riski on vaan erittäin pieni... Se on henkilökunnan käsissä, kannattaa vaan yrittää kuunnella ammattiaisia ja yrittää toimia ohjeiden mukaan, eipä siinä muuta oikein voi kun on toisten armoilla. Jos joskus itse lapsentekohommaan ryhdyn, niin se on hyväksyttävä että kivaa ei tule aina olemaan ja synnytys sattuu ja pelottaa. Lähtisin itse hyvissä ajoin sairaalaan ja hengailisin mieluummin siellä, niin saisin heti apua, yksi toinen pelko on että synnyttää ennenaikaisesti matkalla sairaalaan. Äidilläni synnytys kesti 2,5h, mutta siinä oli kyllä ennenaikaisen synnytyksen pelko.
Ystäväni joka on neuvolassa töissä sanoi mulle että kyllä sitä apua saa jos jotain käy ja että suurin osa synnyttää normaalisti, joten aika huono tuuri pitää olla että jotain vakavaa sattuu... Tsemppiä!
ennenaikaisen synnytyksen riski siis...Äiti kyllä asui aika lähellä sairaalaa... Monella on aika pitkä matka että kyllä tuollainen tunnin matkakin tällaisessa nopeassa synnytyksessä on jo liian pitkä ellei lähde samantien...
Oma puoliso olisi varmaan kuollut esikoisen synnytykseen ilman nykyaikaisia hoitokeinoja, iso vauva teki sen verran jytäkkää jälkeä. Puoliso sai kaksi pussia lisäverta.
Pointsit kotiin terveydenhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma puoliso olisi varmaan kuollut esikoisen synnytykseen ilman nykyaikaisia hoitokeinoja, iso vauva teki sen verran jytäkkää jälkeä. Puoliso sai kaksi pussia lisäverta.
Pointsit kotiin terveydenhoitoon.
Miksei ne sitten tutki kunnolla vaan antaa revetä hallitsemattomasti? Jos tämän tietäisi etukäteen niin ottaa ilman muuta suunnitellun sektion!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma puoliso olisi varmaan kuollut esikoisen synnytykseen ilman nykyaikaisia hoitokeinoja, iso vauva teki sen verran jytäkkää jälkeä. Puoliso sai kaksi pussia lisäverta.
Pointsit kotiin terveydenhoitoon.
Miksei ne sitten tutki kunnolla vaan antaa revetä hallitsemattomasti? Jos tämän tietäisi etukäteen niin ottaa ilman muuta suunnitellun sektion!
Kyllä, vauvan mittaaminen mahan päältä meni niin sanotusti pieleen, mutta se oli jo liian myöhäistä tehdä muua siinä vaiheessa kun asia selvisi; puoliso suosi mieluummin repeämää kuin repeämää ja leikkaushaavaa. Loppuvaiheessa leikkaussali oli valmiina ja huone täynnä lääkäreitä, kiinnostava kontrasti toisen lapsen syntymään kahden kätilön avustamana. Kiinnostavaa myös se, että siinä vaiheessa kun vauva oli sylissä, alapäätä kursittiin kasaan, ja puoliso täysin sekaisin verenpuutteen sekä hormonien vuoksi, kätilöt toivat allekirjoitettavaksi lappusen missä todettiin, että potilaalla ei ole kritisoitavaa prosessiin. Tai nimi oli monimutkaisempi, en muista mikä. Tositarina, olin paikalla, mutta enpä itse osannut käskeä malttamaan allekirjoituksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä olen myös ihmetellyt, että kaikille ei edes tehdä synnytystapa-arviota ultraamalla (vaikka voihan tietysti sekin mitta vielä heittää). Kaikilta ei myöskään seulata radia automaattisesti, eli sekin voi siellä taustalla salakavalasti kasvattaa vauvasta ison. Synnytyksessä sitten vain ihmetellään, kun naiset repeää liitoksistaan?
Vierailija kirjoitti:
Näitä olen myös ihmetellyt, että kaikille ei edes tehdä synnytystapa-arviota ultraamalla (vaikka voihan tietysti sekin mitta vielä heittää). Kaikilta ei myöskään seulata radia automaattisesti, eli sekin voi siellä taustalla salakavalasti kasvattaa vauvasta ison. Synnytyksessä sitten vain ihmetellään, kun naiset repeää liitoksistaan?
Eli onnistuuko nämä tutkimukset sitten pyytämällä/vaatimalla? Jos on kova synnytyspelko? Itse pelkään sekä alatiesynnytystä että sektiota. Alatiesynnytyksessä pelottaa se kontrollin puute, sektio on taas hallittu toimenpide, jossa tulee kuitenkin todennäköisemmin isompi haava, mikä lisää taas muita riskejä. Tämä pelko on yksi syy miksi en ole vielä hankkinut lapsia. Kyllä miehillä on vaan helpompaa joka suhteessa😣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin purkamaan tätä nyt myös sitä kautta, että tunnetko ketään joka on kuollut synnytykseen? Minä en, vaikka lähes kaikki ystäväni ovat parin lapsen äitejä, useita sektioita, hätäsektioita ja itsekin kokenut runsaan verenvuodon normaalin alatiesynnytyksen jälkikomplukaatioina ja molemmilla kerroilla päätynyt leikkaussaliin irtoamattoman istukan kaavintaan. Hoito on Suomessa huippuluokkaa ja muuttuvat tilanteet erittäin hyvin hallussa.
En tiedä ketään edes kaukaisesti, edes kaverin kaveria joka olisi kuollut synnytykseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kuitenkin siltä, että liikenteessä pystyn jotain kontrolloimaan. Tai että tapaturmaiset "villasukkakuolemat" tapahtuu vanhuksille yms. Synnytyksen kanssa olen ns. tismalleen samalla viivalle muiden synnyttäjien kanssa odotellen, että kenen kohdalle napsahtaa :-(
T. Pelokas
No et kyllä pysty kontrolloimaan liikenteessäkään, jos tilanne oikeasti tulee. Aikaa on ehkä 1-2 sekuntia ja sen jälkeen olet kyllä jonkun korkeamman "kontrollissa".
Tv. Kokenut
Alue: Aihe vapaa
synnytyskuolemat siis...
-edellinen