Synnytyskuolema

Elämässä on riskejä.

Todella harvinaista on Suomessa ja sairaalaoloissa. Toki mahdollista. Kaikki on mahdollista. Pelkotiloihin voi hakea apua esim. ottamalla asian puheeksi neuvolassa.

Ei elämästä pysty nauttimaan jos jatkuvasti pelkää, mitä voisi mahdollisesti sattua. Jossain lehdessä luki, että Suomen vaarallisin kulkuväline on villasukka :D

Tuntuu kuitenkin siltä, että liikenteessä pystyn jotain kontrolloimaan. Tai että tapaturmaiset "villasukkakuolemat" tapahtuu vanhuksille yms. Synnytyksen kanssa olen ns. tismalleen samalla viivalle muiden synnyttäjien kanssa odotellen, että kenen kohdalle napsahtaa :-(

T. Pelokas

Synnytyskuolemat on 3/ 55.000 ja liikennekuolemat on 210/5.200.000 eli 0,00005% ja 0,0004%. Kannattaa siis pelätä.

Minulla ei ollut pelkoja ennen synnytystä, raskaus oli helppo ja kaikki oli loistavasti.

Meinasin sitten kuolla ihan normaaliin alatiesynnytykseen (sisäinen verenvuoto) - tai siis lapsi syntyi ja oli ok, minut kiidätettiin synnytyksen jälkeen leikkaussaliin ja sinne pöydälle meinasin jäädä. Kammottava kokemus.

Toinen lapsi syntyi sitten suunnitellulla sektorilla, pelkopolilla kävin sitä ennen muutaman kerran.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kuitenkin siltä, että liikenteessä pystyn jotain kontrolloimaan. Tai että tapaturmaiset "villasukkakuolemat" tapahtuu vanhuksille yms. Synnytyksen kanssa olen ns. tismalleen samalla viivalle muiden synnyttäjien kanssa odotellen, että kenen kohdalle napsahtaa :-(

T. Pelokas

Oletko jo raskaana? Jos olet, niin ota asia puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa. Muuten kannattaa ehkä rauhassa hakea keskusteluapua ja viivyttää sen aikaa raskauden yrittämistä.

Liikennekuolemia Suomessa vuonna 2016 258/5 495 000, eli noin 0,004% todennäköisyys.

Olen jo raskaana. Kolme viikkoa laskettuun aikaan ja puhuttu on. Silti nuo luvut kummittelee mielessä. Eihän sillä periaatteessa ole väliä mitkä ne prosentit on, kun ne ei olla nollassa. Ja tosiaan nimenomaan se, että joutuu itse olemaan "muiden armoilla", eikä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Toisin kuin ehkä liikenteessä. Tai näin on ainakin itselle helppo uskotella.

T. Pelokas

Vierailija kirjoitti:

Olen jo raskaana. Kolme viikkoa laskettuun aikaan ja puhuttu on. Silti nuo luvut kummittelee mielessä. Eihän sillä periaatteessa ole väliä mitkä ne prosentit on, kun ne ei olla nollassa. Ja tosiaan nimenomaan se, että joutuu itse olemaan "muiden armoilla", eikä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Toisin kuin ehkä liikenteessä. Tai näin on ainakin itselle helppo uskotella.

T. Pelokas

No mutta ethän sinä välttämättä liikenteessäkään tilannetta pysty hallitsemaan. Toisen autoilijan huolimattomuus voi olla se ainut ratkaiseva tekijä, johon et voi vaikuttaa. Suosittelen, että juttelet peloistasi vielä lisää. Oletko käynyt pelkopolilla? Onko sektion mahdollisuudesta keskusteltu? Olet nyt herkillä. Tuossa kohtaa kaikkia varmasti pelottaa/jännittää. Se on ihan normaalia. Yritä keskittyä mukaviin asioihin. Käy kahvilla, leffassa, kylpylässä jne. ja hemmottele itseäsi. Onnea ap :)

Vierailija kirjoitti:

Olen jo raskaana. Kolme viikkoa laskettuun aikaan ja puhuttu on. Silti nuo luvut kummittelee mielessä. Eihän sillä periaatteessa ole väliä mitkä ne prosentit on, kun ne ei olla nollassa. Ja tosiaan nimenomaan se, että joutuu itse olemaan "muiden armoilla", eikä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Toisin kuin ehkä liikenteessä. Tai näin on ainakin itselle helppo uskotella.

T. Pelokas

Liikenteessäkään et voi toisten ajamista kontrolloida - eli elämiseen sisältyy aina riskejä.

Sairaalassa apu on kuitenkin lähellä, jos jotain sattuu. Liikenneonnettomuuden jälkeen menee pitkä aika, ennen kuin pääsee sairaalaan, mutta synnyttäessä olet jo valmiiksi sairaalassa. :) Tsemppiä, luota vain ammattihenkilökuntaan!

Olen kyllä pelkopolin asiakas, mutta näin tilastofriikkinä taas: alatiesynnytys on sektiota turvallisempi vaihtoehto, eli en vapaaehtoisesti sektiota halua. Kiitos kuitenkin lohdutuksen sanoista, ei auta kuin toivoa etten siellä h-hetkenä kauhusta ja pelosta kangistu.

T. Pelokas

Suomessa on kuollut viimeisen viiden vuoden aikana nollasta kolmeen naista vuodessa synnytyksessä. Suomessa on vuosittain 55 000-60 000 synnytystä. Yleensä syynä on keisarinleikkauksen komplikaatio. PALJON vaarallisempaa on siis ihan vaan kadulla käveleminen ja kotona oleskelu.

Tilastoiden perusteella jos mennään, niin

- Alle 1-vuotiaita kuoli (2014) 125/57 232 = 0,21%

- Liikenteessä loukkaantuneita (2015) 876/5 480 000 = 0,01%

- Liikenteessä kuolleita (2015) 270/5 480 000 = 0,004%

- Tapaturmassa kuolleita (2015) 2200/5 480 000 = 0,04% ja jos tästä haluaa laskea, että vain 1/3 tapaturmista tapahtuu työikäisille, eli alle 65-vuotiaille niin 733/5 480 000 = 0,01%

- Leikkauskomplikaatioihin kuolleita (2006-2010) 116/1 425 000 = 0,008%

- Se, että 30-35-vuotias mies sairastuu syöpään (2015) 120/178 644 = 0,07% ja kuolee siihen tautiin 24/178 644 = 0,013%

Lähes kaikki nämä siis käytännössä todennäköisempiä kuin synnytyksessä kuoleminen.

T: 8

Vaikka periaatteessa kaikki on mahdollista, niin käytännössä kaikki ei kuitenkaan ole todennäköistä.

R. Niebuhrin sanoin:

"Grant me the serenity to accept the things I cannot change,

  The courage to change the things I can,

  And the wisdom to know the difference."

Mä en nyt varsinaisesti kuolemaa pelännyt, mutta olin kuitenkin toisessa raskaudessa pelkopolin asiakas. Mulla oli synnytystapa-arviossa lääkärinä nainen, joka oli kotoisin eräästä sodan runtelemasta maasta, josta sittemmin on tullut pakolaisena Suomeen. Hän on synnyttänyt kaikki lapsensa entisessä kotimaassaan. Kun puhuimme lääkärin kanssa synnytyksestä, hän sanoi minulle: muista, että meillä täällä Suomessa on kaikki mahdollisuudet auttaa sinua, jos jotain sattuu. Sen jälkeen sain jonkinlaisen rauhan. Hänellä oli ihan erilainen perspektiivi kuin minulla.

Synnytyspelko ei tietenkään ole järjellä käsitettävä tai työstettävä asia. Itse en pelkää kuolemaa noin ylipäätään, koska meidän kaikkien pitää täältä joskus lähteä tavalla tai toisella. Synnytyksessä kuoleminen meidän olosuhteissamme on kuitenkin aivan todella epätodennäköistä.

Muuten, mä luin tokassa raskaudessani kirjan "Kun synnytys pelottaa". Suosittelen sullekin sitä, jos et oo jo lukenut.

Kannattaa opetella luottamaan omaan kehoonsa. Naiset ovat vuosituhansien ajan pystyneet synnyttämään olosuhteista riippumatta. Ja nykyään on sentään lääketiede ja hoitohenkilökunta apuna jos tulee jotain poikkeavaa. Mutta noin niin kuin pääpiirteittäin keho hoitaa kyllä sen synnytyksen ihan itsekseen.

Synnyttämättömän on vaikea kuvitella miten siinä niin kauheasti verta vuotaa. Luonnollinen tapahtuma. Mutta istukkahan jättää valtavan haavan!

Yksi tuttu valitti synnytyksen jälkeen hirveää väsymystä. Kätilö vain tyynnytteli että normaalia. Kunnes tutulta meni taju. Hänellä oli valtava sisäinen verenvuoto. Pelastui verensiirrolla.

Yleistä on että synnyttäjä on todella muiden armoilla ja mitä vain saattaa tapahtua.

Jos noita lukuja ajatelisi toisinpäin, niin olisi varmasti levollisempi olo.

Esim. jos ostat lottokupongin ja todennäköisyys, että saat pääpotin on 17 999/18 000, olisi varmaan aika hyvä fiilis?

Käytännössä voisit myös miettiä, että saisit synnyttää 17 999 kertaa, ennenkuin kuolo korjaisi. Nämä siis pohjautuen tuohon 3/55 000 kuolematilastoon.

9/11 iskujen jälkeen ihmiset pelkäsivät lentämistä ja lähtivät mieluummin autolla reissuun, minkä takia on arvioitu, että ensimmäisten vuosien aikana näistä auton valinneista ihmisistä kuoli 1 500 ihmistä. Tilastot saa siis aina väännettyä itselleen sopivaan valoon.