Paljastui, että teini on käynyt koko kevään psykiatrian poliklinikalla??
Ikää hänellä on 18 vuotta eli hoitanut kaiken itse. Tänään kuitenkin olin laittamassa häntä hoitamaan iltatähteämme, koska minun täytyi lähteä lyhyellä varoitusajalla ystävättäreni luokse muuttoavuksi. Teini ei suostunut ja kun sanoin että siinä tapauksessa hän saa etsiä oman kämpän, jos ei viitsi pientä palvelusta ruuan ja kodin eteen.
No teini pudottikin pommin. Sanoi, ettei voi hoitaa veljeään, koska oli sovittu lääkäriaika. Shokkiuutinen. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä että tyttärelläni olisi mielenterveysongelmia. On hän ollut vähän vaisu ja viihtynyt paljon omassa huoneessaan, mutta sen olen pistänyt stressaavan abikevään piikkiin.
Olisi helpompaa tulla toimeen tämän asian kanssa, jos ongelma olisi ollut pieni, tyyliin ahdistusta. Ei, hänellä on psykoottinen masennus. Näkee tummia hahmoja ja kuulee jonkun miehen kannustavan tsemurhaan.
Järkyttävää. :( Piti tulla kertomaan tästä jollekulle.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Sä olet ole ainakaan laskutaidostasi päätellen lukiota käynyt.
Etkä sinä kirjoitustaitosi perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Niin mitä siitä? Iso osa on abikeväänä 18, vain ne alkuvuodesta syntyneet on jo 19.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä niittää mitä kylvää
Ai psykoottista masennusta? Tuskin se nyt kylvämällä on ilmaantunut. Jotkut reagoi noin, siihen on lääkitys.
Aiheuttaa huono kasvatus mielenterveyden ongelmia. Toki voi ilmankin tulla, mutta kotoa potkimisella voi toki mahdollisuuksia lisätä. Salailu on myös toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä niittää mitä kylvää
Ai psykoottista masennusta? Tuskin se nyt kylvämällä on ilmaantunut. Jotkut reagoi noin, siihen on lääkitys.
Olosuhteet ja kokemukset laukaisee oireilun.
Minulla laukaisi myös abikevät, olin jopa osastolla. Ihan normaalit kotiolot. Meilläkin piti tehdä hommia täysi-ikäisenä. Ehkä se tosiaan oli se (not).
Ei ihme ettei kerro, kun oot tommonen joustamaton kyylä.
Taas tämä tarinankertojaprovoilija.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu nuori, kun on itse kyennyt hakemaan apua!
Mitä se apu nykyään on? Mielialamyrkkylääkkeiden syömistä?
Yhtään lääkärin nappia en ole ottanut vaan kaiken kivun itse sisääni sulkenut ja sydämmen eteen kiven vierittänyt. Te tarviitte nagasakin ennen kuin tuhoudun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Mikä tässä kummastuttaa? Synnypä heinäkuun jälkeen, niin valmistut 18-vuotiaana toisen asteen koulusta.
Eli ap:n lapsi täytti jo viime vuonna 18 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Sä olet ole ainakaan laskutaidostasi päätellen lukiota käynyt.
Etkä sinä kirjoitustaitosi perusteella.
Pienempi paha lyödä tekstiin vahingossa kaksi ylimääräistä kirjainta kuin julkisesti taivastella täysin normaalia abin ikää kuin joku vähä-älyinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Mikä tässä kummastuttaa? Synnypä heinäkuun jälkeen, niin valmistut 18-vuotiaana toisen asteen koulusta.
Eli ap:n lapsi täytti jo viime vuonna 18 v.
Ollut jo pitkään täysi-ikäinen.
Tekoälyni kertoo mulle, että tämä on taas palstan ihmissuhdetrollin kirjailema. Tällä kertaa kuitenkin jo 1/5. Jatka samaan malliin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abikevät ja 18 v.?
Sä olet ole ainakaan laskutaidostasi päätellen lukiota käynyt.
Abivuonna täytetään 19 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä niittää mitä kylvää
Ai psykoottista masennusta? Tuskin se nyt kylvämällä on ilmaantunut. Jotkut reagoi noin, siihen on lääkitys.
Olosuhteet ja kokemukset laukaisee oireilun.
Minulla laukaisi myös abikevät, olin jopa osastolla. Ihan normaalit kotiolot. Meilläkin piti tehdä hommia täysi-ikäisenä. Ehkä se tosiaan oli se (not).
"Normaalit kotiolot" ei tarkoita mitään. Monet sanovat myös kokeneensa vaikka mitä väkivalta lapsena, mutta "ei siitä mitään traumoja jäänyt". Jokin aina laukaisee oireilun. Ehkä yksinkertaisimmillaan omiin voimavaroihin nähden liika stressi ilman tukea ja turvaa?
Psykiatrialla ei ole vielä tänäkään päivänä mitään kovin tehokasta apua tarjottavana, onneksi sentään lobotomiasta ja joistain muista haitallisista hoitomuodoista on luovuttu. Toivottavasti tulevaisuudessa lääkkeiden käyttö hoidoissa vähenee.
Itse olen noin 14-vuotiaasta asti sairastanut keskivaikeaa masennusta, ahdistusta ja sos tilanteiden pelkoa. Nykyään olen 19.v ja äitini ymmärrys näissä asioissa on ollut erittäin tärkeää. Hän on minun kauttani alkanut ymmärtämään paremmin mielenterveysongelmia ja ottanut niistä itsekkin selvää. Hän ymmärtää minua ja tukee minua oli asia mikä tahansa.
Muutama päivä sitten minulla oli huonompi päivä ja äitini soitti minulle (asun omillani) ja heti hän huomasi, että kaikki ei ole okei ja oli valmis ajamaan luokseni (asun 250 km päässä) ja jutteli kanssani pitkään. Illalla laittoi vielä viestiä ja seuraavana aamuna hän kysyi mikä olo minulla on.
Tälläinen äiti sinunkin pitäisi olla tytärtäsi kohtaan. Voit ihan itse miettiä, miksei hän ole kertonut sinulle asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä niittää mitä kylvää
Ai psykoottista masennusta? Tuskin se nyt kylvämällä on ilmaantunut. Jotkut reagoi noin, siihen on lääkitys.
Olosuhteet ja kokemukset laukaisee oireilun.
Minulla laukaisi myös abikevät, olin jopa osastolla. Ihan normaalit kotiolot. Meilläkin piti tehdä hommia täysi-ikäisenä. Ehkä se tosiaan oli se (not).
Miksi pitää heti lähteä v ttuilemaan?
Mikä tässä kummastuttaa? Synnypä heinäkuun jälkeen, niin valmistut 18-vuotiaana toisen asteen koulusta.