Lue keskustelun säännöt.
Markka-aikaan oli halvempaa. Vai oliko? Muistellaan markkahintoja!
Mars, Snickers ja Raider patukat 90-luvun puolivälissä 4kpl maksoi 10mk. Taitaa tänä päivänä olla absoluuttiselta hinnaltaan vastaavissa lukemissa. Eli ainakin suklaapatukat ovat tulleet halvemmaksi.
Antaa tulla lisää!
Kommentit (948)
80-luvulla lapsen viikkoraha oli aluksi 5 mk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000-luvun taitteessa muistan, kun yhdellä huoltoasemalla 95-bensan hinta oli taulussa pitkään 5,55 mk. Toki öljyn hinta elää omaa elämäänsä ja on huono indikaattori. CD-levyt (uutuudet) maksoivat n. 100-120 mk. Tuntuu oudolta, kun ajattelee samalla rahalla saavan Spotifyn kahdeksi kuukaudeksi.
Pääkaupunkiseudun AB lipun vastaavan matkan kertalipun hinta julkisilla oli 3 markkaa. Nyt AB vyöhykkeen kertalippu 2,80 €. joka on markoiksi muutettuna noin 17 markkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kahvi ja munkki huoltoasemalla 3mk. Nykyään 3e.
3 mk ehkä 1970-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun taitteessa muistan, kun yhdellä huoltoasemalla 95-bensan hinta oli taulussa pitkään 5,55 mk. Toki öljyn hinta elää omaa elämäänsä ja on huono indikaattori. CD-levyt (uutuudet) maksoivat n. 100-120 mk. Tuntuu oudolta, kun ajattelee samalla rahalla saavan Spotifyn kahdeksi kuukaudeksi.
Ennen Spotifya muusikot saivat paremman korvauksen tuottamastaan musiikista, toki fyysinen tallenne myös nosti hintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1997 ylemmän keskiluokan uudet autot maksoi alkaen 129.900 markkaa. Siis Avensis, Vectra, Mondeo yms. Keskipalkka oli tuolloin varmaankin 15 000mk/kk, uusi auto maksoi siis 8.6 kuukauden palkan verran.
Nykyisellä mediaanipalkalla 3200eur X 8.6 kk saa ostettua 27 500 euron uuden, mutta pykälää pienemmän kokoluokan auton, kuten Corollan, Astran tai Focuksen. Toisaalta hieman käytettynä ostettaessa taas saa nykyisin ostettua tuohon hintaan huomattavasti hinnat alkaen mondeoita parempia autoja.
Nykyisin tuntuukin olevan paljon ysäriä yleisempää ostaa 20 000 - 30 000 euron arvoinen 2-6-vuotias paremman luokan käytetty auto. Ysärillä ostettiin useammin se uusi hinnat alkaen auto, toki saksan, italian ja ruotsin tuontiautoja ei ollut nykyiseen tapaan tarjollakaan.
Muuten hyvä, mutta nykyiset Corolla, Focus ja Astra ovat isompia autoja kuin 90-luvun Avensis, Mondeo ja Vectra.
Vierailija kirjoitti:
Keskipalkka vuonna 1985 oli alle 1000 euroa kuussa. Viime vuonna se oli yli 3000 euroa kuussa. Mutta mitäpä palstalainen tajuaisi meuhkatessaan, että ennen oli niin halpaa.
Todellisuudessa ennen esimerkiksi ruokaan meni huomattavasti suurempi osa palkansaajan tuloista kuin nykyään.
Ennen sähkö oli niin halpaa että siitä ei edes puhuttu, samoin julkinen liikenne, moni muu todella välttämätön hyödyke maksaa nyt tosi paljon, joka on pois muusta ostovoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vuosiansio oli markka-aikana reilu 100000, nyt euroina samasta työstä vajaa 70000. Sama työpaikka eli ainakin palkatkin "vähän" nousseet. Palvelusvuosia tietenkin kertynyt, mutta silti.
Ennen palkka 5000 mk ja isot makkaraperunat 10mk. 1/500
Nyt 1800€ ja 7€. 1/257
Ruuan hinta tuplaantunut suhteessa palkkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen palkka 5000 mk ja isot makkaraperunat 10mk. 1/500
Nyt 1800€ ja 7€. 1/257
Ruuan hinta tuplaantunut suhteessa palkkaan
Vau, hienosti laskettu ja päätelty!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun taitteessa muistan, kun yhdellä huoltoasemalla 95-bensan hinta oli taulussa pitkään 5,55 mk. Toki öljyn hinta elää omaa elämäänsä ja on huono indikaattori. CD-levyt (uutuudet) maksoivat n. 100-120 mk. Tuntuu oudolta, kun ajattelee samalla rahalla saavan Spotifyn kahdeksi kuukaudeksi.
Ennen Spotifya muusikot saivat paremman korvauksen tuottamastaan musiikista, toki fyysinen tallenne myös nosti hintaa.
Markka-aikaan lippu bändin keikalle maksoi 10mk jos oli vähemmän tunnettu bändi ja 20mk jos oli tunnettu bändi. Se on hieman muuttunut että silloin levyn hinnalla pääsi näkemään bändin 6-10 kertaa livenä, kun nykyään live-keikan hinnalla saa Spotifyn kuukausiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korko oli 16-17%
Pankkitalletuksille maksettiin korkoa esimerkiksi käyttötilin korko saattoi olla noin 4 % ja pankeisssa oli erikseen korkeakorkoisia talletustilejä. Suomen valtion 5 vuoden obligaation korko saattoi olla 9 % joskus 1980-luvun puolivälissä, jolloin ne olivat hyviä sijoituskohteita. Esimerkiksi 1000 markan obligaation pääoma maksetttin takaisin 4 osassa viiden vuoden aikana. Debentuureista saattoi saada obligaatioita korkeampaa korkoja jonnekin 13 % tienoille asti.
!980-luvulla lähes kaikki opiskelijat ottivat opintolainaa, sillä opintoraha oli nykyistä pienempi ennen vuoden 1992 opintotukiuudistusta. Yliopisto-opiskelijat saivat maksimissaan 7 vuotta opintotukea.
Vierailija kirjoitti:
euro on köyhdyttänyt suomea valtavasti
Näin on. Palkkoja ei ole nostettu samaan tahtiin, Suomen kansa on köyhää, ostovoimaa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntolainan korko oli 16-17%
Pankkitalletuksille maksettiin korkoa esimerkiksi käyttötilin korko saattoi olla noin 4 % ja pankeisssa oli erikseen korkeakorkoisia talletustilejä. Suomen valtion 5 vuoden obligaation korko saattoi olla 9 % joskus 1980-luvun puolivälissä, jolloin ne olivat hyviä sijoituskohteita. Esimerkiksi 1000 markan obligaation pääoma maksetttin takaisin 4 osassa viiden vuoden aikana. Debentuureista saattoi saada obligaatioita korkeampaa korkoja jonnekin 13 % tienoille asti.
!980-luvulla lähes kaikki opiskelijat ottivat opintolainaa, sillä opintoraha oli nykyistä pienempi ennen vuoden 1992 opintotukiuudistusta. Yliopisto-opiskelijat saivat maksimissaan 7 vuotta opintotukea.
Nykyisin ihmiset tekevät verkkopankissa pankkivirkailijan työt, ja vielä maksavat siitä erilaisina palvelumaksuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan irtokarkit, jotka maksoivat pennin kappale.
Merirosvorahat maksoivat joskus 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa 10 penniä kappale eli 5 markalla sai 50 merkkaria. Sitten niiden kokoa pienennettiin kun joku pentu menaisi ilmeisesti tukehtua niihin.
1980-luvulla LP-levyt olivat yleensä halvempia kuin CD-levyt, mutta nykyisin CD-levyt maksavat noin 20 euroa ja sama äänite tupla-LP:nä maksaa noin 35 euroa. Täysihintaiset vinyylilevyt taisivat maksaa noin 40-50 markkaa 1980-luvun ja 1990-luvun vaihteessa, ei siis mitkään alelevyt.
Korjaan LP-levyjen suhteen. Normaali ovh, uutuuksista yms, oli vuosia 80-90 l vaihteessa 62 mk. Käytännössä kaikkialla. Tunnelin Levy, Epes, Fazer, tavaratalojen musiikkiosastot jne.
Ne aleälpyt sit erikseen.
Kyllä minusta Anttilan levyosastolle vinyylilevyjen hinnat olivat siinä 50 markan tienoilla ja parhaimmillaan Anttila taisi myydä noin 25 % kaikista äänitteistä. Joissakin erikoislevyliikkeissä sai uusia LP-levyjä vähän halvemmalla jos ne oli painettu Kanadassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen palkka 5000 mk ja isot makkaraperunat 10mk. 1/500
Nyt 1800€ ja 7€. 1/257
Ruuan hinta tuplaantunut suhteessa palkkaan
Vau, hienosti laskettu ja päätelty!
Kiitos XD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000-luvun taitteessa muistan, kun yhdellä huoltoasemalla 95-bensan hinta oli taulussa pitkään 5,55 mk. Toki öljyn hinta elää omaa elämäänsä ja on huono indikaattori. CD-levyt (uutuudet) maksoivat n. 100-120 mk. Tuntuu oudolta, kun ajattelee samalla rahalla saavan Spotifyn kahdeksi kuukaudeksi.
Ennen Spotifya muusikot saivat paremman korvauksen tuottamastaan musiikista, toki fyysinen tallenne myös nosti hintaa.
Markka-aikaan lippu bändin keikalle maksoi 10mk jos oli vähemmän tunnettu bändi ja 20mk jos oli tunnettu bändi. Se on hieman muuttunut että silloin levyn hinnalla pääsi näkemään bändin 6-10 kertaa livenä, kun nykyään live-keikan hinnalla saa Spotifyn kuukausiksi.
Ei kyllä maksanut keikkaliput tunnettujen bändien keikalle mitään 20 markkaa. Helsingin jäähallissa kävin -99 Garbagen keikalla ja lippu maksoi 200mk. Tuo lippu löytyi hiljattain muuton yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
euro on köyhdyttänyt suomea valtavasti
Näin on. Palkkoja ei ole nostettu samaan tahtiin, Suomen kansa on köyhää, ostovoimaa ei ole.
Saksaa euro on rikastuttanut, siellä on jatkuvasti eri aloilla palkankorotuksia. kuten tämä viimeisin.
"Lakonuhka puristi 8,5 prosentin palkankorotukset teknologia-alalle Saksassa"
TIVI
Ihmisillä on täällä ihan kummalliset käsitykset markkahinnoista ja rahan arvon muutoksesta. 90-luvun lopun hinnat ovat noin 10 x enemmän nimellisarvossa kuin joskus 70-luvulla. Inflaatio muuttaa rahan arvoa ja vuoden 1999 100mk on nykyrahassa noin 23 euroa, ei 17 euroa mikä oli muuntokurssi 20 vuotta sitten.
Tietokone-pelit 300-370 mk. Aika samoissa ovat nykyäänkin.