Mistä johtuu yleistynyt tapa sanoa ja kirjoittaa "Riittan" ja "Pekkan"?
Edellisessä työpaikassani jostain syystä yleistyi tapa olla taivuttamatta nimiä, eli hylätä astevaihtelu. Kahvipöydässä puhuttiin aivan pokalla, että "Se on Riittan leipomaa kakkua". Nyt sitten toisessa työpaikassani nuori insinööri kirjoitti: "Kokkon laatima tarjous" (sukunimen perusmuoto Kokko).
Kertokaapa nyt TE, jotka tätä harrastatte, miksi teette noin? Oletteko käsittäneet jonkin kielioppisäännön väärin, vai onko kyseessä joku hullunhauska someilmiö?
Kai tiedätte, että Petteri Orvonkin sukunimi kuuluu periaatteessa taivuttaa noin kuten kirjoitin? Toki voi halutessaan hänen toivettaan muodosta "Orpon" noudattaa, mutta mitä siitäkään tulee, jos jokainen saa päättää, että juuri minun nimeäni ei saa taivuttaa normaalisti? Siksi on yleiset säännöt, joita olisi hyvä noudattaa.
Kommentit (37)
En ole kuullutkaan, että tuo olisi yleistynyt. Olen elämäni aikana tavannut vain yhden ihmisen, joka on taivuttanut noin. Hän ei ollut kotoisin sellaiselta murrealueelta, jossa se olisi tapana.
Eikös tässä ole juttua ollut, että Suomessa - kuten monessa muussakin maassa - älykkyysosamäärä on jo laskussa.
Tuo on kyllä niin ärsyttävää. Ymmärrän, että erikoisemmissa nimissä joillekin voi taivutus olla hankalaa, mutta luulisi nyt jokaisen kuulleen lukemattomia kertoja miten vaikka Pekka taivutetaan.
Porin murre. Siellä laitetaan mattot lattialle, kun on ensin käyty pottalla kakkalla.
En ole huomannut ilmiön yleistyneen. Onneksi.
Mitenköhän, jos sovelletaan paikannimiin. Erisimiä kun nekin ovat. Kenellä on sukulaisia Helsinkissä, kenellä Turkussa. Ja kuka viettää juhannuksensa Virratissa, maan juhannuskaupungissa?
Peruskoulun läpäisseitä lukutaidottomia.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän, jos sovelletaan paikannimiin. Erisimiä kun nekin ovat. Kenellä on sukulaisia Helsinkissä, kenellä Turkussa. Ja kuka viettää juhannuksensa Virratissa, maan juhannuskaupungissa?
Minä vietän juhannusin ihan kotikaupunkissani Seinäjokissa.
No kyllä tuo 'Pekkan' ja 'Riittan'-tyyppinen taivutustapa sitten kertoo jo jostain (ihan vakavasta) omasta äidinkielestään vieraantumisesta.
Ihan perinteisiä perusnimiä kun ovat nuo molemmat
(Pekka ehkä tosin vanhempi nimi noista kahdesta ).
Pekka taitaa jonain osana esiintyä jopa joissain ihan paikannimissäkin.
Sitä se teettää, kun siitä kaunokirjoituksestakin jo on kouluissa luovuttu. Jäisivät nyt edes sillä jotkut oikeat taivutukset mieleen.
'Pekka ja Pekan kissa', 'Riitta ja Riitan huone' 'Matti ja Matin polkupyörä'- ei luulisi olevan kovin paljon mietityttävää ja vaikeaa muistaa esim. nuo.
Vierailija kirjoitti:
Miks Kati on Katin eikä Kadin? Kun koti on kodin ja Satu Sadun!
Kaikki oikeat muodot ääntämisessä kun eivät mene jonkun yhden ainoan ja saman opitun säännön kautta.
Nimiä esim. ei taivutuksissaan pidä rinnastaa, niihin vain jotain esinettä tai asiaa pelkästään tarkoittaviin substantiiveihin (eli nimisanoihin)
Sellaisiin siis kuten, 'koti' ,'katu' , 'lapio' ,'lusikka' jne. (jotka eivät siis ole esim. ihmisten etunimiä)
Koska ihmiset eivät enää lue kirjoja eivätkä osaa kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
(Suku)nimissä on se yleinen sääntö, että käyttäjä valitsee, tapahtuuko astevaihtelu vai ei.
"Riittan" ja "Pekkan" taivutetaan joissain murteissa, etenkin Varsinais-Suomessa.
Olen syntyjäni turkulainen enkä ole moisiin taivutuksiin ikinä täällä törmännyt. Kyllä tuo kertoo enemmän ihan vaan junttiudesta ja osaamattomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Eikös tässä ole juttua ollut, että Suomessa - kuten monessa muussakin maassa - älykkyysosamäärä on jo laskussa.
Kyllä eivätkä tuo ulkomaantuliaiset todellakaan nosta sitä. Jo 1980-luvulla syntyneet ovat aiempia ikäluokkia tyhmempiä.
Ehkä ovat matkustelleet niin paljon että suomen kieli on alkanut unohtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Samoin näitä muotoja näkee paljon: Satun ja Helmen kanssa. Se on SADUN JA HELMIN kanssa!
Mä oon ollut siinä käsityksessä, etä Satu taipuu nimenä Satun ja tarinaa tarkoittaessaan sadun. Miksi siinä on sama taivutus molemmissa tapauksissa?
Minäkin olin tässä käsityksessä. Satu ja Helmi voidaan taivuttaa Sadun ja Helmen myös henkilön nimissä. Tässä otetaan huomioon nimen alkuperä. Itse kirjoitan Satun. Sekään ei ole väärin. Pekka kirjoitetaan Pekan. Kaksoiskonsonantti jää aina pois. Myös Muhammed on Muhamedin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Samoin näitä muotoja näkee paljon: Satun ja Helmen kanssa. Se on SADUN JA HELMIN kanssa!
Mä oon ollut siinä käsityksessä, etä Satu taipuu nimenä Satun ja tarinaa tarkoittaessaan sadun. Miksi siinä on sama taivutus molemmissa tapauksissa?
Minäkin olin tässä käsityksessä. Satu ja Helmi voidaan taivuttaa Sadun ja Helmen myös henkilön nimissä. Tässä otetaan huomioon nimen alkuperä. Itse kirjoitan Satun. Sekään ei ole väärin. Pekka kirjoitetaan Pekan. Kaksoiskonsonantti jää aina pois. Myös Muhammed on Muhamedin.
Eikös uskontoa tarkoittaen puhuta myös esim. 'muhamettilaisista moskeijoista' ?
Vierailija kirjoitti:
Porin murre. Siellä laitetaan mattot lattialle, kun on ensin käyty pottalla kakkalla.
En ole huomannut ilmiön yleistyneen. Onneksi.
Sama täällä Turussa. Aivan kamalaa, korviin sattuu.
Miks Kati on Katin eikä Kadin? Kun koti on kodin ja Satu Sadun!