Lue keskustelun säännöt.
Miten ero puheeksi?
Te, jotka olette eronneet! Miten otitte eron puheeksi? Oliko uusi asunto ja käytännön asiat jo valmiiksi katsottuna? Oliko ero jälkikäteen ajateltunakin oikea päätös?
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta. Meillä on yksi kouluikäinen lapsi. Olemme kasvaneet täysin erillemme, minusta tuntuu ettei meillä ole lasta ja asuntolainaa lukuun ottamatta mitään yhteistä, ei harrastuksia, ei läheisyyttä, ei keskusteluyhteyttä, ei ystäviä, ei arvoja, ei tulevaisuudensuunnitelmia... Olen tehnyt eroa mielessäni varmaan kolmisen vuotta, mutta en vain saa sanottua asiaa ääneen miehelle, en löydä oikeaa hetkeä. Mitä teen? Tilanne on tosi kuluttava.
Kommentit (109)
Ei siinä mitään puheita tarvita. Keskiviikkona katsoin yhtä asuntoa, torstaina kävin katsomassa ja perjantaina muutin. Mies taisi parin viikon päästä huomata asian :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännön asiat oli järjestettynä periaatteessa jo ennen kuin edes solmin parisuhteen. Minulle on aina ollut tärkeää irrallisuus miehestä ja muutenkin olla selusta turvattuna elämän "yllätyksiä" varten. Avauksena taisi toimia tekstiviesti, jonka pistin miehelle, kun hän oli taas jossain omissa menoissa, että erosta puhutaan kun hän tulee kotiin.
Ehkä sun ei tarttis oottaa sitä jotain yhteistä muuta kuin seksi. Ilmoita miehelles, että aloitat nyt harrastamaan sun omia juttuja ja siinäpä sittenies tietää, että sovittaa omat harrastuksensa niin, ettei se häiritse sun harrastuksia. Turha oottaa jotain yhteistä, sillä ei sekään ole se mitä haluut. Oot nii. Kyllästynyt kaikkeen, että nyt sun on alettava olla itsekeskeinen, eikä aina vain ajatella muita. Tsemppii uudenlaiselle uudelle minällesi.
Mitä sitä turhaan pälättämään.
Pakkaa kamas ja lähde.
Ei se ero tuu kuin tekemällä.
Kun kuviossa on mukana yksi pieni koululainen ja mm. yhteinen isohko asuntolaina ja muuta omaisuutta, niin tällaiset "pakkasin laukkuni ja häivyin" tai "mitä sitä turhaa keskustelemaan" -tyyppiset ratkaisut eivät ole nyt vaihtoehto.
Se puheeksiottaminen tuntuu niin vaikealta. Edelleen kaipaan kokemuksia ja vinkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sä luulet eron puheeksi ottaminen olisi helppoa?
Ei helkkarissa ole. Ero sattuu.
Mutta jos olette noin erillänne kuin sanot, niin te elätte jo näkymättömässä avioerossa.
Ymmärrät varmasti itsekin, että luettelemasi syyt eivät riitä liiton ylläpitoon.
Oletko jo siinä pisteessä, että halveksit itseäsi? Se tulee.
Se otetaan puheeksi suoraan. Jos olette keskustelleet ongelmistanne aiemminkin ja kohtuullinen aika korjausliikkeille on tarjottu, ei tuossa muuta tarvita kuin eroilmoitus ja perustelut sille. Jos sinä muutat lapsen kanssa pois yhteisestä kodista, suosittelen hoitamaan asuntoasiat ensin kuntoon. Jos taas mies lähtee, tarjoat hänelle kohtuullisen ajan hankkia oma asunto. Askel kerrallaan se erokin tapahtuu, ei odottamalla, että joku muu hoitaa sen puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaa suusi ja puhu.
Ei siinä sen kummempia vinkkejä ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään puheita tarvita. Keskiviikkona katsoin yhtä asuntoa, torstaina kävin katsomassa ja perjantaina muutin. Mies taisi parin viikon päästä huomata asian :D
Milloin pakkasit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei pysty eroamaan, niin sit jatkaa vaan entiseen tapaan odottaen että jompikumpi kuo.lee.
Ei kai siinä muita neuvoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Kun kuviossa on mukana yksi pieni koululainen ja mm. yhteinen isohko asuntolaina ja muuta omaisuutta, niin tällaiset "pakkasin laukkuni ja häivyin" tai "mitä sitä turhaa keskustelemaan" -tyyppiset ratkaisut eivät ole nyt vaihtoehto.
Se puheeksiottaminen tuntuu niin vaikealta. Edelleen kaipaan kokemuksia ja vinkkejä.
No, kun sitä ja tätä...Kyllä noita pirun huonoja tekosyitä aina riittää, kun pitäisi ottaa sitä todellista vastuuta omasta elämästä. Kautta aikojen pientenkin lasten vanhemmat ovat voineet vaan erota ja järjestellä lainojaa uudelleen.
Kukaa muu ei voi sitä suutaan sinun puolesta avata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään puheita tarvita. Keskiviikkona katsoin yhtä asuntoa, torstaina kävin katsomassa ja perjantaina muutin. Mies taisi parin viikon päästä huomata asian :D
Milloin pakkasit?
Torstain ja perjantain välisenä yönä.
Järjestä lapsen johonkin hoitoon, istutte alas ja sanot haluaisin, että me eroamme. Äitisi tai kukaa muu ei sitä sinun puoleta tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järjestä lapsen johonkin hoitoon, istutte alas ja sanot haluaisin, että me eroamme. Äitisi tai kukaa muu ei sitä sinun puoleta tee.
Juuri näin. Laitat miehelle viestin, että järjestin lapsen hoitoon ja haluan puhua kanssasi.
Kuulostatte apaattiselta pariskunnalta.
Odotatko että joku ulkopuolinen voima erottaa teidät?
Sen vinkin voin antaa, että huono elämä ei muutu taikaiskusta hyväksi sillä, että eroaa.
Eronneena olet sitten yksinäsi kaiken kanssa, mitä tulee vastaan. Esim. sairauksien.
Mä en saa selkoa, miksi suhteenne on tuossa tilassa ja onko se joskus ollut parempi.
Miksi menitte naimisiin?
Aloita luopumalla tekosyistä.
Tai sit vaan tyydyt siihen, että olet naimisissa asuntolainan ja yhteisen omaisuuden takia.
PS. Kaikilla aviopareilla on yhteistä omaisuutta ja lainaa.
Ehkä mies yllättää ja häipyy, niin asia ratkeaa sillä.
Olet siis oikeasti 3 vuotta miettinyt itseksesi eroa, eikä mies huomaa että jotain on vialla?
Vaikea sanoa oliko ero hyvä päätös.
Ikävä on edelleen.
Eroista päätetään av-palstan huutoäänestyksillä. Kuvottavaa
Riidellessä, vuosikausien ajan.
Lopulta pinna sit katkesi ja se todella tehtiin.