Lue keskustelun säännöt.
Sinä nainen, joka seurustelet miehen kanssa
09.06.2018 |
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Ja minusta kemia ei ole sama asia kuin seksin haluaminen. Miesten mielestä seksin haluaminen on varmaan se pointti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Kyllä miehet tuntevat, kun pitävät naisesta tai ihastuvat häneen. Ei asioita tarvitse sen enempää selitellä millään kemioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Kyllä miehet tuntevat, kun pitävät naisesta tai ihastuvat häneen. Ei asioita tarvitse sen enempää selitellä millään kemioilla.
Ei se ole selittelyä, vaan tapa kuvailla sitä tunnetta. Miksi miehet eivät käytä kemia-sanaa? Koska he eivät tunne sitä, mutta naiset tuntevat. Mies ja nainen kokevat samaksi luulemansa tilanteen eri tavalla. Naisille tämä voi olla pettymys, mutta ilmeisesti miehetkään eivät halua uskoa asiaa, vaan he haluavat ajatella, että nainen kokee tilanteen samoin kuin he.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
Seksuaalisen vedon lisäksi tuntee toiseen ihmiseen henkistä yhteyttä. Onko tämä sinulle mystiikkaa?
On se sellaiselle joka ei ole sitä tuntenut. Kouta selittää nälkä sellaiselle jolla vatsa aina täysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
Seksuaalisen vedon lisäksi tuntee toiseen ihmiseen henkistä yhteyttä. Onko tämä sinulle mystiikkaa?
Ei vaan henkinen yhteys on konkretiaa, että viihdytään toisen seurassa, kun keskustelu ja yhdessäolo sujuu hyvin. Ei mitään kemiaa.
Vähän niin kuin sieluttoman kivan robotin kanssa?
Ei robotin vaan ihmisen, jolla on ilmeet, eleet, kosketukset, tunteet. Se, että puhutaan sielujen yhteydestä, menee taas yliluonnolliseksi uskomukseksi.
Tätä mä just tarkoitan. Naisparat luulevat miesten tuntevan kemiaa heitä kohtaan.
Niin, ja minä tarkoitan, että naiset mystifioivat asioita. Että olisi joku yliluonnollinen sielujen yhteys, jota ei voi selittää.
Kaikki ihmiset joiden kansa keskustelet on sinulle vain samaa massaa. Äitisi ja tyttöystäväsi on sama asia kun heille puhut ja olet seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Täällä keskustelevat miehet eivät sitä ole tunteneet. Eivät pysty käsittämään ja melkein pelottaa ja siksi pitää hyökätä sitä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on vain minulle, meidän kemiat menee yksiin täydellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
Minä ole pitänyt ihmisestä sen verran että haluan seksiä sen kanssa. Se ei ole sama asia kun ihminen jonka kanssa haluan jotain enemmän ja viihdyn seurassa pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei aloittaja kerro omaa ja miehensä vastausta kyselee vaan muilta?
Vierailija kirjoitti:
Miksei aloittaja kerro omaa ja miehensä vastausta kyselee vaan muilta?
Mulla ei ole miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Kyllä miehet tuntevat, kun pitävät naisesta tai ihastuvat häneen. Ei asioita tarvitse sen enempää selitellä millään kemioilla.
Selitäpäs mitä se naisesta pitäminen ja häneen ihastuminen tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei aloittaja kerro omaa ja miehensä vastausta kyselee vaan muilta?
Mulla ei ole miestä.
Siitäkö syystä sinulla ei ole miestä ettet tunne kemiaa kenenkään kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Mä oon toi Niin? ja se oli mun toinen viesti tähän ketjuun, en siis keskustellut edes enempää. Mut just näin.
Mä en juuri käytä sanaa kemia, kuten edellä joku toinen sanoi, se on sama kuin kolahtaa jne. Tää keskustelu ja nää väitteet on aivan turhaa.
N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Mä oon toi Niin? ja se oli mun toinen viesti tähän ketjuun, en siis keskustellut edes enempää. Mut just näin.
Mä en juuri käytä sanaa kemia, kuten edellä joku toinen sanoi, se on sama kuin kolahtaa jne. Tää keskustelu ja nää väitteet on aivan turhaa.
N30
Tässä tuli hyvä naisen vastaus. Noin se on, että joko kolahtaa (henkilölle itselleen) tai sitten ei kolahda. Tai kemioi, jos sellaista sanaa tykkää käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Koska me ihmiset käytämme sanoja eri tavalla. Tuossa tapauksessa se kemiaa kokenut tarkoitti, että hän kiinnostui/ihastui mutta toinen ei.
Tai sitten toisille tuo kiinnostuminen/ihastuminen ei edellytä kemian tuntemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Tunnetko miestäsi kohtaan kemiaa?
2. Tunteeko mies sinua kohtaan kemiaa?Hassu kysymys. Ei kemia ole jotain, mitä tunnetaan. Kemia on jotain, mitä kahden ihmisen välillä on tai ei ole. Osaltaan sen selittävät kai feromonit ja muut biologiset viestit, joita emme tietoisessa mielessämme edes tiedosta, mutta usein kemiaksi kutsutaan myös sitä, kun toisen ihmisen seurassa on hyvä ja helppo olla. Minulla ja työkaverillani on kemiaa, koska olemme temperamentiltamme sopivan samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja muutenkin meidän on ensitapaamisesta alkaen ollut tosi helppo työskennellä yhdessä. Nykyisin olemme melkein kuin vanha aviopari; aletaan samaan aikaan sanoa sama asia. Kuitenkaan meillä ei ole pienintäkään seksuaalista tai romanttista kiinnostusta toistamme kohtaan.
Uskoisin, että myös mieheni ja minun välillä on kemiaa, koska kun hänet kohtasin niin oli kuin olisin kotiini tullut. Hänen lähellään on älyttömän hyvä olla ja hänen läheisyytensä on kuin huumetta, sitä alkaa hyvin nopeasti kaivata.
Jos kemia ei ole tunne vaan vallitseva tosiasia kahden välillä, niin miksi joissakin tilanteissa toisen osapuolen mielestä on kemiaa mutta toisen mielestä ei?
Hyvä! Näin juuri. Naiset haluavat mystifioida asioita. Jotain selittämätöntä vain tapahtuu ja sitten sen tunteen vallassa vellotaan. Vaikka kyse on vain yksinkertaisista tunteista: Seksuaalisesta vetovoimasta ja viihtymisestä toisen seurassa.
En tarkoittanut että naiset mystifioivat, vaan sitä että miehillä tuota tunnetta kemiasta ei vain välttämättä ole, vaikka naisilla on. Näiden miesten mielestä se on mystifioimista, koska he eivät tiedä mistä puhutaan, koska omaa kokemuksesta sellaisesta tuntemuksesta ei ole.
Jaahas. Keksikää nyt sitten lisää tuntemuksia, joita voi tuntea. Jos kemia on jokin selitettävä tuntemus, eikä mystifioitu abstrakti käsite, niin selitäpä sitten sen määritelmä kiitos.
No mikä on rakkauden määritelmää? Vihan? Lähimmäisenrakkauden? Empatian? Ettei nyt vaan olis lähennelty pilkkua..?
Se, että sinä et ymmärrä mitä kemialla tarkoitetaan, ei tarkoita, etteikö sitä voisi käyttää.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.
Niin?
Niinpä niin! Ei ole mitään kemiaa kahden välillä. Se on sinun oma reaktiosi omassa kehossasi noiden tavallisten tunteiden seurauksena. Puheet kemioista voidaan heittää romukoppaan ja todeta vain, että kaksi ihmistä pitävät toisistaan samaan aikaan ja haluavat seksiä toistensa kanssa. That's it.
No nimenomaan, se on sitä kemiaa, ei kukaan ole sitä miksikään muuksi väittänytkään. Tai no ehkä joku, mutta en minä. (Olen ap. ja eri jolle nyt kommentoit.)
Jostain syystä vain naiset tuntevat sitä, mutta miehille vaikuttaa olevan mysteeri. Mistähän se johtuu? Jos kyse on vain samasta asiasta mutta eri sanoista, niin miksi ihmeessä naiset käyttäisivät samasta asiasta eri sanaa?
Kyllä miehet tuntevat, kun pitävät naisesta tai ihastuvat häneen. Ei asioita tarvitse sen enempää selitellä millään kemioilla.
Selitäpäs mitä se naisesta pitäminen ja häneen ihastuminen tarkoittaa.
Haluaa olla hänen seurassaan ja harrastaa seksiä hänen kanssaan. Noin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei aloittaja kerro omaa ja miehensä vastausta kyselee vaan muilta?
Mulla ei ole miestä.
Siitäkö syystä sinulla ei ole miestä ettet tunne kemiaa kenenkään kanssa?
Olen luultavasti liian ruma, jotta miehet tuntisivat minua kohtaan sitä omaa versiota kemiastaan - panetusta, seurassa viihtymistä vai mitä se onkaan.
Kyllä minä ymmärrän, että sillä tarkoitetaan sitä hyvänolontunnetta, joka syntyy kun pidät toisesta ja tunnet seksuaalista vetovoimaa häntä kohtaan. Kemiaa siitä tekee ainoastaan hormonit sinun omassa kehossasi sinulle itsellesi.