Lue keskustelun säännöt.
Miten kestää miesten seuraa??
07.06.2018 |
Eli joudun työskentelemään koko kesän pelkästään miesten seurassa ja suurin osa ajasta vieläpä pikkuruisessa ikkunattomassa huoneessa. Sitten sen jälkeen palaan kouluun jossa on tehty valmiit ryhmäjaot ja yllätys yllätys olen ainoa nainen kymmenen hengen ryhmässä ja melkein koko vuoden oon vain heidän kanssaan.
Kulunut vuosikin on mennyt lähestulkoon samoin, ja mulla kun ei juurikaan vapaa-ajalla ole muuta elämää niin oikeasti meinaan tulla hulluks. En osaa kaveerata miesten kanssa, ja siis vaikka kuinka yritän niin selkeästi he eivät halua olla kavereitani. En siis kaikkien kanssa kaveriksi halua, mutta joidenkin kanssa pelaa hyvin yhteen, mutta en vaan saa luotua yhtä syvällisiä suhteita kuin naisten kanssa.
Ja siis ongelma enemmänkin siis on että koen miesporukassa olemisen rasittavaksi. He huutavat ja nauravat paljon asioille, joihin mun on vaikea osallistua enkä edes halua kun ei kiinnosta. Mutt se jatkuva pelleily rasittaa, en pysty työskentelemään. En edes ole miesvaltaisella alalla, niin senki takia vituttaa tää tilanne, miehiä ja naisia on aikalailla 50:50 alalla.
Miten mä tuun jaksamaan?? D::
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pliiis ehottakaa ihmiset nyt jotain, kai jollain muulla on ollut vastaava tilanne?
Vierailija kirjoitti:
Pliiis ehottakaa ihmiset nyt jotain, kai jollain muulla on ollut vastaava tilanne?
Jos sä oikeesti odotat et kymmenessä minuutissa saat samasta asiasta kokemuksia otsikolla, jossa et kokemuksista kerro, yli kymmeneltä illalla, niin eeeh. En ehkä ihmettele mikset tuu toimeen niiden kanssa.
N, aina tullut paremmin kaveriksi poikien kansa
Itse olen töissä miesvaltaisella alalla ja viihdyn hyvin. Tosin kyllä en ole itsekkään ollut koskaan ns girly girl. Tykkään suorasta, reilusta ja asiallisesta menosta, enkä mitenkään välitä hengailla työkaverien tai opiskelijatovereiden kanssa. Itselläni on lisäksi terävä kieli ja sarkastinen huumorintaju, joten ainakaan minun läheisyydessäni ei pelleillä. Enkä koskaan ole oikeastaan ajatellut, että esim työkaverit on iik "miehiä" vaan ensisijaisesti ihmisiä , joiden kanssa työskentelen. En ole heistä henkilökohtaisella tasolla muuten kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pliiis ehottakaa ihmiset nyt jotain, kai jollain muulla on ollut vastaava tilanne?
Ei tässä nyt ollu kyse mistään "iik ne on miehiä, hyi poikabakteereja" -meinigistä, ihan hyvin voisi olla että olen yksin suomalaisena etelä-amerikkalaisten kanssa, jotka huutaa ja huutaa ja syövät ihan eri aikaan kuin mä, kuinka sopeutua joukkoon.
Siis miten voisin paremmin ymmärtää heitä tai sitten olla välittämättä ja hyväksyä että olen yksin heidän joukossaan? Olla ottamatta kontaktia ollenkaan jolloin ei tee niin pahaa kun en voi olla yksi heistä? Siis jos yritän olla, niin en onnistu ja kärsin, mutta jos en edes yritä, voin esittää että en mä heidän seuraansa haluakaan ja lopulta uskon itsekin asiaan ja sitten aikaa onki menny niin paljon että pääseen uuteen ympäristöön?
Oon aiemmin toiminu niin että kun en ekaks saanu kenestäkää ystävää niin jättäydyin porukasta ulos ja loppupeleissä se tuotti vain hankaluuksia kun ei sitten ollut ketään keneltä olia voinu kysyä apua, mutta sitten on todella inhottavaa vain roikkua jossain porukassa koko ajan jos kokee olonsa ulkopuoliseksi ja erilaiseksi.
Sori vaan, jotkut naiset viihtyy miesporukassa, mä selkeesti en ole yksi heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos onkin niin, että nämä pojat ei kestä tyttöseuraa. Kyllähän työasiat hoidetaan, vaikka muuten ei seurustella, kaipa he sen ymmärtävät. Eikös ole hyvä vaan, että saat olla rauhassa ja chattailla välillä kavereiden kanssa? Limaukkoja vallattomalla tuulella et varmasti kestäisi viikkoakaan, vaikka kahvikutsuja satelisi? Lieneekä jotkut heistä olleet sellaisia ennen metoo-aikaa, hmm...
En oikein tiedä osaanko neuvoa. Itse elin 15-vuotta tuollaisessa ympäristössä ja aina se oli rasittavaa. Ehkä sanoisin että yritä hankkia elämä myös muualta.
Mun henkireiät ja keinot oli nää:
-muutama tuohon miesporukkaan itsekin sopeutumaton mies, joiden kanssa mulla synkkasi hyvin ja joiden ansiosta muistin sen, ettei kaikki miehet ole idiootteja
-rasittaviin miehiin asialliset, ystävälliset mutta etäiset välit
- yksi vastaavassa ympäristössä toimimaan joutunut naispuolinen ystävä, jolta sain vertaistukea ja jonka kanssa päästeltiin sanallisesti höyryjä ulos, kun nämä miehet rasitti erityisen paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kiitos vastanneille :)
Pitää nyt sitten vaan hankkia jotain uutta kivaa tekemistä vapaa-ajalle jolloin pää saa tuulettua työ- tai kouluasioista. Nyt kun ainoa harrastus on yksin lenkkeily niin ehkä parempi olis alottaa joku uusi ryhmäliikunta. Sellainen jossa on vain naisia :DD
Ootko lesbo?