Minkä takia pettänyt ex-mieheni on minua kohtaan todella töykeä?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka hänellä on jo uusi suhde ja kaiken pitäisi olla hyvin. Minkä takia hän on minua, lastensa äitiä, kohtaan niin töykeä?

Kun se että olet hänen lastensa äiti on hänen kannaltaan täysin irrelevantti asia. Ei sille ole mitään merkitystä. Sä olet ex ja riesa  hänen näkökulmastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan töykeä vai ei vain halua olla tekemisissä kanssasi? Itse haluan olla exääni kohtaan viileän etäinen. Minä lähdin suhteesta, kun rakastuin toiseen. Exä oli hankala ihminen. Yrittää olla ns ystävä minulle. Lasten takia ollaan tekemisissä viestitse.

No on töykeä.

Ap

Anna nyt joku esimerkki miten tuo töykeys tulee esille. Raportoit 5 min välein jokaista lapsen kakkapökälettä ja tämä tympii miestä?

Tämä. Omaa mieheni joutui sanomaan tylystikin useita kertoja ettei lasten varjolla päivittäinen yhteydenpito ole tarpeen. Hän osaa lukea esim. wilmaa itsekin ja vaihtaa lasten kanssa pari sanaa ilman äitiäkin näiden kuulumisia.

Sama. Etenkin parisuhteemme alussa tympi, että mieheni ex (joka muuten itse lähti heidän suhteesta) soitti tai tekstasi joka helvetin 5 minuutin välein näitä "nyt XX pieraisi" asioitaan ja pyrki kaikin tavoin muutoinkin roikkumaan mieheni elämässä milloin milläkin tekosyyllä. Ja kyllä, jakeluun ei mennyt ennen kuin mieheni useamman kerran joutui asiasta sanomaan ja lopulta varmaan jo tylysti. Kenties siinäkin ex speksasi jollain vauvapalstalla, että miksi mies on hänelle tyly ja johtuisiko se kenties siitä, että uusi nainen mustasukkainen ja että mies oikeasti haluaisi exänsä takaisin? 😂

Mistähän ihmeestä sä ton takaisin haluamisen revit? Eihän täällä ole kukaan sellaista kirjoitellut. Nyt on kyllä aika mustis nyksä paikalla. Kannattaisiko totutella siihen, että ihmisillä on saattanut ollut elämää ennen sinua ja jos lapsen asioita hoitava mies häiritsee, niin silloin kannattaa seurustella lapsettoman miehen kanssa.

Mulla ei ole kyllä mitään syytä olla miehestäni mustasukkainen ☺️ Me ollaan naimisissa ja meillä on myös yhteinen lapsi. Mieheni tässä onkin koko ajan hoitanut lapsensa asioita ihan asiallisesti ja minä tietysti hyväksyn sen täysin. Se, että on yhteinen lapsi, ei anna exälle oikeutta terrorisoida entisen puolisonsa nykyistä elämää. Me ollaan perhe nyt ja tykkäsit tai et, niin me vaalitaan sitä eikä miehen ex siihen kuulu, vaikka lapsi kuuluukin. Lapsen asioiden välttämätön hoito ei edellytä höpöhöpö-soittoja ja tekstareita 5 minuutin välein.

No jos on yhteydenpito tuollaista, niin tottakai pitää laittaa rajat. Mutta et voi oletttaa että ap on juuri tuollainen roikkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihan töykeä vai ei vain halua olla tekemisissä kanssasi? Itse haluan olla exääni kohtaan viileän etäinen. Minä lähdin suhteesta, kun rakastuin toiseen. Exä oli hankala ihminen. Yrittää olla ns ystävä minulle. Lasten takia ollaan tekemisissä viestitse.

No on töykeä.

Ap

Anna nyt joku esimerkki miten tuo töykeys tulee esille. Raportoit 5 min välein jokaista lapsen kakkapökälettä ja tämä tympii miestä?

Tämä. Omaa mieheni joutui sanomaan tylystikin useita kertoja ettei lasten varjolla päivittäinen yhteydenpito ole tarpeen. Hän osaa lukea esim. wilmaa itsekin ja vaihtaa lasten kanssa pari sanaa ilman äitiäkin näiden kuulumisia.

Sama. Etenkin parisuhteemme alussa tympi, että mieheni ex (joka muuten itse lähti heidän suhteesta) soitti tai tekstasi joka helvetin 5 minuutin välein näitä "nyt XX pieraisi" asioitaan ja pyrki kaikin tavoin muutoinkin roikkumaan mieheni elämässä milloin milläkin tekosyyllä. Ja kyllä, jakeluun ei mennyt ennen kuin mieheni useamman kerran joutui asiasta sanomaan ja lopulta varmaan jo tylysti. Kenties siinäkin ex speksasi jollain vauvapalstalla, että miksi mies on hänelle tyly ja johtuisiko se kenties siitä, että uusi nainen mustasukkainen ja että mies oikeasti haluaisi exänsä takaisin? 😂

Mistähän ihmeestä sä ton takaisin haluamisen revit? Eihän täällä ole kukaan sellaista kirjoitellut. Nyt on kyllä aika mustis nyksä paikalla. Kannattaisiko totutella siihen, että ihmisillä on saattanut ollut elämää ennen sinua ja jos lapsen asioita hoitava mies häiritsee, niin silloin kannattaa seurustella lapsettoman miehen kanssa.

Mulla ei ole kyllä mitään syytä olla miehestäni mustasukkainen ☺️ Me ollaan naimisissa ja meillä on myös yhteinen lapsi. Mieheni tässä onkin koko ajan hoitanut lapsensa asioita ihan asiallisesti ja minä tietysti hyväksyn sen täysin. Se, että on yhteinen lapsi, ei anna exälle oikeutta terrorisoida entisen puolisonsa nykyistä elämää. Me ollaan perhe nyt ja tykkäsit tai et, niin me vaalitaan sitä eikä miehen ex siihen kuulu, vaikka lapsi kuuluukin. Lapsen asioiden välttämätön hoito ei edellytä höpöhöpö-soittoja ja tekstareita 5 minuutin välein.

No jos on yhteydenpito tuollaista, niin tottakai pitää laittaa rajat. Mutta et voi oletttaa että ap on juuri tuollainen roikkuja.

Joo, sitä ei voi tietysti olettaa, mutta on silti mahdollista että miehen ärsyyntyneisyys johtuu siitä. Voihan myös olla, että mies on vaan täys ääliö, jolle asiallinen käyttäytyminen on ihan mahdotonta. Summa summarum, ap:n antamilla spekseillä me kaikki voidaan parhaimmillaankin vaan arvailla.

Onhan minun sähköpostit ex-miehelle todella vaikeat hänen nyksälle. Kerran viikossa laitan viestin, seuraavista asioista:

1. Lasten pelipäivät

2. Jos on jotain muuta huomioitavaa hänen viikolla.

Muuten, en ikinä soita (paitsi jos lapsi joutuisi sairalaan), en tekstaa, enkä muutenkaan pidä yhteyttä. Lapsi soittaa joskus minulle kun on isällään.

Juuri eilen sain WatsUpin exän nyksältä, että miten kehtaan lähetellä viestejä hänen miehelle. Jep, yksi sähköposti viikossa. Olen todella rasittava......

Ei minua kiinnosta, nyksä ja eksä piti salasuhdetta pari vuotta, ennen kuin tämä selvisi minulle. Laitoin eron vireille samantien ja mies muutti heti nyksälle. Ei todellakaan halua pitää enemmän yhteyttä kun on pakko. Mutta ex-mies on lapseni isä, ja siinä hän on todella hyvä. Aviomiehenä ihan perseestä, ja kai tuo nyksä sen ilmeisesti on huomannut kun mustasukkaisuus on iskenyt.

Niin tavallista käytöstä, että ennemmin hämmästyn, jos on sellainen mies eksänä, joka ei skitsoa ja syytä entistä vaimoaan ja lasten äitiä kaikesta. Yhtä harvinaisia on ne miehet, jotka eivät ole sitä mieltä, että lasten äiti haluaa nyhtää heidät kuiviin vaatimalla elatusmaksuja, jotka tietenkin käyttävät itseensä, ei lapsiin.

Ylös

Pettäjän oma elämä ei oikeasti olekaan niin auvoista, joten huonoa oloa puretaan eksään. Tietysti jos kyseessä on joku persoonallisuushäiriöinen, niin silloin eksä on hankala ihan vaan siitä syystä.

Suosittelen ottamaan etäisyyttä siinä määrin kuin se on mahdollista.

No jospa se ex inhottaa. Tekemisissä olo on pakollinen paha lasten takia, mutta muutoin ei koko ihmistä siedä.

Mulla eksä oli ihan ok niin kauan, kun sen uusi suhdekin meni hyvin. Sitten myöhemmin alkoi tulla raivoten rappuun ja epäili meseviesteissä homoksi jne. Eli yhden ihmisen kokemuksella laitan rahani ruutuun "uudessa suhteessa alkavia ongelmia". Se voi konkretisoitua se ajatus ekan kerran, että hän tässä jääkin yksin, kun petetty on sen jo käynyt läpi ja aloittanut omaa kasvuaan.

Jos tästä kyse, niin odotapas kun löydät uuden kumppanin...

Ja pas..at niillä omatunto kolkuta vaan oikeasti ne katuu entistä perhettä, sitä ettei tehnyt lapsia vasta sen uuden puolison kanssa. Se entinen perhekuvio on rasite tai ainakin sen entinen muija. Tämä on tosi.

Vierailija kirjoitti:

Ja pas..at niillä omatunto kolkuta vaan oikeasti ne katuu entistä perhettä, sitä ettei tehnyt lapsia vasta sen uuden puolison kanssa. Se entinen perhekuvio on rasite tai ainakin sen entinen muija. Tämä on tosi.

Kamala totuus, mutta näin se on. Kaikki se vitutus puretaan siihen eksään, kehenkäs muuhun. Joka on mukamas pilannut kaiken, kun eron jälkeen ei pysty aloittamaan elämää puhtaalta pöydältä, kuten joku tuossa jo aiemmin kirjoittikin. Juuri noin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Ja pas..at niillä omatunto kolkuta vaan oikeasti ne katuu entistä perhettä, sitä ettei tehnyt lapsia vasta sen uuden puolison kanssa. Se entinen perhekuvio on rasite tai ainakin sen entinen muija. Tämä on tosi.

No minä veikkaan, että molempia ja niiden yhdistelmääkin esiintyy. Kyllä useimmilla pitkästä suhteesta lähtijöillä tuntuu edes jossain omatunnon perällä kirpaisu, etenkin jos kuvioon liittyy kolmansia osapuolia. Tämän kuvan olen ainakin itse saanut eronneiden kanssa jutellessani. Varmasti tuossa on sitä puhtaasta pöydästä haaveiluakin, mutta veikkaan että osa siitäkin on huonoa omatuntoa. Kun ei voikaan niin vaan lakaista maton alle jokaista todistetta entisestä elämästä ja siitä itsestä joka petti elämänkumppaninsa. Olisi helpompi vaan unohtaa kaikki ja kuvitella olevansa parempi ihminen kuin on.

Häpeä ja kieroutunut itsesuojeluvaisto. Pelko, että pokka pettäisi, jos käyttäytyisi asiallisesti.

Jotkut yrittävät jopa väittää miesasiakasta exäksi peittääkseen sitä häpeää jonka häirikkönaikkonen yrittää piilotella kun on tullut torjutuksi epätoivoisen iskuyrityksensä jälkeen. Naikkonen on huono häviäjä.

Eiköhän jokainen olisi mieluiten kuulematta exästään ikinä, jos se olisi mahdollista. Eihän se ihminen enää kiinnosta missään mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut, yleensä miehet tuntuvat pohjimmiltaan ajattelevan, että heillä on oikeus halutessaan vaihtaa koko perhe uuteen. Nämä miehet eivät oikeastaan eron jälkeen haluaisi nähdä lastakaan, mutta sosiaalisen paineen vuoksi heidän on mahdotonta sitä ääneen tunnustaa. Nämä tunteet kuitenkin aiheuttavat ärtymystä ja huonoa omatuntoa, jota sitten puretaan siihen exään. Mies ei vaan kestä sitä, että kun on kerran lapsiperheen mennyt perustamaan, niin sen jälkeen ei voi enää aloittaa täysin puhtaalta pöydältä ja leikkiä ettei koko entistä elämää ei olisi ollutkaan. Tai voi, mutta normaaleissa ympyröissä se tuo koko joukon sosiaalisia ja muita seurauksia, mahdollisesta omatuntohaitasta puhumattakaan.

Yleensä miehet...sinäänä aika mielenkiintoinen oletus kun yleensä erossa aloitteen tekijä on nainen. Naisten  ei tarvitse pelätä lastensa menettämistä samalla tavalla kuin miesten. Olisi mielenkiintoista tietää mitä tapahtuisi erotilatoille, jos vanhemmat olisi huoltajakandinaatteina samalla viivalla.

Ne on jo nykyään turhan siistit koska miehet silti osaa kiristää ja pelotella äitejä lasten menetyksellä eivätkä nämä uskalla erota.

Mä olen huomannut että mun exä on asiallinen ja melkein ystävällinen aina kun sillä on uusi naisystävä. Sitten kun nainen lähtee, eksä on taas tosi ilkeä.

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä miksi miehet suuttuvat, haukkuvat ja yrittävät haastaa riitaa kun pettävät ja jäävät rysän päältä kinni:

on helpompi käsitellä vihan tunteita kuin omaa häpeää.

Tämä on ihan totta. Ihmettelen aina kun miehiä pidetään jotenkin henkisesti vahvempina kuin naisia vaikka he itse ovat niin pelkureita että eivät pysty analysoimaan omaa käytöstään ja katsomaan peiliin tarvittaessa. Naisia pidetään heikkoina empatiakyvyn takia vaikka useilla miehillä sen puute tuntuu aiheuttavan äärimmäisen paljon ongelmia. Ei pystytä asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään muita, ja kun itsessä on jotain vikaa, sitäkään ei haluta käsitellä tai ymmärtää vaan se puretaan vihana muihin.

Samaan tapaan nainen hakee apua mielenterveysongelmiinsa ja haluaa hoitaa ongelmansa kuntoon, mies tarttuu viinapulloon ja syyttää koko maailmaa eikä välitä ollenkaan siitä että on taakkana läheisilleen ja sabotoi itse omaa elämäänsä.

Ihmisillä on tapana vihata ihmisiä, joita ovat kohdelleet huonosti.

Tai sitten ihmisillä on tapana katkeroitua kun asiat eivät menneetkään miten itse olisi halunnut. Katkeruus ja viha ovat hyvin lähellä toisiaan ja koska olet katkera esim perheen hajoamisesta, unelmien rikkoontumisesta, vaimon/miehen uudesta rakkaudesta jne. niin vihana se katkeruus näkyy ulospäin. Sillä ei ole mitään merkitystä oletko itse ollut syypää em tapahtumiin, mitä syylliseksi, sen katkerampi/vihaisempi.

Noin jotkut reagoivat, onneksi ei kaikki.