Lasten kaavatusriidat

Ollaan miehen kanssa erottu, mutta saatetaan viettää silti aikaa keskenään lasten kanssa. En pysty millään ymmärtämään miehen tapaa kasvattaa lapsia.

Esim. Ruokapöydässä pitää istua oikeassa asennossa, ei saa kyynärpäät osua vahingossakaan pöydälle, selkä mahdollisimman suorassa.

Millekään ei sanota mitään vastaväitteitä vaan ekasta on toteltava tai rangaistaan.

Mä itse räjähdän välillä ja lastenkin edessä miehelle, koska ei vaan ymmärrys riitä. Yleensä yritän myötäillä, koska tiedän, että siinä menee lasten usko isään. Keskustellaan näistä kyllä kahdestaan.

Mulle tärkeintä ruokapöydässä on, ettei ruoasta valiteta (jos ei tykkää, ei tarvi syödä, mutta ei tarvi haukkua ruokaa), syödään suu kiinni ja siististi ja on hyvä tunnelma. Mulle on sama vaikka haarukka ja veitsi olisi väärinpäin. Miehestä kasvatan sikoja, jotka saa tehdä mitä tahansa ja ärähtää, jos joku erehtyy vaikka syömään ei siistillä tavalla.

Mulla on kaupassa toiminut kerran ei ja ihnooraaminen ja hyvin on mennyt. Mies suuttuu, jos jotain pyytää toista kertaa ja saattaa jo siitä ilmoittaa, ettei mitään sitten osteta. Mulla on ahdistava fiilis noista ja mies ei ymmärrä miksi. Kuulemma en ole tarpeeksi tiukka.

Onneksi ollaan erottu, en kestäisi miehen helvetin tiukkaa mallia, mutta lasten takia huolettaa.