Uskotteko siihen, että asioilla on lopulta
taipumus järjestyä. Itselläni on vähän sellainen tilanne työnhaussa, että jos ei kohta löydy työtä alkaa dominopalikat kaatuilla ja homma mennä vaikeaksi...
Kommentit (39)
Uskon ja noin on aina mennytkin. Välillä vaikea uskoa tuohon, mutta kun katsoo taaksepäin, niin kaikki onkin mennyt juuri kuten on pitänytkin.
En tietenkään, koska en ole naiivi lapsentasolle jämähtänyt idiootti.
Mulla on pitkä, mukavasti eletty elämä takana.
Ja voin sanoa, että asioilla on todellakin taipumus lutviutua.
Olen erittäin tyytyväinen vielä tänäpäivänäkin, vaikka kohta 55vuotta on mittarissa.
Itsekin yritän uskoa tähän mutta vähän on mieli maassa, kun tänään sain tietää, että en tullut taaskaan valituksi hakemaani työhön. Haastatteluihin pääsen mutta aina löytyy pätevämpi.
Hei ap.
Kurja, että työnhakusi on osoittautunut noin haasteelliseksi. Toivottavasti voit työvoimatoimistosta saada kaikki mahdolliset asiantuntijapalvelut, jotta tilanne helpottuisi. Voisit miettiä myös uudelleenkouluttautumista, oppisopimusta tai muita vaihtoehtoja. Uskon, että joitain vaihtoehtoja aina on, vaikka ne eivät olisikaan ensisijaisesti toivottuja.
Mitä tuohon periaatteellisempaan kysymykseesi asioiden järjestymisestä tulee, eihän sellaista voi kukaan eikä mikään luvata. On paljon ihmiskohtaloita, joissa asiat eivät ole järjestyneet, vaan ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan esim rikollisuutta, tuhoisia tapaturmia tms onnettomuutta. Mutta silti elämässä pitää voida luottaa siihen, että vaihtoehtoja on yleensä enemmän kuin yksi. Jotkin elämän onnettomuuksista johtuvat siitä, ettei näe kuin yhden vaihtoehdon. Elämään luottaminen ei tarkoita sitä, ettei joudu kohtaamaan koettelemuksia, vaan sitä, että niistä huolimatta voi kokea saavansa tukea, oppivansa jotain ja säilyttävänsä toivon.
Ei niin mene, ettei jotenkin mene.
Näin tapasi edesmennyt tätini sanoa.
Tarkoitti sitä, ettei kannata murehtia tulevaa sellaisissa asioissa, joihin itse ei voi vaikuttaa.
"Kaikella on tarkoitus" on kyllä sellainen latteus, että se saa minut näkemään punaista.
Niiden, joilla asiat todella ovat kääntyneet lopulta parhain päin, on helppo yhtyä tähän ajatukseen näin jälkeenpäin. Kenenkään elämä ei kuitenkaan ole mikään yleismaailmallinen mittari, vaan kertoo ainoastaan yhden ihmisen tarinan. Toivossa on kuitenkin hyvä elää, negatiivisuudesta on harvoin mitään hyötyä. Joskus sekin on kuitenkin ymmärrettävää, jos kerta toisensa jälkeen joutuu pettymään.
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään, koska en ole naiivi lapsentasolle jämähtänyt idiootti.
Tämä.
Sinulla ap saattaa olla edessä paljon pahempaa kuin takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään, koska en ole naiivi lapsentasolle jämähtänyt idiootti.
Tämä.
Sinulla ap saattaa olla edessä paljon pahempaa kuin takana.
... sanoo tuomiopäivän enkeli :O
Vierailija kirjoitti:
taipumus järjestyä. Itselläni on vähän sellainen tilanne työnhaussa, että jos ei kohta löydy työtä alkaa dominopalikat kaatuilla ja homma mennä vaikeaksi...
Työnhaku mulla ei todellakaan järjestynyt. Kun tarpeeksi kauan se meni metsään niin mun mielenterveyden dominopalikat kaatuili. No, nyt vuosia myöhemmin olen yhä työtön, mutta olen oppinut hyväksymään työttömyyden ja elämään sen kanssa, joten sikäli asiani ovat järjestyneet.
Uskon.
Tavalla tai toisella asiat aina järjestyy ja näin on tapahtunutkin.
Ne järjestyvät kyllä, mutta kukaan ei takaa että subjektiivisesti hyvällä tavalla. Me kaikki lopulta kuollaan. Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Uskon.
Tavalla tai toisella asiat aina järjestyy ja näin on tapahtunutkin.
Asiat eivät järjesty - ihminen vaan sopeutuu.
Uutisissa on päivittäin juttuja ihmisistä joilla asiat eivät ole järjestyneet, joten ei todellakaan pidä paikkaansa kaikkien kohdalla.
"Kärsimys jalostaa" on sellaisen keksimä, jolle kävi aina loppujen lopuksi hyvin.
Joo, mutta ei se aina tarkoita että ne järjestyvät parhain päin.
Jaksatko odottaa riittävän kauan? Ehkä asiat järjestyvät sitten kun olet 80-vuotias. Onko se sitten enää sen arvoista? Kannattaako niin kauan odottaa, tuntuuko se sitten enää hyvältä vai onko elämänhalusi silloin jo lopullisesti kuollut?
Asiat saattavat järjestyä vasta kun on liian myöhäistä.
Jos työnhausta on kyse niin ei kyllä mikään järjesty. Mutta jos elämästä yleensä puhut niin se on sitten eri asia.
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ei niin mene, ettei jotenkin mene.
Näin tapasi edesmennyt tätini sanoa.
Tarkoitti sitä, ettei kannata murehtia tulevaa sellaisissa asioissa, joihin itse ei voi vaikuttaa.
"Kaikella on tarkoitus" on kyllä sellainen latteus, että se saa minut näkemään punaista.
Mahtava sanonta :) Taitaa tulla käyttöön, kiitti.
En todellakaan, ei mullakaan ole järjestynyt asiat parissakymmenessä vuodessa.