Söin tuttia 5-vuotiaaksi, veli joi tuttipullosta vielä 6-vuotiaana.. Millaisia asioita, jollaisia nykyään kauhisteltaisiin neuvolassa ja vauvapalstalta muistat omasta lapsuudestasi ? Etenkin 70/80-luvuilla syntyneet
Olimme siis veljen kanssa ihan normaaleja, terveitä lapsia ja äiti muistaa serkkuni vielä ekaluokalla pistäneen tutin suuhun kun tuli koulusta! Eli ilmeisesti tuolloin ei ollut niin tiukkoja suosituksia tutista vieroitus-ikään...
Ja olen syntynyt 1980, veli 1985
Kommentit (490)
Olen syntynyt 88, hain ekaluokkalaisena veljeni eskarista ja oltiin kotona yksin loppu ip. Muistan että se oli hieman jännää mutta myös mukavaa, mieleeni on jäänyt äitin jääkaappiin tekemät leivät ja kun katsottiin salaa kiellettyjä vhs-elokuvia, (mm kellopeliappelsiini ja jurassic park, näistä jäi tosin jotain "ahdistusmuistikuvia" mieleen). Ilmeisesti tämä ei nykyään ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Olimme siis veljen kanssa ihan normaaleja, terveitä lapsia ja äiti muistaa serkkuni vielä ekaluokalla pistäneen tutin suuhun kun tuli koulusta! Eli ilmeisesti tuolloin ei ollut niin tiukkoja suosituksia tutista vieroitus-ikään...
Ja olen syntynyt 1980, veli 1985
Ei kyllä normaalia.
Äitisi muistaa väärin tai olette todella omituisia.
Tytöille ostettiin nukkeja ja pojille leikkiautoja.
Minäkin olin tuttiriippuvainen n. 5 vuotiaaksi asti ja synnyin -82. Muistan kyllä miten sitä pidettiin outoja ja mummoni jopa sanoi minulle, että hampaasi kasvaa vinoon jos tuota jatkat. Olin vain sellainen vastarannan kiiski, että en välittänyt.
Olen -87 syntynyt. Sain juoda kahvia jo päiväkoti-ikäisenä, kouluun mennessä olin jo tottunut kupilliseen joka aamu. 7-vuotiaana sai jo olla useamman tunnin yksin kotona koulun jälkeen: iltapäiväkerho oli mutta en jostain syystä halunnut mennä sellaiseen.
Minä ja sisarukseni saimme mennä hyvinkin vapaasti, mutta ajat olivat jo selvästi muuttumassa sen suhteen. Monilla kavereilla oli paljon tiukemmat, ja läsnäolevammat, vanhemmat. Esim. omassa luokassani olin varmaan vapaimmassa kymmenessä prosentissa.
-Sain olla yksin kotona 7-vuotiaasta asti.
-4-5-vuotiaana oli ok lähteä kaverin kanssa kaksin kilometrin päässä sijaitsevaan leikkipuistoon, ilman vanhempia moneksi tunniksi.
N-91
Minä menin ensi kerran hammaslääkärille 6-vuotiaana. 8 reikää. Vanhemmat kuittasivat, että meidän suvussa on kaikilla huonot hampaat. Syntynyt vuonna -77.
Kun sitä oltiin jo ihan lapsina illanvietoissa aina mukana. Eikä siis mitään juoppovanhempia, mutta se oli ihan normaalia että vanhemmat juopotteli keskenään ja lapset juoksi pitkin pihoja.
Nykyään ei tulis mieleenkään. Voin juoda lasin viiniä, vaikka lapsi kotona. En tosin edes juo humalaan itseäni koskaan, mutta ei tulis mieleenkään lähteä jonnekkin uv-bileisiin lapsen kanssa missä muut jois.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin tuttiriippuvainen n. 5 vuotiaaksi asti ja synnyin -82. Muistan kyllä miten sitä pidettiin outoja ja mummoni jopa sanoi minulle, että hampaasi kasvaa vinoon jos tuota jatkat. Olin vain sellainen vastarannan kiiski, että en välittänyt.
Minä myös ja synnyin -97... Hampaita piti kyllä sitten myöhemmin oikoa että kumpa olis joku vaan ottanut sen tutin multa pois.
Meillä tupakoitiin sisällä vielä kun olin 12v. Olen syntynyt 1992. Oli aivan sama, olimmeko me lapset siinä savussa vai emme, silti tupruteltiin.
Opettajat ja muut oppilaat tietty haistoivat sen vaatteistani ja hiuksistani ja niin sain väkisin ns. pahan tytön maineen, luulivat, että tupakoin. (Olin siis uusi tyttö koulussa.) Kuulin maineestani vasta vuosia myöhemmin ja koko kuudennen luokan ihmettelinkin omituisia asenteita ja lausahduksia.
- Sain olla ekaluokkalaisesta alkaen yksin kotona ilman mitään iltapäiväkerhoja. Nautin siitä valtavasti, kun koko talo oli minun kunnes äiti tuli klo 17 aikaan töistä, tuoden pikkuveljeni perhepäivähoidosta samalla.
- Kesälomilla oltiin myös veljen kanssa aika pienestä päivät keskenämme. Joskus saimme vanhempia vähemmän ilahduttaneita päähänpistoja, kuten tuoda puhallettava uima-allas olohuoneeseen, täyttää se vedellä siellä ja vanhempien tullessa töistä siellä istuttiin limut ja pullat kourassa altaassa, roiskeita tietysti ympäri kalliita tyylihuonekaluja, pianoa jne.
- Uimassa sai käydä läheisessä joessa aika itsekseen, ilman mitään aikuisten valvontaa. Muutenkin sai haahuta fillareineen ties missä hyvin pienestä kavereiden kanssa.
- Terveellisestä syömisestä ei stressattu. Pääasia meillä oli, että äiti pääsi ruoanlaitosta helpolla. Molemmat kävi vaativissa insinööritöissä, mutta perinteiset sukupuoliroolit oli kotona eli äiti yksin hoisi kodin, ruoat ja lapset. Äiti kuittasi usein ruoan esim. keitetyllä perunalla ja sillillä. Välipalaksi karkkia.
Mä join myös kahvia pienenä, jo alle kouluikäisenä. En syönyt milloinkaan aamupalaa ennen kouluun menoa, en suostunut kun olin aamu-uninen ja mikään ei maistunut. Ei sitä sitten tuputettu. En tiedä miten nykyään toimitaan, kun ei ole omia lapsia.
Olen syntynyt -78.
Lapsia ei vahdittu. Saimme olla keskenämme pihalla eräässä Helsingin lähiössä jo taaperoiästä alkaen.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että palstalla on paljon heikomman aineksen jälkikasvua. Olen syntynyt -72 enkä keksi kyllä mitään. Ehkä se, että itserakennetun itkuhälyttimemme patteri uuvahti ja jouduin ihan yksin oppimaan nukkumaan yöt herättämättä vanhempia omassa huoneessani.
Kaikkihan täällä ovat heikomman aineksen jälkikasvua!
Minut vieroitettiin tutista 3-vuotiaana, mutta kyllä siihen aikaan pidettiin vähän lepsuna kasvatuksena, jos lapsi 3-vuotiaana vielä tuttia lutkutti.
Olen ollut ekaluokkalaisesta asti yksin kotona iltapäivät n. klo 17 asti kun vanhemmat tulivat kotiin töistä. Samoin kesälomilla olin yksin koko päivän kun vanhemmat olivat töissä. Tätä puolestaan ei pidetty yhtään ihmeellisenä siihen aikaan. Päinvastoin, se taisi olla yleisin käytäntö niissä perheissä, joissa molemmat vanhemmat kävivät töissä. Ja näitä perheitä oli jo aika paljon.
Ruumiillinen kuritus oli siihen aikaan myös sallittua, tosin meidän perheessä sitä ei juuri harjoitettu. Muistan saaneeni kahdesti elämässäni selkään. Kummallakin kerralla aiheesta. Ei jäänyt traumoja, itseasiassa koen oppineeni jotain. En kuitenkaan hyväksy ruumiillista kuritusta, vaikka näin sanonkin. Syystä taikka ilman lasta ei saa lyödä, on minusta erinomainen sääntö. Tiedän että monien muiden lasten vanhemmat olivat huomattavasti vitsaherkempiä kuin omani, ja siksi tällaista asiaa ei pidä jättää vanhempien oman harkinnan alaiseksi, vaan siitä pitää säätää lailla.
Olen syntynyt 1972, kuten nimimerkki kertoo :)
Minä olen syntynyt 1967.
Siihen aikaan vain noin viidesosaa vauvoista imetettiin.
Ja muille syötettiin lehmänmaidon ja sokeriveden sekoitusta. Korvikkeita oli kyllä periaatteessa kaupoissa, mutta ne olivat tosi kalliita, eikä maaseudun pienillä paikkakunnilla saanut niitä.
Neuvolakortissa suositeltiin tuoremehua kuusiviikkoiselle ja kiinteiden aloittamista samoihin aikoihin. Huh!
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että palstalla on paljon heikomman aineksen jälkikasvua. Olen syntynyt -72 enkä keksi kyllä mitään. Ehkä se, että itserakennetun itkuhälyttimemme patteri uuvahti ja jouduin ihan yksin oppimaan nukkumaan yöt herättämättä vanhempia omassa huoneessani.
Tuoltahan se tosiaan vähän nykystandardeilla kuulostaa, koska nykyään noin huolettomasti lapsia pitäisivät lähinnä elämänhallinta- päihde tms ongelmaiset ihmiset.
Mutta ei se 1970-luvulla ollut harvinaista ihan kunnon ihmisillä, siis ongelmattomilla, korkeasti koulutetuilla, hyvin toimeentulevillakaan. Erityisesti omien vanhempieni kaltaiset maalta isoista lapsilaumoista kotoisin olevat vanhemmat olivat itse tottuneet huolettomaan elämään ja jatkoivat samanlaista vaikka työn takia asuivatkin kaupungeissa.
-12
Onko tuo jotenkin poikkeuksellista nykyisin, että lapset saavat olla yksin kotona? Meillä on kakkosluokan päättänyt poika ja hän on ollut viiteen asti yksin joka päivä koulun jälkeen ja on pärjännyt hyvin.
Olin 10v ja mökkeilin kesän 8v ja 5v sisarusten kanssa, ollen heistä vastuussa. Kaava oli se, että isä lähti aina aamulla töihin ja heitti meidät mökille äidin jäädessä vauvan kanssa kotiin. Mökkiruokana meillä oli makkaraa (joka päivä) ja välipalaksi paistoin lettuja (joka päivä). Juomana keltainen Jaffa (joka päivä).
Uimme, saunoimme, touhusimme päivät. Kolmisin. Luojan ihme, ettei sattunut mitään, kun nuorin ei edes osannut uida ja me kouluikäisetkin vain hädin tuskin.
Tapahtui 80-luvulla.
Meillä tupakoitiin sisällä, kun olin lapsi. Autoissa ei ollut turvavöitä. Vanhemmat olivat vuorotyössä, niin usein olin yksin kotona (tai pikkuveljeni kanssa) 7-vuotiaasta alkaen. Kavereiden kanssa kuljettiin pitkin omakotialuetta ja metsiä ja käytiin sorakuopalla uimassa, niin ettei kukaan tiennyt missä olimme. Olen syntynyt 1965.