Esimiehen suhtautuminen jatko-opiskeluun on ikävä

Jos sinulla on ihan koko tutkinto edessä, noin 5 vuotta niin voi mennä vaikeaksi.

Jatkotutkintoa 2-3 v

ap

Vierailija kirjoitti:

Jatkotutkintoa 2-3 v

ap

Työn ohessa väljällä aikataululla ei 2 vuodessa päädy tohtoriksi.

Maisteriksi amk-inssistä ehkäpä

Ei ole aikomuskaan

Niin mitä odotit/toivoit? Haitko virkavapaata vai kuuliko pomosi muuten vaan opiskelustasi?

Jos pienessä tiimissä yhdellä alkaa olla hirveästi työvuorotoiveita/palkattoman vapaan toiveita, se voi todella olla muille hankalaa. Jos taas ihan oikeasti kykenet hoitamaan työsi normaalisti, sen ei pitäisi kuulua yhtään kenellekään.

Kysy osa-aikaista duunia. Tai otat kokonaan opintovapaata. Ymmärrettävästi ei onnistu sekä duuni että opiskelu.

Ei pitäisi työn kärsiä. Olen lapseton, joten aikaa on opiskella työn ohessa. Maisterin paperit siis toiveena.

Onko kyseessä hoitoala?

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Käsittääkseni oikeus opintovapaaseen on aika vahva, työnantaja voi vain perustellusta syystä evätä sen. Korvaamaton et selvästikään työpaikalla ole, koska työnantaja ehdottaa irtisanoutumista, eli siihenkään hän ei voi vedota. Kehoittaisintamaan asian liitosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Käsittääkseni oikeus opintovapaaseen on aika vahva, työnantaja voi vain perustellusta syystä evätä sen. Korvaamaton et selvästikään työpaikalla ole, koska työnantaja ehdottaa irtisanoutumista, eli siihenkään hän ei voi vedota. Kehoittaisintamaan asian liitosta.

Siis ei evätä, vaan siirtää tarkoitin kirjoittaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Käsittääkseni oikeus opintovapaaseen on aika vahva, työnantaja voi vain perustellusta syystä evätä sen. Korvaamaton et selvästikään työpaikalla ole, koska työnantaja ehdottaa irtisanoutumista, eli siihenkään hän ei voi vedota. Kehoittaisintamaan asian liitosta.

Siis ei evätä, vaan siirtää tarkoitin kirjoittaa!

Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen? Mitä hyötyä siitä on työnantajalle? Todennäköisesti opiskelu aiheuttaa poissaolopyyntöjä ja muita työaikajärjestelyjä. Lisäksi on mahdollista, että maisterin paperit taskussaan työntekijä alkaa pyytämään enemmän palkkaa tai vaihtaa firmaa. 

Ikäväähän sellainen on, mutta mieti, jos itse olisit yrittäjä.

Jos työsi on aivotyötä tai muuten hektistä, niin ymmärrän kyllä esimiestäsi. Asiat ovat tasapainossa ja sujvat hyvin, kun työntekijä tekee työtä työaikana ja lepää vapaa-aikana. Aivothan ovat "lihas", joka tarvitsee lepoa, niin kuin muutkin lihakset.

Joku lyhyt rustistus ilman lepoa vapaalla toki menee, eikä pitkällä tähtäimellä vaikuta työntekoon. Mutta useamman vuoden opiskelu ei kuulosta hyvältä, varsinkin, jos siihen sisältyy joku lopputyö. Burn out voi tulla myös liian tavoittellisesta vapaa-ajasta.

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Jos opiskelu tapahtuu työn ohessa eikä työajalla, ei asia kuulu työnantajalle pätkääkään. Jos on pakollisia läsnäolopäiviä, voi niille varmaan ottaa lomapäivän?

http://opintovapaa.fi/opintovapaasopimus/

"Opintovapaata voidaan myöntää työntekijälle, joka on työskennellyt samalle työnantajalle vähintään kolme kuukautta. Tällöin opintovapaan pituus on korkeintaan viisi päivää. Mikäli taas olet työskennellyt samalle työnantajalle yli vuoden, voit saada opintovapaata viiden vuoden ajalta yhteensä kaksi vuotta. Ajan voi käyttää joko yhdellä kertaa tai useammissa, pienemmissä osissa.

Opintovapaan myöntämiseksi on työntekijän haettava sitä työnantajalta ajoissa ja oikealla tavalla. Yli viisi päivää kestävää opintovapaata on haettava työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Enintään viisi päivää kestävää vapaata on taas haettava suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista.

Mikäli hakija ja hänen hakemuksensa täyttävät kaikki opintovapaan edellytykset, ei työnantajalla ole oikeutta kieltäytyä myöntämästä opintovapaata. Työnantajalla on kuitenkin oikeus siirtää opintovapaan alkamista korkeintaan kuudella kuukaudella kerrallaan, jos opintovapaan myöntäminen työntekijän toivomana ajankohtana tuottaisi huomattavaa haittaa työnantajan toiminnalle."

Kaikella on puolensa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Käsittääkseni oikeus opintovapaaseen on aika vahva, työnantaja voi vain perustellusta syystä evätä sen. Korvaamaton et selvästikään työpaikalla ole, koska työnantaja ehdottaa irtisanoutumista, eli siihenkään hän ei voi vedota. Kehoittaisintamaan asian liitosta.

Siis ei evätä, vaan siirtää tarkoitin kirjoittaa!

Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen? Mitä hyötyä siitä on työnantajalle? Todennäköisesti opiskelu aiheuttaa poissaolopyyntöjä ja muita työaikajärjestelyjä. Lisäksi on mahdollista, että maisterin paperit taskussaan työntekijä alkaa pyytämään enemmän palkkaa tai vaihtaa firmaa. 

Ikäväähän sellainen on, mutta mieti, jos itse olisit yrittäjä.

Siksi juuri oikeus on lakisääteinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin jatkamaan yliopistoon parin työvuoden jälkeen vakituisesta työpaikasta. Esimies ei pidä ajatuksesta ja ehdotti irtosanoutumista työstä, vaikka olen hoitanut työni ja ei poissaoloja. Tarkoitus opiskella työn ohessa ja väljällä aikataululla. Miten tämä nyt näin vaikeaksi meni? Sisareni on saanut vastaavassa tilanteessa opintovapaata, toki sehän ei ole työnantajan pakollista myöntää.

Olen reilusti alle 30v.

Jos opiskelu tapahtuu työn ohessa eikä työajalla, ei asia kuulu työnantajalle pätkääkään. Jos on pakollisia läsnäolopäiviä, voi niille varmaan ottaa lomapäivän?

Työntekijällä on oikeus tuettuihin opintovapaapäiviin, miksi hän käyttäisi siihen lomapäiviä? Nämä nyt ovat vaan asioita joita työnantajat joutuvat käsittelemään, samoin kuin vaikka sairaslomat tai hoitovapaat.

Tuolla tavalla asennoituvassa firmassa en olisi hetkeäkään. Nosta kytkintä.

T: Yrittäjä

Kokopäivätyö yhdistettynä maisterinopintoihin kuulostaa vaikealta. Riippuu alasta, mutta läsnäoloa vaativaa opetusta on varmaan joka alalla jonkin verran. Keskellä päivää yleensä. Osapäivätyö olisi paremoi. Jos mahdollista.