Millaisia mielikuvaharjoituksia tms voisin tehdä, jotta saisin pidettyä kodin siistinä?
Kiinnostaa kovasti teidän mielenmaisema, joilla koti pysyy siistinä. Mikä erottaa siistin ja epäsiistin ihmisen?
Ajatteletteko te sitä erityisen paljon? Voisin kuvitella, että joku ulkonäköään hoitava vilkaisee peiliin usein ja pysyy tarkkana, että kampaus pysyy ojennuksessa ja ryhti on hyvä (ja lopulta varmaan lähes automaattista?).
Itselläni käy kodin siisteys mielessä vasta, kun on häiritsevän likaista. Pitäisikö minun alkaa nyt kotona ollessani pitämään jatkuvasti mielessä kodin siisteys? Miten tämä onnistuu, kun minulla ei ole mitään muistikuvia jälkikäteen, mihin olen tavarani laskenut, enkä tee tietoisia päätöksiä tyyliin ”heitänpä tämän paidan lattialle ja jätän roskat keräämättä”? Se on varmaan todella ärsyttävää ja tuskaistakin, koska kodin siisteys ei ole kiinnostavaa eikä kehittävää, mutta ehkä tämä on ainoa keino?
Nyt siis kiinnostaa filosofia ja ajatus ”no minä nyt vain laitan kaiken paikoilleen” takana, ei erityisesti käytännön siivousniksit.
Haluan pitää kodin siistinä yksinkertaisesti siksi, koska siistissä kodissa mieli lepää.
Kommentit (22)
Tämä voi kuulostaa hassulta, mutta jotenkin "ihailen" menneen ajan kulttuuria, jossa äiti oli sellainen kodinhengetär, jolle oli kunnia-asia, että koti oli siisti, ruoka kunnollista ja lapset puhtaita ja onnellisia :). Siitä on turha vetää mitään johtopäätöksiä siitä, että kaipaisin jonnekin nyrkin ja hellan väliin, mutta esim. jossain lastenkirjoissa kuvataan tällaista ihanaa, lämmintä, siistiä äitiä, ja sellainen haluaisin olla. Ajattelen monissa muissakin asioissa jotain ihmistä (todellista tai romaanin hahmoa tms.), jollainen haluaisin olla, ja se samastuminen ja ihailu antaa potkua asioiden tekemiseen.
Siivoaminen on meditatiivista. Olen alkanut tykätä siitä. Se itse työ ja työn.jäljen näkeminen. Aloita siitä että karsit tavaraa. Rojun siirtelyä en itsekääb jaksa.