Edustusrouvan päiväkirja - mitä mieltä?

Todella mielenkiintoinen blogi! En voi kuvitellakaan samanlaista elämäntyyliä itselleni.

No ei toi ihminen ainakaan kirjoittaa osaa.. jessus, että oli raskaslukuista.

Ai? Minusta hän nimenomaan osaa kirjoittaa, on ammattikirjoittaja. Kauhean paljon ei kyllä Sudanista ja sudanilaisesta elämäntavasta saa blogin kautta irti, elämä pyörii lasten kansainvälisen koulun ympärillä.

Vähän ihmetyttää, miten hän kotirouvana jatkuvasti voivottelee elämänsä raskautta ja omaa väsymystään. Siis varmasti on rankkaa asua Khartumissa, mutta onhan hän ollut siellä jo vuosia. Onneksi on kuitenkin lopettanut itsekehun siitä, miten valtavan onnekas hän on, kun saa elää juuri sellaista elämää kuin haluaa.

Seuraan, koska expat-elämä on mielenkiintoista ja sitä käsitteleviä hyviä blogeja ei kauheasti ole. Oon joskus tykännyt blogista paljon, mutta kieltämättä myös minulle pistää silmään se jatkuva voivotteleminen (ja en siis sano, etteikö kuumuus, polttoainepula ja sähkökatkot voisi tehdä perhe-elämästä raskasta, ja hankaluudethan ovat lisääntyneet viime aikoina). Mutta mua kyllästyttää semmoinen pitkällinen reflektointi kerta toisensa jälkeen, jossa ulkopuolisen silmissä pieniltä vaikuttavista asioista muodostuu kauhean suuria, ja niitä pohditaan ja käännellään ja väännellään, ja lopuksi huokaistaan että onneksi heillä elämässä kaikki on kuitenkin loppujen lopuksi aika hyvin. Tykkään pohdiskelevista blogeista, mutta toi on vaan niin itseään toistavaa ja jotenkin naiiviakin, että olen vähentänyt blogin lukukertoja.

Bloggaaja ja koko perhe ovat todella hyväosaisia globaalissa mittakaavassa ja mulla vähän tökkäsi esim. kiukkuaminen siitä, miksi kaikki eläimiä pitävät ihmiset eivät voi pelastaa lemmikeikseen kulkukissoja tai -koiria. Bloggaaja tiedostaa hyväosaisuutensa keskiverto sudanilaiseen nähden, mutta "privilege bias"ia välittyy ainakin tälle länsimaalaiselle lukijalle. Toisaalta elämä Sudanin ulkkaripiireissä on varmasti aikamoinen kupla, meininki taitaa olla pinnallista ja kilpailuhenkistä ja kirjoittaja on monesti maininnut, että esim. lastenhoitajat kasvattavat monissa perheissä lapset, kun vanhemmat tekevät uraa.

Ihmeen vähän Sudanista loppujen lopuksi irtoaa, tekstit pyörivät hyvin pienessä ympyrässä kodin, ostosten  ja lasten koulunkäynnin ympärillä. Kirjoittaja hengailee koululla tai istuu autonkuljettajan kyydissä ja rasittuu siitä valtavasti. Epäselvää on esim., onko hänellä oikeasti kontaktia sudanilaisiin, muuta kuin tietenkin omaan palvelusväkeensä. 

Alkuvaiheessa mainitsi Sudanissa, että kaikki naiset ovat töissä ja tekevät uraa, mistä yllätyin. Sitten tajusin, että hän viitannee ulkkareihin. Kiinnostaisi kyllä kuulla enemmänkin siitä, millaista elämä siellä on.

Toisinaan tulee mieleen, onkohan kaikki ihan kunnossa, kun niin tavattomasti haluaa vain olla perheensä parissa ja rasittuu muista ihmisistä. Kovin tiiviisti hän muistaa aina mainita, miten tekee juuri sitä mitä haluaakin elämässä eli on kotona, mutta olisiko siinä vähän selittelyn makua. 

Olen seurannut, vaikka minusta blogin nimi ei kyllä yhtään vastaa sisältöä. Ainakin itse käsitän edustusrouvan elämän hieman toisenlaiseksi. Olen usein miettinyt, miten korkeasti kouluttautuneelle naiselle riittää tuollainen kotirouvailu ankeissa olosuhteissa. Siis palvelijoiden kanssa pitää huolta lapsista ja kodista, ulkona ei voi oikein olla kun lämpötila usein lähes 50 astetta, sähkökatkoja, kaupoista saa hyvin niukasti erilaisia ruokatavaroita, mies ison osan ajasta poissa matkoilla uraa luoden. Minusta tuollaisen miehen elämä kuulostaa aika jännittävältä, naisen osa ei niinkään. Mutta hyvä jos elää omaa unelmaansa ränä blogin kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Olen seurannut, vaikka minusta blogin nimi ei kyllä yhtään vastaa sisältöä. Ainakin itse käsitän edustusrouvan elämän hieman toisenlaiseksi. Olen usein miettinyt, miten korkeasti kouluttautuneelle naiselle riittää tuollainen kotirouvailu ankeissa olosuhteissa. Siis palvelijoiden kanssa pitää huolta lapsista ja kodista, ulkona ei voi oikein olla kun lämpötila usein lähes 50 astetta, sähkökatkoja, kaupoista saa hyvin niukasti erilaisia ruokatavaroita, mies ison osan ajasta poissa matkoilla uraa luoden. Minusta tuollaisen miehen elämä kuulostaa aika jännittävältä, naisen osa ei niinkään. Mutta hyvä jos elää omaa unelmaansa ränä blogin kirjoittaja.

Blogin nimen on tarkoitus olla parodia. Myönnän, että minutkin nimi sai skippaamaan blogin pitkäksi aikaa, kun se näkyi toisten bloggaajien sivupalkeissa. Nimen perusteella tuli kuva turhamaisesta ja pinnallisesta sisällöstä (tyyliin se joskus olemassa ollut blogi "Kotirouvana Lontoossa"), vaikka oikeasti sisältö ei olekaan yhtään mielikuvan mukaista. Miehellä oli edellisessä asemamaassa jonkin verran niitä edustustehtäviä, siitä nimi. -Numero 4

Minä seuraan. Vaikuttaa hirveän ankealta ja kirjoittajalle epäsopivalta ympäristöltä. Ei ihme, että hän on niin onneton ja vain raahustaa päivästä toiseen. Sinnikkäästi silti väittää elävänsä unelmasnsa.

En oo blogia seurannut, mut vähän aiheen vierestä.. Olen naureskellut ex-pat rouville, jotka kovasti ovat voivotelleet elämän raskautta. Ihan klo 7 on pitänyt herätä laittamaan lapset kouluun. Autonkuljettaja vie lapset koulubussille ja lapset kotiutuu klo 17 tienoossa. Kodinhoitaja pitää huolen kodista ja laittaa ruoat valmiiksi. Rouvat joutuu päivän aikana hoitamaan kuntoaan ja kauneuttaan sekä tekemään hyväntekeväisyystyötä, minkä nyt viitsii. Olen näitä kuunnellut vierestä ja miettinyt omaa arkeani Suomessa. Enpä ihan löytänyt raskautta rouvien elämästä.

Onhan tämä ilahduttavan syvällinen blogi, ja bloggaaja osaa kyllä kirjoittaa. Vähän itseään toistavaa meininkiä välillä, mutta ei haittaa, koska asetelma muuten on niin erikoinen ja kiinnostava.

Yksi parhaimpia, mitä tiedän.

Teillä ei ole aavistustakaan siitä minkälaista elämää hän Sudanissa elää. Oletteko kokeilleet?

Miks hän kirjoittaa pelkäävänsä joutuvansa sensuroiduksi jos Sudanissa kirjoittaa miten asiat ovat, esim. bensapulan? Ei kait siellä kukaan suomea osaa? Vahditaanko siellä kaikki ulospäin menevä nettitekstikin?

Tämä edustusrouva ei vaikuta kovin sosiaaliselta tai muutoinkaan ulospäin suuntautuneelta, joten ei sitä silloin blogikaan voi olla. Myös satiiri, itseironia ja huumori puuttuu. Kyllä itse seuraan hänen blogiaan säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta ei se Top 10:een mahdu. Meistä jokainen on erilainen, niin myös kirjoituksemme ja ajatuksemme.

Tässä omia suosikkejani:

http://www.thaimaanrannanmaalarit.fi/

http://moottoripuuma.blogspot.com/

http://kukkapilli.blogspot.com/

http://www.rantapallo.fi/algeria-lapsiperheen-silmin/

https://markuskauhanen.fi/

Selailin nuo yllälinkatut läpi ja ainakin tuo kukkapilli vaikutti niin nipolta valittajalta että enpä lue uudestaan...Tuo Algeria lapsiperheen silmin oli oikein kiinnostava blogi. Thaimaanrannanmaalarit tuli joskus vastaan ylen ohjelmissa eikä silloin kyllä vaikuttanut kovin kiinnostavalta. Ehkä pitää antaa sille vielä mahdollisuus. Pitää vielä perehtyä tuohon moottoripuumaan.

Ketjun nimikkoblogissa on jotakin kiinnostavaa, mutta aika ankea ja tuskastuttava fiilis siitä jää.

Kukkapilli on ihan paras! Seuraan säännöllisesti 20-30 blogia ja Kukkapilli on ehdoton suosikkini. Ehkä hänen kirjoitustyylinsä ja huumorinsa avautuu vasta vähän pidemmän aikaa seuratessa. Tai sitten makuja vain on niin monia, kaikkia ei voi miellyttää.

Edustusrouvan päiväkirja kieltämättä on nyt Sudanissa muuttunut hiukan tylsemmäksi. Kun paikalliset olot olisivat juuri se mielenkiintoinen asia, jota haluaisi blogista lukea, ja kuvia nähdä. Ja kuvia hän ei juurikaan voi laittaa, mikä tekee blogista raskaan lukea. Ja tosiaan, muistelen kirjoittajan kertoneen blogin olevan tuon niminen vitsin vuoksi, kun ihmiset luulevat "edustusvaimon" elävän kovinkin hohdokasta ja glamuuria elämää ulkomailla.

Ei kuule siinä maassa uskalla paljoa yleisesti kirjoitella maasta saati sitten sen tilanteesta, luulis nyt kaikkien tuon tajuavan... haloo!

Ohhoh! Pitäisikö tässä alkaa blogia kirjoittamaan... Olen todellakin edustusrouva ulkomailla, miehellä upea kansainvälinen ura, ei lapsia kotona, matkustelen ympäri maailmaa sekä yksin että mieheni kanssa. Olemme käyneet paikoissa, jossa ns. tavalliset ihmiset eivät koskaan pääse käymään, tavanneet ihmisiä, joita em. ihmiset eivät koskaan elämässään tapaa jne.

Mutta miksi tämä kiinostaisi muita ihmisiä? Mitä te blogien lukijat niistä saatte? En itse ole varmaan koskaan lukenut yhtäkään blogia, oma elämäni on tarpeeksi mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Miks hän kirjoittaa pelkäävänsä joutuvansa sensuroiduksi jos Sudanissa kirjoittaa miten asiat ovat, esim. bensapulan? Ei kait siellä kukaan suomea osaa? Vahditaanko siellä kaikki ulospäin menevä nettitekstikin?

Onko tuo vitsi vai oletko ihan tollo? Luuletko että suomea ymmärtää vain suomalaiset?

Vierailija kirjoitti:

Ohhoh! Pitäisikö tässä alkaa blogia kirjoittamaan... Olen todellakin edustusrouva ulkomailla, miehellä upea kansainvälinen ura, ei lapsia kotona, matkustelen ympäri maailmaa sekä yksin että mieheni kanssa. Olemme käyneet paikoissa, jossa ns. tavalliset ihmiset eivät koskaan pääse käymään, tavanneet ihmisiä, joita em. ihmiset eivät koskaan elämässään tapaa jne.

Mutta miksi tämä kiinostaisi muita ihmisiä? Mitä te blogien lukijat niistä saatte? En itse ole varmaan koskaan lukenut yhtäkään blogia, oma elämäni on tarpeeksi mielenkiintoista.

Ja sitten käyt tällä palstalla😅

Katan blogista mielenkiintoisen tekee juuri se, että hän ei asetu toisten yläpuolelle.