Lue keskustelun säännöt.
Miksi teinit loukkaantuvat asiallisesta meikkineuvonnasta?
03.06.2018 |
Esim. muutama vuosi sitten yritin neuvoa veljentyttöä, minkälaisilla tuotteilla ja tekniikoilla saisi rajauksistaan tarkat, koska ne olivat oikeasti todella suttuiset hänellä. Lisäksi niiden suttuistenkin rajausten tekeminen otti häneltä ikuisuuden ja oli todellisen tuskan takana, kun joskus oltuani veljelläni yötä näin tytön meikkaamassa. Bum, tyttö huutoraivosi samantien, miten saan työntää neuvoni sinne minne aurinko ei paista.
Tänään vietin aikaa esiteini-ikäisen kummityttöni kanssa ja otin viattomasti puheeksi hänen meikkityylinsä. Olin jo aiemmin kuullut tytön äidiltä tyttöä kiusattaneen koulussa meikkityylistään, mutta se ei ole saanut tyttöä tietääkseni muuttamaan meikkaustaan mitenkään. Meikkityyli on vaalealle tytölle tosi sopimattoman raskas ja musta. Lisäksi tyttö käyttää räikeitä huulipunia ja kulmiksi on tehty hänen vaaleaan olemukseensa sopimattomat tummat, superpaksut pölkyt. Otin asian puheeksi kaupassa ja tarjouduin ostamaan ja opastamaan kummitytölle hänelle sopivat meikit. Tyttö haukkui minut k*usipääksi ja lähti itkien pois. Mainittakoon, ettei kummityttö ole ikinä aiemmin haukkunut minua millään voimasanoilla vaan ollut aina tosi kiltti tyttö.
Kummassakin tapauksessa halusin vilpittömästi vaan auttaa ja helpottaa likkojen elämää, mutta sain hirveän hyökkäyksen kiitokseksi. Ihmettelen, miten joku MEIKKI voi olla teineille tuollainen kipupiste. Se nyt kuitenkin on kehosta irrallinen asia! Sen sentään tajuan, ettei lasten tai nuorten kehon koostumusta kuulu kritisoida, koska se on tosi herkkä aihe. Jatkossa en taida viitsiä ottaa meikkejä tai edes ihonhoitoa puheeksi alaikäisten kanssa.
Kommentit (32)
Voi teinejä neuvoa ja pitääkin neuvoa ellei äiti sitä uskalla tehdä. Itsellänikin meni teininä meikkaus hieman överiksi varsinkin rajausten kanssa ja jos joku olisi siitä sanonut, niin olisin varmasti asiaa miettinyt, ehkä tyyliäni muuttanutkin. Muutin sitä vasta kun oikeasti tajusin, että se oli kauhean näköistä ja sitten hävetti...
Nyt itselläni on kaksi teinityttöä ja olen heidän kanssa jutellut ihan normaalisti niin meikkaamisesta kuin vaatteistakin. En arvostele, mutta kerron kyllä jos huomaan jotakin minkä voisi tehdä paremminkin. Ihan samalla tapaa tytöt puhuvat myös toisilleen, tosin he ovat huomattavasti suorempia ja saattavat sanoa siskolleen vaikka, että "sun toinen kulmakarva on ihan eri paksuinen kuin toinen, se on ihan karsean näköinen!" tai "et varmasti pistä tota paitaa päällesi kouluun, se on ihan kauhea!"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinin identiteetti ei vielä ole kunnolla kehittynyt. Siksi teini saattaa nähdä esimerkiksi meikkinsä, pukeutumistyylinsä tai vaikka musiikin jota kuuntelee osana itseään. (Tästä syystä jotkut nuoret myös valitsevat jonkin alakulttuurin, ryhtyvät esim. punkkareiksi tai gooteiksi.) Kun ei vielä yhtään tunne itseään, oma minuus saattaa koostua pienistä usein aikuiselle mitättömän tuntuisista asioista.
Neuvoisin olemaan neuvomatta. Itselläni oli nuorena myös hassuja meikkivaiheita, jotka nyt jo naurattavat. Melkein kaikilla on.
Jos sun oma meikkaustyyli olisi todella kaunista ja osaavaa, niin nämä teinit varmaan itse pyytäis apua ja opastusta.
Nyt varmasti loukkasit, koska miettivät että miten toi kehtaa kun ei itsekään osaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan liian yli vedit nuo teinien reaktiot, ei ne hauku tätiä/ kummitätiä noin! Uskottavampaa olisi ollut, että tuhahtelivat/ pyörittivät silmiään tms. Muutenkin epäuskottava aloitus.
Tämä.
Ellei mistään erityisnuorista kyse niin harva teini on niin huonokäytöksinen että kiroilee ja haukkuu (kummi)tätinsä, vaikkeivat neuvot miellytäkään. Toki jos tuollainen puhetyyli on teille muuten arkipäivää ja omat "neuvosikin" tulivat haukkuina ja voimasanoilla ryyditettyinä niin sitten reaktio on ymmärrettävämpi.
Teini-iässä osataan ja tiedetään kaikki aikuisia paremmin ja näytetään tyhmältä. Kyllä se menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toukkakulmakarvat, liian tumma ja paksu meikkipohja, häivytystä on yritetty leualta ja kaulan rajalta mutta kaula on ihan valkoinen, silmäripset näyttää hyönteisitä ja silmämeikki on yökerhoon, ei päivänvaloon. Miten sen nyt sitten sanoisi nätisti..
Odota muutama vuosi, kyllä se tyyli siitä vielä muuttuu. Teini-ikään nyt vain kuuluu tuollainen överilook, ei voi mitään. Itse kun katson omia 80-luvun kuvia, niin en tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa niitä meikkejä ja tukkatyylejä.
Nykyteinit ovat, kiitos YouTuben taitavampia meikkaajia kuin oma sukupolvi oli 90-luvulla mutta silti välillä vastaan tulee sellaisia ilmestyksiä, että apua :D Esim. kerran kalpealla, blondilla tytöllä mustat palkkikulmat ja räikeästi yli rajojen kirkkaanpunaisella piirretyt huulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko tullut ajatelleeksi että se sinun mielestä kiva meikkityyli on teinin näkökulmasta vanhanaikainen, ehkä jopa ruma. Et ehkä vanhana kääpänä tiedä, mutta meikkaamisessakin on muoteja jotka vaihtuvat. Palkkikulmat ovat nyt muotia, 2000-luvun alun ohuille "siittiökulmille" nauretaan. Meikkauksesta kiinnostuneet eivät tyydy ruskeaan luomiväriin vaan kokeilevat vaikka punaista luomiväriä, ja tämä on ihan nykymuodin mukaista. Meikkipohjissa on tällä hetkellä useitakin muodinmukaisia lookeja. Ylipäätään somen ansiosta nyt muodissa ovat voimakkaat meikit jossa on kokeilullisuutta arkenakin. Omien parhaiden puolten hienovarainen korostaminen ei ole mikään yleinen ihanne vaan aika monen kauneusihanne on paljon keinotekoisempi kuin mihin sinä olet tottunut. Joten kertomalla vahvan mielipiteesi siitä miten "kuuluu" meikata onnistut vain alleviivaamaan sitä että olet nariseva vanhus joka ei tajua mistään mitään.
t. meikkausta harrastava täti 40-v jolle ei silti tulisi mieleenkään mennä neuvomaan ketään joka ei neuvoa nimenomaisesti kysy. Tuttu tai tuntematon, se on huonoa käytöstä.
Tulikohan joku hyvää tarkoittava täti neuvomaan aloittajaakin tämän ollessa teini joskus 1980-luvulla, että "älä käytä tuota sinistä luomiväriä ja pinkkiä huulikiiltoa, vaan tässä olisi tämä kirkkaanpunainen huulipuna ja tukankin voisit laittaa banaaninutturalle, niin ME teimme silloin 50-luvulla MINUN nuoruudessani ja näytimme paljon, paljon siistimmille ja kauniimmille kuin SINÄ nyt näytät suttumeikkeinesi"?
Vahinko kiertämään seuraavalle sukupolvelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulikohan joku hyvää tarkoittava täti neuvomaan aloittajaakin tämän ollessa teini joskus 1980-luvulla, että "älä käytä tuota sinistä luomiväriä ja pinkkiä huulikiiltoa, vaan tässä olisi tämä kirkkaanpunainen huulipuna ja tukankin voisit laittaa banaaninutturalle, niin ME teimme silloin 50-luvulla MINUN nuoruudessani ja näytimme paljon, paljon siistimmille ja kauniimmille kuin SINÄ nyt näytät suttumeikkeinesi"?
Vahinko kiertämään seuraavalle sukupolvelle?
Kyllä! Ihmiset ovat trendeistä kiinnostuneita lähinnä nuorena ja sittemmin jämähtävät tyyliin. Siitä syntyy joka vuosikymmenelle omat keski-ikäistyylit: vanhenevat mammat kuvittelemassa että he näyttävät yhä upeilta koska tottakai kauneusihanteet ovat muuttumattomia ja he meikkaavat sitkeästi tavalla jota 20 vuotta sitten pidettiin hienona.
Koska kokeilevat eri tyylejä. Ei teiniä kiinnosta, onko aikuisen mielestä esim. liikaa poskipunaa tai liian paksut kulmat. Itsekin tuli kokeiltua vaikka mitä meikkityylejä teininä ja hyvä niin. Eipähän ole aikuisena tarvinnut enää.
Millainen sinun oma meikkityylisi on?