Tapakouluttaja väittää IS:ssa, että raha ei ole hyvä lahja!

Rahan antaminen on moukkamaista.

Raha on persoonatonta. Lahjakortilla sentäs viestitetään, että ovat ainakin yrittäneet miettiä minkä tyyppisistä tavaroista lahjansaaja voisi tykätä riippuen mihin kauppaan lahjakortin antaa.

Useimmat juhlijat, varsinkin nuoret ajattelevat kuitenkin että raha on paras lahja. Mitä moukkamaista on siinä jos antaa toivelahjan?

Nykyaika tursuaa tavaroita ja itse vihaan joutavaa krääsää, kaapit täynnä kaikenlaista kippoa ja kuppia.

Rahalla voi hankkia elämyksiä, tai jotakin suurempaa ja kestävämpää. Tai puhtaasti auttaa toimeentulossa opiskeluelämän alkaessa.

Vierailija kirjoitti:

Rahan antaminen on moukkamaista.

Eikä ole, vaan fiksua. Sitä en tajua, miksi ei voi olla antamatta mitään. Esineet herättävät vain raivoa ja lahjakortit vaativat saajaltaan ravaamista niissä liikkeissä, mihin lahjakortti on määrätty, ja lahjakortti myös vanhenee. Rahat voi panna sentään säästöön, mutta aivan yhtä hyvin voi olla antamatta mitään.

Samaa mieltä, raha on persoonaton ja ankea lahja ja kertoo lahjanantajan laiskuudesta, ellei erikseen ole toivottu rahaa. Tavarat on kyllä toisaalta yksi murheen kryyni, että parempi antaa sitten rahaa kuin turhaa romua. Yo-juhlissa ja rippijuhlissa raha on kuitenkin paikallaan, koska muuta nuori ei halua. Se on kyllä sairasta että nuoret vertailevat keskenään saatuja rahasummia, 1000€ aivan onneton summa kun kaveri sai 3000€.

Kyllähän se rahan antaminen on vähän arveluttavaa, koska se ei ole lahja vaan taloudellinen etuus tai avustus.

Rahan antaminen on ok. jos on vähävaraisesta perheestä tai on köyhä.

Aika koomista, jos vakavaraisen perheen lapset tai hyvätuloinen saisi rahaa pienituloiselta opiskelijalta tai eläkeläiseltä.

Itse olen aina tykännyt tavaralahjoista, sillä siihen liittyy aina jokin tarina, kun rahaan harvalla on mitään tunnesidettä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se rahan antaminen on vähän arveluttavaa, koska se ei ole lahja vaan taloudellinen etuus tai avustus.

Rahan antaminen on ok. jos on vähävaraisesta perheestä tai on köyhä.

Aika koomista, jos vakavaraisen perheen lapset tai hyvätuloinen saisi rahaa pienituloiselta opiskelijalta tai eläkeläiseltä.

Itse olen aina tykännyt tavaralahjoista, sillä siihen liittyy aina jokin tarina, kun rahaan harvalla on mitään tunnesidettä.

Puhut itsesi pussiin. Ensin sanot, että rahan antaminen on ok, jos on vähävaraisesta perheestä tai on köyhä. (Aika erikoinen mielipide). No, sitten sanot heti perään, että aika koomista, josva kavaraisen perheen lapset tai hyvätuloinen saisi rahaa pienituloiselta opiskelijalta tai eläkeläiseltä.

Joten päätä, mitä haluat sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se rahan antaminen on vähän arveluttavaa, koska se ei ole lahja vaan taloudellinen etuus tai avustus.

Rahan antaminen on ok. jos on vähävaraisesta perheestä tai on köyhä.

Aika koomista, jos vakavaraisen perheen lapset tai hyvätuloinen saisi rahaa pienituloiselta opiskelijalta tai eläkeläiseltä.

Itse olen aina tykännyt tavaralahjoista, sillä siihen liittyy aina jokin tarina, kun rahaan harvalla on mitään tunnesidettä.

Puhut itsesi pussiin. Ensin sanot, että rahan antaminen on ok, jos on vähävaraisesta perheestä tai on köyhä. (Aika erikoinen mielipide). No, sitten sanot heti perään, että aika koomista, josva kavaraisen perheen lapset tai hyvätuloinen saisi rahaa pienituloiselta opiskelijalta tai eläkeläiseltä.

Joten päätä, mitä haluat sanoa.

Tarkoitin, minusta on ok. antaa rahaa vähävaraisen perheen lapselle lahjaksi, koska sille rahalle on käyttöä perusasioihin, toisin kuin varakkaan ja hyvätuloisen lapselle.

Vai onko sinusta ok. jos esim. Herlinin jälkeläiset kinuaisivat rahaa tai joku jolla vuositulot on 100.000€.

Joku järki pitää olla myös kerjätessä, ainakin kun se koskee rahaa.

Raha on hyvä lahja kaikille muille paitsi upporikkaille. Erityisesti nuoret arvostavat rahakuoria. Huonoin lahja on tarpeeton krääsä tai muu tavara, jolle lahjan saajalla ei ole mitään käyttöä. Lahjakorteistakin voi tulla riesa, koska ne on sidottu tiettyyn liikkeeseen ja aikaan.

Rahalahja on hyvä, varsinkin valmistuneelle, omilleen lähtevälle nuorelle. Sekä hääparille, jolla on jo käytännössä kaikki tarvittava. Jos nyt pysytään nuorissa, niin lahjakorttikin on hyvä, mutta ei niin hyvä että sellainen pitäisi väkisin antaa rahan sijaan. Jos päätyy lahjakorttiin, sen pitäisi olla mahdollisimman moneen paikkaan kelpaava, esim. S-ryhmä tai kesko. Tai vaikka Ikea, koska sieltä saa niin monenlaista hyödyllistä ja hyödytöntä tavaraa. Kaikkein pahin on joku pikkuputiikin lahjakortti, millä ei yksinään edes saa mitään vaan on pakko laittaa rahaa lisäksi.

Niin...

Ymmärrän pointin kyllä. Kuitenkin usein kotoa muuttavalla nuorella ylioppilaalla on nimenomaan rahantarve. 

Eikö hyvä lahja ole juuri mieluisa saajalle? 

Kyseinen tapakouluttaja on tippunut kelkasta.

:)

Harva nuori haluaa mitään sälää, mieluummin he haluavat just sitä  rahaa, oli  tapkouluttaja asiasta mitä mieltä tahansa.Ostakaa ylioppilaille osakkeita iittaloiden sijaan.

Rahaa on tylsä antaa. Eikä joku vaikka 30e tunnu oikein miltään, sen sijaan jos vaikka omilleen muuttava nuori toivoo jotain esim astioita, niitä on kiva ostaa.

Toki annan rahaakin, jos ei ole mitään selkeää tarvetta tiedossa. Mutta se vaan tuntuu tylsältä.

Omat yo-juhlani olivat 1982 ja sain lahjaksi vain rahaa (+ruusuja).

Siihen aikaa rippilahjaksi tuotiin ristejä ja muita koruja, hääparit saivat astioita, tekstiilejä, kodin tarvikkeita ja shekkejä.

Nykyisin rippilahjaksi ja häälahjaksi annetaan pääasiassa rahaa. Miten tämä ikiaikainen tapa antaa yo-lahjaksi rahaa olisi muuttunut muuksi?

Vierailija kirjoitti:

Raha on persoonatonta. Lahjakortilla sentäs viestitetään, että ovat ainakin yrittäneet miettiä minkä tyyppisistä tavaroista lahjansaaja voisi tykätä riippuen mihin kauppaan lahjakortin antaa.

Onko sulla vaikeuksia käsittää että ihmiset eivät halua tavaroita? Niitä he voivat ostaa itsekin.Mieluummin sillä lahjaksi  saadulla rahalla. Ja liikkeenharjoittajan mielestä lahjakorteista on lunastusvaiheessa vaan haittaa, koska se ei  välttämättä  näy  sen kuun kassavirrassa mitenkäään silloin se tavara tai palvelu pitää luovuttaa.

Kovin urbaanilla nuorella ei harrastus välineet ihan se juttu mitä annetaan ehkä ymmärtää.

Eikö se sanonut, että raha ei ole lahja.

Sitten jaaritteli lahjakorteista pitkän tovin. Sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Raha on persoonatonta. Lahjakortilla sentäs viestitetään, että ovat ainakin yrittäneet miettiä minkä tyyppisistä tavaroista lahjansaaja voisi tykätä riippuen mihin kauppaan lahjakortin antaa.

Joo, kyllähän joku s-ryhmän lahjakortti on tosi persoonallinen :D mihinkään pikkuliikkeisiin taas ei kannata antaa jos ei tiedä varmasti että lahjansaaja tykkää siellä käydä. On ärsyttävää lahjakortin vikana voimassaolopäivänä käydä väkisin ostamassa jotain vaikka mitään kivaa ei löydy.

Tapakouluttaja on sitten pahasti metsässä. Lahjakortti on huonompi kuin itse raha.