Lue keskustelun säännöt.
Lapsettoman parin perintö - vai oikeasti tietäville kysymys
02.06.2018 |
Toistan vielä, että arvailijat älkää vaivautuko. Vain oikeasti tietävät vastatkoon tähän:
Miten jaetaan lapsettoman parin perintö esimerkkitapauksessa, kun ei ole avioehtoa ei ole, vain myöhemmin kuolleen testamentti?
A kuolee ensin, perukirjan mukaan omaisuutta 200 000€, lesken B omaisuus 100 000€ = yhteensä 300 000€. Tähän asti selvää, leski perii kaiken.
Vuosikymmeniä myöhemmin kuolee leski B. Jäljellä on omaisuutta 150 000€, josta testamentti.
Miten jaetaan, tässä vaihtoehdot:
a) kuolinpesä puoliksi, jolloin A:n toissijaiset saavat 75 000€ ja B:n perillinen testamentilla 75 000€?
b) B:n perillinen saa koko 150 000€?
c) jotain muuta?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien perintö menee 1. vanhemmille, jos vielä elossa, 2. sisaruksille; kuolleen sijaan ko. sisaruksen lapsi / lapset
Leski ei peri, mutta hänellä on avio-oikeus. Toissijaisilla perillisillä, siis esim. sisaruksilla ei ole lakiosaoikeutta, vaan perintö jaetaan vasta kun molemmat puolisot ovat kuolleet, puoliksi molempien perillisille.
Miksi tällä vastauksella on (sitä lukiessani) 1 yläpeukku ja 11 alapeukkua, vaikka on täsmälleen oikein ensimmäistä lausetta lukuunottamatta? Leski perii, kun vainajalla ei ole rintaperillisiä. Avio-oikeuden perusteella leski olisi saanut tasinkoa 50 000€ -> olisi omistannut puolet yhteenlasketusta JOS vainajalla olisi ollut rintaperillisiä.
Ei tosin vastannut aloittajan kysymykseen, mutta yritys oli hyvä.
Serkut eivät peri. Toissijaiset ovat vainajan vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, eli vainajan sisarukset ja heidän lapsensa ja mahdolliset lapsenlapset.
No, alapeukut varmaan siitä, että tuossa väitetään että leski ei peri. Lapsettoman pariskunnan ollessa kyseessä leski nimenomaan perii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Ensimmäinen kysymys: pitää jakaa myös A:n perillisille. Jos ei pystytä luotettavasti selvittämään, mihin omaisuus on mennyt (onko sitä esim, lahjoitettu A:n perillisille), niin todennäköisesti summa puolitetaan A:n ja B:n omaisuudeksi.
Toinen kysymys: A: n perillisille menee vain se summa, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa.
Vastaus toiseen kysymykseen on osittain väärin. Ratkaisevaa on se, mistä omaisuuden kasvu on tullut: onko se sen omaisuuden tuottoja, joka oli jo olemassa A:n kuollessa vai B:n omalla toiminnallaan A:n kuoleman jälkeen keräämää omaisuutta. Tästä on ihan selkeä sääntö perintökaaressa.
Ajatellaan, että A:n kuollessa tältä jäi osuus asunnosta, jonka arvo ostohetkellä oli 120 000 euroa. Lainaa oli jäljellä A:n kuollessa vielä 50 000, jonka leski maksoi loppuun. Asunnon markkina-arvo kaupunkikehityksen myötä kehittyi myönteisesti, joten lesken kuollessa asunnon arvo on 220 000. Mikä osuus menisi A:n sisaruksille?
Tähän vaikuttaa se, mistä saaduilla rahoilla B on maksanut loppulainan. Joka tapauksessa A:n perillisten osuus asunnosta on vähintään 35/120, eli heille kuuluu vähintään 64 000. Tässä on siis oletettu, että asunto oli ainoa B:ltä jäänyt omaisuus. Jos B:ltä jäi muutakin, ei jokaista omausuuslajia jaeta erikseen, vaan omaisuuden arvo lasketaan yhteen ja jaossa eri perillisille voidaan antaa eri omaisuuslajeja.
Tässä tapauksessa A kuoli nuorena ja leski maksoi lainat loppuun omalla työllään ja uuden puolison työstä saaduin tuloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien perintö menee 1. vanhemmille, jos vielä elossa, 2. sisaruksille; kuolleen sijaan ko. sisaruksen lapsi / lapset
Leski ei peri, mutta hänellä on avio-oikeus. Toissijaisilla perillisillä, siis esim. sisaruksilla ei ole lakiosaoikeutta, vaan perintö jaetaan vasta kun molemmat puolisot ovat kuolleet, puoliksi molempien perillisille.
Lapsettoman parin tapauksessa leski nimenomaan perii, jos ei ole testamenttia. Lesken kuoleman jälkeen kuitenkin ensiksi kuolleen puolison osuus jaetaan tämän toissijaisille perillisille eli lesken perilliset eivät saa kaikkea.
Eivät välttämättä ole naimisissa
Kysy yksiselitteisesti jos haluat oikeita vastauksia. Oleelinen puuttuva tieto on se että onko pari avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Jos A:n omaisuus on jaettu, eli hänen kuolinpesänsä on lakannut olemasta, ELI B on perinyt kaiken ja omaisuus on siten siirtynyt hänen nimiinsä A:n kuoltua, ei A:n toissijaisilla perillisillä ole B:n kuoltua mitään osuutta tulla perinnönjaolle.
Olennaista on siis se onko A:n omaisuus siirtynyt B:n nimiin A:n kuollessa, vai onko omaisuus säilytetty jakamattomana kuolinpesänä.
Ei ole jaettu, lue aloitus! Leski sai koko omaisuuden perinnöksi ja kummankin perintö siirtyy perillisille joko jaettuna tai jakamattomana vasta lesken kuoltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien perintö menee 1. vanhemmille, jos vielä elossa, 2. sisaruksille; kuolleen sijaan ko. sisaruksen lapsi / lapset
Leski ei peri, mutta hänellä on avio-oikeus. Toissijaisilla perillisillä, siis esim. sisaruksilla ei ole lakiosaoikeutta, vaan perintö jaetaan vasta kun molemmat puolisot ovat kuolleet, puoliksi molempien perillisille.
Lapsettoman parin tapauksessa leski nimenomaan perii, jos ei ole testamenttia. Lesken kuoleman jälkeen kuitenkin ensiksi kuolleen puolison osuus jaetaan tämän toissijaisille perillisille eli lesken perilliset eivät saa kaikkea.
Eivät välttämättä ole naimisissa
Tietenkin kaikissa vastauksissa oli oletettu, että pari oli naimisissa. Eihän leski olisi muuten perinyt yhtään mitään ilman testamenttia. Perimisen suhteen lapseton avopari on ihan sama kuin kaksi toisilleen täysin vierasta ihmistä. Lisäksi ap mainitsi, että parilla ei ollut avioehtoa, mikä sekin viittaa siihen, että pari oli naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Kysy yksiselitteisesti jos haluat oikeita vastauksia. Oleelinen puuttuva tieto on se että onko pari avioliitossa.
Jos olisit lukenut aloituksen, olisit nähnyt siinä kaksi yksiselitteisesti avioliittoon viittaavaa vihjettä: 1. ei ole AVIOehtoa, joka liittyy avioliittoon ja 2. leski perii, sillä vain avioliitossa oleva voi periä puolisonsa.
On tässä tullut oikeitakin vastauksia, mutta yksi juttu on vielä vähän epäselvä: entä jos leski saa lapsia = rintaperillisiä myöhemmin, jäävätkö ensin lapsettomana kuolleen A:n toissijaiset sitten ilman perintöä ja vaikka kokonainen sukutila voi mennä perintönä leskelle -> lesken uuden liiton lapsille -> lasten isän suvulle, joka ei olisi koskaan ollut missään tekemisissä alkuperäisen vainaja A:n kanssa? Näin siis siinä tapauksessa, että lesken uuden liiton lapset kuolisivat lapsettomina.
Minä ainakin alapeukutin siksi, että vastauksessa sanottiin täysin virheellisesti, että leski ei peri. Kyllä perii ja maksaa myös perintöverot, jos kysymyksessä on lapseton pari, jolla ei ole testamenttia.