Lue keskustelun säännöt.
Lapsettoman parin perintö - vai oikeasti tietäville kysymys
02.06.2018 |
Toistan vielä, että arvailijat älkää vaivautuko. Vain oikeasti tietävät vastatkoon tähän:
Miten jaetaan lapsettoman parin perintö esimerkkitapauksessa, kun ei ole avioehtoa ei ole, vain myöhemmin kuolleen testamentti?
A kuolee ensin, perukirjan mukaan omaisuutta 200 000€, lesken B omaisuus 100 000€ = yhteensä 300 000€. Tähän asti selvää, leski perii kaiken.
Vuosikymmeniä myöhemmin kuolee leski B. Jäljellä on omaisuutta 150 000€, josta testamentti.
Miten jaetaan, tässä vaihtoehdot:
a) kuolinpesä puoliksi, jolloin A:n toissijaiset saavat 75 000€ ja B:n perillinen testamentilla 75 000€?
b) B:n perillinen saa koko 150 000€?
c) jotain muuta?
Kommentit (48)
Lapsettoman parin pitää tehdä keskinäinen testamentti. Ei B muuten peri kaikkea. Meillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsettoman parin pitää tehdä keskinäinen testamentti. Ei B muuten peri kaikkea. Meillä on.
Ei pidä paikkaansa. Lapsettoman parin tapauksessa leski nimenomaan perii kaiken, jos ei ole testamenttia. Lesken kuoltua osa omaisuudesta menee kuitenkin ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien lapset perii kaiken. Varma tieto!
Kiitos tästä!
Muut tuossa ihmettelevät, mitä minä nauran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien lapset perii kaiken. Varma tieto!
Kiitos tästä!
Muut tuossa ihmettelevät, mitä minä nauran.
Minäkin nauroin, vaikka kommentti oli täysin uskottava. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäpä testamenttaan omaisuusrahat mukanani hautaan, joka poltetaan. Kukaan ei ole ansainnut omaisuudestani mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Ensimmäinen kysymys: pitää jakaa myös A:n perillisille. Jos ei pystytä luotettavasti selvittämään, mihin omaisuus on mennyt (onko sitä esim, lahjoitettu A:n perillisille), niin todennäköisesti summa puolitetaan A:n ja B:n omaisuudeksi.
Toinen kysymys: A: n perillisille menee vain se summa, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Missään tapauksessa jäljellä oleva 150 000 ei ole kokonaan B:n osuutta, vaan osa siitä menee A:n toissijaisille perillisille. Todennäköisesti puolet menee A:n perillisille ja puolet B:n testamentilla määräämälle perilliselle.
Jos omaisuus on A:n kuoleman jälkeen kasvanut, niin olennaista on se, mistä kasvu on tullut. Jos esim. jo A:n kuolinhetkellä omistamien osakkeiden tai asunnon arvo on noussut (tai on saatu osinkoja ja vuokratuottoja näistä), jaetaan kasvanut omaisuus tasan A:n ja B:n perillisten kesken. Jos taas kasvu on selvästi B:n ansiota (esim. B on säästänyt sen A:n kuoleman jälkeen ansaitsemistaan rahoista tai saanut lottovoiton A:n kuoleman jälkeen), menee tämä osuus vain B:n perillisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Ensimmäinen kysymys: pitää jakaa myös A:n perillisille. Jos ei pystytä luotettavasti selvittämään, mihin omaisuus on mennyt (onko sitä esim, lahjoitettu A:n perillisille), niin todennäköisesti summa puolitetaan A:n ja B:n omaisuudeksi.
Toinen kysymys: A: n perillisille menee vain se summa, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa.
Vastaus toiseen kysymykseen on osittain väärin. Ratkaisevaa on se, mistä omaisuuden kasvu on tullut: onko se sen omaisuuden tuottoja, joka oli jo olemassa A:n kuollessa vai B:n omalla toiminnallaan A:n kuoleman jälkeen keräämää omaisuutta. Tästä on ihan selkeä sääntö perintökaaressa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettoman avioliitossa olevan pariskunnan omaisuus, joilla ei ole avioehtoa: leski perii kaiken mutta ei saa myydä puolisonsa perittyä omaisuutta kokonaan koska siitä kuuluu puolet ensiksi kuolleen a: vanhemmille jos he ovat elossa tai b.sisaruksille tai heidän lapsilleen eli kun leski kuolee, 50% omaisuudesta menee ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille ja 50 % menee tämän lesken toissijaisille perillisille. Jos ei ole heitäkään omaisuus menee valtiolle.
Näin kirjoitti:
Lapsettoman avioliitossa olevan pariskunnan omaisuus, joilla ei ole avioehtoa: leski perii kaiken mutta ei saa myydä puolisonsa perittyä omaisuutta kokonaan koska siitä kuuluu puolet ensiksi kuolleen a: vanhemmille jos he ovat elossa tai b.sisaruksille tai heidän lapsilleen eli kun leski kuolee, 50% omaisuudesta menee ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille ja 50 % menee tämän lesken toissijaisille perillisille. Jos ei ole heitäkään omaisuus menee valtiolle.
Kyllä leski saa elinaikanaan tehdä perimälleen omaisuudelle ihan vapaasti, mitä hän haluaa. Jos leski hävittää koko omaisuuden, jäävät ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset nuolemaan näppejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos A:n omaisuus on jaettu, eli hänen kuolinpesänsä on lakannut olemasta, ELI B on perinyt kaiken ja omaisuus on siten siirtynyt hänen nimiinsä A:n kuoltua, ei A:n toissijaisilla perillisillä ole B:n kuoltua mitään osuutta tulla perinnönjaolle.
Olennaista on siis se onko A:n omaisuus siirtynyt B:n nimiin A:n kuollessa, vai onko omaisuus säilytetty jakamattomana kuolinpesänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos A:n omaisuus on jaettu, eli hänen kuolinpesänsä on lakannut olemasta, ELI B on perinyt kaiken ja omaisuus on siten siirtynyt hänen nimiinsä A:n kuoltua, ei A:n toissijaisilla perillisillä ole B:n kuoltua mitään osuutta tulla perinnönjaolle.
Olennaista on siis se onko A:n omaisuus siirtynyt B:n nimiin A:n kuollessa, vai onko omaisuus säilytetty jakamattomana kuolinpesänä.
Käypä lukemassa Finlexistä perintökaari ennen kuin tulet kirjoittamaan tänne täyttä puppua. Miksi ihmeessä vastaatte tällaisiin kysymyksiin, kun ette selvästikään tiedä, miten asia oikeasti menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kerropa sitten meille tietämättömille miten se oikeasti menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Ensimmäinen kysymys: pitää jakaa myös A:n perillisille. Jos ei pystytä luotettavasti selvittämään, mihin omaisuus on mennyt (onko sitä esim, lahjoitettu A:n perillisille), niin todennäköisesti summa puolitetaan A:n ja B:n omaisuudeksi.
Toinen kysymys: A: n perillisille menee vain se summa, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa.
Vastaus toiseen kysymykseen on osittain väärin. Ratkaisevaa on se, mistä omaisuuden kasvu on tullut: onko se sen omaisuuden tuottoja, joka oli jo olemassa A:n kuollessa vai B:n omalla toiminnallaan A:n kuoleman jälkeen keräämää omaisuutta. Tästä on ihan selkeä sääntö perintökaaressa.
Ajatellaan, että A:n kuollessa tältä jäi osuus asunnosta, jonka arvo ostohetkellä oli 120 000 euroa. Lainaa oli jäljellä A:n kuollessa vielä 50 000, jonka leski maksoi loppuun. Asunnon markkina-arvo kaupunkikehityksen myötä kehittyi myönteisesti, joten lesken kuollessa asunnon arvo on 220 000. Mikä osuus menisi A:n sisaruksille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Missään tapauksessa jäljellä oleva 150 000 ei ole kokonaan B:n osuutta, vaan osa siitä menee A:n toissijaisille perillisille. Todennäköisesti puolet menee A:n perillisille ja puolet B:n testamentilla määräämälle perilliselle.
Jos omaisuus on A:n kuoleman jälkeen kasvanut, niin olennaista on se, mistä kasvu on tullut. Jos esim. jo A:n kuolinhetkellä omistamien osakkeiden tai asunnon arvo on noussut (tai on saatu osinkoja ja vuokratuottoja näistä), jaetaan kasvanut omaisuus tasan A:n ja B:n perillisten kesken. Jos taas kasvu on selvästi B:n ansiota (esim. B on säästänyt sen A:n kuoleman jälkeen ansaitsemistaan rahoista tai saanut lottovoiton A:n kuoleman jälkeen), menee tämä osuus vain B:n perillisille.
Tässä vastaus on oikein.
Eli A:n toissijaisille perillisille menee lähtökohtaisesti puolet B:n jälkeen jäämästä omaisuudesta. Muistettava on kuitenkin, että serkut ei enää peri eli kaukaisimmat An perilliset ovat hänen tätinsä ja setänsä. Jos näitäkään ei elossa, niin sitten menee Bn testamentin mukaan.
Yleensä tilanne on se, että omaisuuden arvo on alempi lesken kuollessa, mutta kyseessä ns. normaali omaisuuden hupeneminen eikä holtitonta rahankäyttöä, joten puoliksi. Jos on huomattavasti lisääntynyt Bn oman toiminnan johdosta, niin silloin se katsotaan Bn omaisuudeksi (työllä ansaittu, perintönä saatu, oma sijoitustoiminta, jne.)
F
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa oli lapseton pari. Jos ovat naimisissa niin he perivät toisensa. Vasta toisen kuollessa tulee kyseeseen toissijaiset perijät eli,sisarukset ym.
B:n testamentti sivuutettaisiin? Toissijaisia ei koske lakiosa?
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.
Ap tarkentaa kysymystä
Tässä tapauksessa siis A:n kuollessa oli omaisuutta myös B:lla avio-oikeus huomioon ottaen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta eli 300 000€/2 =150 000€. Oletetaan, että A kuoli vuonna 2000. Leski peri kaiken, tämä siis täysin selvää ja riidatonta.
B kuolee vasta tänä vuonna, ja jäljellä onkin vain 150 000€, joka vastaa periaatteessa sitä osaa, joka oli hänen omaisuuttaan avio-oikeuden perusteella jo A:n kuollessa.
Ongelma on tämä:
Onko jäljellä oleva 150 000€ nyt B:n omaa omaisuutta kokonaan, vai pitääkö tämä jakaa myös A:n toissijaisille perillisille?
Jos kysymys olisi toisin päin, eli nyt B:lla olisikin 400 000 perintöä, menisikös siitä A:n toissijaisille perillisille 150 000€, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa vai olisiko lisääntynyt osa vain B:n omaa omaisuutta siinäkin tapauksessa, että olisi A:n perinnön tuottoa?
Ensimmäinen kysymys: pitää jakaa myös A:n perillisille. Jos ei pystytä luotettavasti selvittämään, mihin omaisuus on mennyt (onko sitä esim, lahjoitettu A:n perillisille), niin todennäköisesti summa puolitetaan A:n ja B:n omaisuudeksi.
Toinen kysymys: A: n perillisille menee vain se summa, mikä oli omaisuuden arvo A:n kuollessa.
Vastaus toiseen kysymykseen on osittain väärin. Ratkaisevaa on se, mistä omaisuuden kasvu on tullut: onko se sen omaisuuden tuottoja, joka oli jo olemassa A:n kuollessa vai B:n omalla toiminnallaan A:n kuoleman jälkeen keräämää omaisuutta. Tästä on ihan selkeä sääntö perintökaaressa.
Ajatellaan, että A:n kuollessa tältä jäi osuus asunnosta, jonka arvo ostohetkellä oli 120 000 euroa. Lainaa oli jäljellä A:n kuollessa vielä 50 000, jonka leski maksoi loppuun. Asunnon markkina-arvo kaupunkikehityksen myötä kehittyi myönteisesti, joten lesken kuollessa asunnon arvo on 220 000. Mikä osuus menisi A:n sisaruksille?
Tähän vaikuttaa se, mistä saaduilla rahoilla B on maksanut loppulainan. Joka tapauksessa A:n perillisten osuus asunnosta on vähintään 35/120, eli heille kuuluu vähintään 64 000. Tässä on siis oletettu, että asunto oli ainoa B:ltä jäänyt omaisuus. Jos B:ltä jäi muutakin, ei jokaista omausuuslajia jaeta erikseen, vaan omaisuuden arvo lasketaan yhteen ja jaossa eri perillisille voidaan antaa eri omaisuuslajeja.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomien perintö menee 1. vanhemmille, jos vielä elossa, 2. sisaruksille; kuolleen sijaan ko. sisaruksen lapsi / lapset
Leski ei peri, mutta hänellä on avio-oikeus. Toissijaisilla perillisillä, siis esim. sisaruksilla ei ole lakiosaoikeutta, vaan perintö jaetaan vasta kun molemmat puolisot ovat kuolleet, puoliksi molempien perillisille.
Miksi tällä vastauksella on (sitä lukiessani) 1 yläpeukku ja 11 alapeukkua, vaikka on täsmälleen oikein ensimmäistä lausetta lukuunottamatta? Leski perii, kun vainajalla ei ole rintaperillisiä. Avio-oikeuden perusteella leski olisi saanut tasinkoa 50 000€ -> olisi omistannut puolet yhteenlasketusta JOS vainajalla olisi ollut rintaperillisiä.
Ei tosin vastannut aloittajan kysymykseen, mutta yritys oli hyvä.
Serkut eivät peri. Toissijaiset ovat vainajan vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, eli vainajan sisarukset ja heidän lapsensa ja mahdolliset lapsenlapset.
B voi testamentillaan määrätä vain omasta osuudestaan A:n ja B:n yhteenlasketusta omaisuudesta. A:n osuus jaetaan B:n kuoleman jälkeen A:n toissijaisille perillisille.
Lakiosa koskee vain vainajan lapsia, ei kaukaisempia perillisiä.