Lyhytkuonoisen koiran/kissan omistaja, miksi valitsit sairaaksi jalostetun lemmikkin?
Ihan vain mielenkiinnosta kysyisin koska kiinnostaisi kuulla miksi ihmiset päätyvät valitsemaan lemmikkejä joiden jalostuksen ongelmat ovat selvästi nähtävissä ja kuultavissa (hengityksen raskaus)?
Onko eläimen ulkonäkö tärkein valinta kriteeri?
Itse luokittelen lyhytkuonoisiksi jalostetut eläimet melkeinpä eläinrääkkäykseksi, jota en ikinä haluaisi itse tukea. En kestäisi kuunnella vaikeasti hengittävää eläintä, tulisin surulliseksi siitä. Auttakaa minua siis ymmärtämään näkökulmanne :).
Asiallista keskustelua kiitos.
Kommentit (35)
Ihmiset on niin järkyttävän typeriä. Vaikea uskoa että kukaan fiksu ihminen hankkisi esim. ranskanbullogia. Kai sen jo sanoo maalaisjärkikin että on täysin sairasta jalostaa koiran kuonosta lyttä ja esim. turkiton kissa. Just yks päivä kattelin kaupungilla röhisevää ja läähättävää ranskanbulldogia, pahaa teki. 😣
Ps. Tuskinpa tulet ap saamaan kovinkaan paljon vastauksia kysymykseesi. Kun "ei mun koira ainakaan mitään kärsi!"
Olin nuori tyttönen kun hankin persialaisen kissan, en tiennyt että se jotenkin kärsisi lytystä kuonosta, se oli nätti pitkäkarvainen pentu, ihana, ja olin naapurin tädillä nähnyt samanlaisia. Lyhyen nokan takia silmiä joutui putsailemaan jatkuvasti ja pitkäkarva oli todella työläs hoitaa. Mutta luonne oli ihana, rauhallinen ja kiltti.
Minun mielestäni kaikki koira- ja kissanäyttelyt pitäisi lailla kieltää, koska ne juuri ovat näiden sairaaksi jalostamisen lähteitä. Typerät kasvattajat, jotka luulevat olevansa suuriakin asiantuntijoita, jalostavat eläimet sairaiksi vain saadakseen eläimille jotain prenikoita näissä näyttelyissä. Todella itsekästä ja tuomittavaa.
Pps. Joka ikisellä koirarodullahan on tänä päivänä terveysongelmia vaikka millä mitalla paskan jalostuksen tuloksena; voi sillä sakemannillakin olla terveysongelmia vaikka millä mitalla. Mutta luulisi että jokainen haluaisi minimoida eläimen kärsimykset/mahdollisimman hyvinvoivan lemmikin.
T. 24
Minulla on useita lyhytkuonoisia, eikä ole mitään henhitysongelmia ja elinikä yltää 17 ikävuoteen saakka. Miten sius perustelet omistani rodun sairaaksi, jos mitään ongelmia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on useita lyhytkuonoisia, eikä ole mitään henhitysongelmia ja elinikä yltää 17 ikävuoteen saakka. Miten sius perustelet omistani rodun sairaaksi, jos mitään ongelmia ei ole.
Kolme kesää olin eräässä koirahoitolassa töissä. Tuli muuten nähtyä monenmoista koiraa, omistajista nyt puhumattakaan. Että mielipiteeni perustan osittaen tälle. Ja sille kuuluisalle maalaisjärjen käytölle.
Mä ajattelen, että jos Jumala on olemassa, niin nää lyttykuonojen jalostajat, kasvattajat ja ostajat joutuu kuoleman jälkeen vastuuseen siitä, mitä ovat tehneet pienille viattomille eläimille.
Se niitten eläinten kärsimys on mittaamaton ja koko elämän kestävä. Ymmärrys ei vaan riitä, että niitä jalostetaan kärsimään, ihme natsisaksatouhua. Ja jotkut hullut vielä ostaa vaikka tietoa on.
Sadasta koirasta kolme saattaa olla terveitä, mutta se ei oikeuta niiden 97 koiran kärsimystä. Plus vielä ne 97 omistajat väittää että just niiden koirat on sen kolme joukossa jotka terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset loukkaantuvat siitä jos joku mielenkiinnosta kysyy asiaa asiallisesti?
En usko että kukaan loukkaantuu, että kysyy, mutta luulen ettei mikään vastaus sinulle kelpaa, vaan vastaus on todella ilkeä ja syyttävä. Sekä se hyökkäyksen määrä mitä täältä saa, ei oikein houkuttele minua vastaamaan tähän ”mielenkiinnosta vain kysyn”.
Mulla nyt toinen mopsi, rakastuin rodun ulkonäköön ja luonteeseen. Toinen eli 1-vuotiaaksi ja kuoli perinnölliseen aivokasvaimeen, toinen nyt 11 v ja elämänsä vedossa. Ei tulisi mieleenkään mikään toinen rotu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vot? Mulla on kaksi maalaiskissaa jotka ulkoilee valjaissa ja riehuu sisällä sekä ulkona. Voitko tarkentaa?
Sama. Luulin että pitkäkuonoiset kissat kuten vaikka siiamilaoset on pitkän tähtäimen jalostuksen tulosta ja että lyhytkuonoiset maatiaiset ovat niitä normaaleja kissoja.
Tässä taidettiin tarkoittaa lättänaamoja, eli persialaiskissoja, ranskan- ja englanninbulldoggeja, boksereita, bostoninterrierejä, kingcharlesinspanieleita, tiibetinspanieleita, mopseja jne. jne.
Tiibetinspanieli on terve rotu ja kuono ei ole samanlainen lytty kuin esim bulldogeilla. Tiibetinspanielit on eläneet tuhansia vuosia Tiibetissä saman näköisinä eivätkä ole minkään sairaalloisen jalostuksen tulos. Tipsuilla ei yleensä hengitysvaikeuksia ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla nyt toinen mopsi, rakastuin rodun ulkonäköön ja luonteeseen. Toinen eli 1-vuotiaaksi ja kuoli perinnölliseen aivokasvaimeen, toinen nyt 11 v ja elämänsä vedossa. Ei tulisi mieleenkään mikään toinen rotu.
Jos on tottunut sairaaseen rotuun, ei ilmeisesti ymmärrä millaista olisi terveen koiran elämä. Meillä asuu naapurissa "terve" mopsi, josta huomaa kyllä viidessä minuutissa, ettei se hengitä normaalisti. Mopsin omistajat ei ilmeisesti itse huomaa, miltä se koiran hengitys kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla nyt toinen mopsi, rakastuin rodun ulkonäköön ja luonteeseen. Toinen eli 1-vuotiaaksi ja kuoli perinnölliseen aivokasvaimeen, toinen nyt 11 v ja elämänsä vedossa. Ei tulisi mieleenkään mikään toinen rotu.
Onko ihminen eläinrakas, jos valitsee koirarodun, joka ei voi elää normaalia elämää liian lyhyeksi jalostetun kuonon takia? Mopsilla on vielä lukuisia muitakin terveysongelmia. Ja vain siksi, että se kärsimystä aiheuttava kuonon malli on joidenkin mielestä "söpö".
Kyllähän se niin vaan menee, että ihmiset ovat täysin sokeita niille oman suosikkirodun vioille, kuten se hengitys/kuorsaus jne. Ne on vaan jotenkin "suloisia" heidän mielestään. Tiedän, koska ystäväni elämän ainoat koirat olleet mopseja, eli ei ole edes elänyt normaalisti hengittävän koiran kanssa koskaan... Onhan tästä vääntöä ollut ja hän tietää mielipiteeni kyllä, mutta ystävyys on säilynyt. Toinen mistä olen kovasti huolissani, on spanieleiden korva- ja silmäongelmat. Toisten tuttavien koiria saanut olla koko ajan lääkitsemässä (ja käymässä eläinlääkärissä) ja silmiä pyyhkimässä monta kertaa päivässä, heistä se ihan normaalia. Itsellä oli kaksi pitkäkuonoista&pystykorvaista rotukoiraa, jotka elivät vanhoiksi, eikä juuri kahta kertaa enempää tarvinnut silmiä pyyhkiä, eikä korvia puhdistaa (eikä hengitys rohissut, eivätkä kuorsanneet) ym. Eri rotu, mutta samat jutut tulevassa pennussakin haussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vot? Mulla on kaksi maalaiskissaa jotka ulkoilee valjaissa ja riehuu sisällä sekä ulkona. Voitko tarkentaa?
Sama. Luulin että pitkäkuonoiset kissat kuten vaikka siiamilaoset on pitkän tähtäimen jalostuksen tulosta ja että lyhytkuonoiset maatiaiset ovat niitä normaaleja kissoja.
Tässä taidettiin tarkoittaa lättänaamoja, eli persialaiskissoja, ranskan- ja englanninbulldoggeja, boksereita, bostoninterrierejä, kingcharlesinspanieleita, tiibetinspanieleita, mopseja jne. jne.
HETKINEN. Tiibetinspanielilla EI OLE lyttykuonoa.
Se on terve, alkuperärotu.
Katsokaa kuvia, profiileja.
Meillä on lyhytkarvainen persialainen kissa. Rotua valittaessa ulkonäkö oli sivuseikka. Etsin kerrostalossa sisäkissana viihtyvää ja lapsiystävällistä rauhallista rotua, jonka turkki olisi helppohoitoinen. Koska kaikki ei tiedä, niin kissoilla on samanlaisia rotuominaisuuksia kuin koirillakin. Toiset vaativat enemmän virikkeitä, kontakteja, muita kissoja jne. halusin ns. ” seurakissan”. Tämä rotu vastasi kuvausta, muilla vaihtoehdoilla olisi ollut pitkä ja vaativa turkki. Yksi vaihtoehto olisi ollut ragdoll, mutta silläkin on jalostusvikansa, ja turkin hoito työlästä.
Meidän kissalla ei ole tähän mennessä ilmennyt mitään ongelmia. Hengittää aivan normaalisti, on hyvin leikkisä, ottaa spurtteja, hyppii ja kiipeilee. Lisäksi aivan ihana sosiaalinen ja persoonallinen luonne, osaa ottaa lapset huomioon ettei satuta leikin tiimellyksessä jne.