Mitä hyötyä ja haittaa olisi 6h n työpäivistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

?

Kylllähän se itsekin aistii että kun suomen ikäjakauma kuitenkin jakautuu sillä tavoin että niitä iäkkäämpiä veteraaaneja alkaa olla jo paljon ja minuusta heitä kohtaan ollaan liian armottomia. Nuoriaa tulisi taas enemmän innnostaa ja kannustaa yrittämään sekä pyrkimään jopa kansainväliseen menestykseen.

ap

Nuoremmassa ja vanhemmassa se ikäpolvien ero näkyy mm siiinä etä nuori on vielä uteliaampi ja jopa naiivi ja vanhempi sukupolvi taas näkeee tämän maailman paljon ylempää.

ap

Tämää ei ole rasismia mutta olen pistänyt merkille sen, että suomalaisessa ja ulkomaalaisessa työntekijöissä on paljonkin eroja, suomalainenn kyselee, on paljon laatutietoisempi, ulkomaalainen on enempi suorittajaa.

ap

Sikksi suomalainen laatu tulisii nostaa mailmankarrtallle koska sillä on arvoa, ja suomaalainen toki vaatii mutta muttta jälki on myös laaadukasta. Siksi sille tulisi löytää oma paikkansa ja arvonsa. Eii anneta sen karata käsisstämme, eiihän.

ap

Anna mun nauraa. Suomalainen ja laatu, ei kannata puhua samassa lauseessakaan. Kertokaa yksikin tuote joka olisi merkittävästi ulkomaista parempi samalla hintatasolla.

Loppujen lopuksi yllättävän moni! Emme vain ole kansana kovin hyviä brändäämään tuotteita. Suomalaistuotteista tunnetusti laadukkaita ja suosittuja maailmalla ovat esim. Fiskarsin sakset joita pidetään maailman parhaina; palkintoja voittaneet alkoholijuomat; hissikoneistot; paperituotteet; avaimet.

Meillä on tehokas laadunvalvonta ja lainsäädäntö joka vaatii tuotannolta paljon. Suomen vaateteollisuus olisi ollut laadultaan ja osaamiseltaan huippuluokkaa mutta valitettavasti ajettiin alas kannattamattomuuden vuoksi. Tämä on harmi kun ei enää taida edes saada laadukkaita norlynin sukkia. Halvat mutta keskilaatuiset ketjut valtaavat alaa.

Yleisestikin se millä tavoin me suhtaudumme työhömme ja pidämme sitä arvossaan. Moonesti nämä ovat jo kontatessamme opittuja asioiita.

Sopii sellaisiin töihin, joissa kaikki tekevät samaa hommaa. Mulla on työkaveri, joka terveyssyistä tekee puolipäiväistä ja on vain aamupäivät töissä. Projekteissa, joissa hän on mukana, ei aina kuitenkaan onnistu, että palaverit olisivat aamupäivisin. Voi olla kolmekin kuukautta väliä, kun olen viimeksi ollut ko projektin parissa ja ainakin itse koen varsin stressaavaksi, kun yks kaks joudunkin asiantuntijaksi tämän projektin palaveriin. Yleensä menee ylitöiksi lukea kaikki palaverimuistiot kolmen kuukauden ajalta ja vaikka niissä kaikki tärkein onkin, palavereissa (joihin en siis ole itse osallistunut) on kuitenkin puhuttu asioista, joista en ole tietoinen. Lisäksi mun pitää ennen palaveria selvittää tältä työkaverilta, mitä kaikkea on tehty jo ja mikä on vielä tekemättä ja mitä asioita mun pitää palaverissa ottaa esille. En pidä tätä kovin tehokkaana tapana tehdä töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

?

Kylllähän se itsekin aistii että kun suomen ikäjakauma kuitenkin jakautuu sillä tavoin että niitä iäkkäämpiä veteraaaneja alkaa olla jo paljon ja minuusta heitä kohtaan ollaan liian armottomia. Nuoriaa tulisi taas enemmän innnostaa ja kannustaa yrittämään sekä pyrkimään jopa kansainväliseen menestykseen.

ap

Nuoremmassa ja vanhemmassa se ikäpolvien ero näkyy mm siiinä etä nuori on vielä uteliaampi ja jopa naiivi ja vanhempi sukupolvi taas näkeee tämän maailman paljon ylempää.

ap

Tämää ei ole rasismia mutta olen pistänyt merkille sen, että suomalaisessa ja ulkomaalaisessa työntekijöissä on paljonkin eroja, suomalainenn kyselee, on paljon laatutietoisempi, ulkomaalainen on enempi suorittajaa.

ap

Sikksi suomalainen laatu tulisii nostaa mailmankarrtallle koska sillä on arvoa, ja suomaalainen toki vaatii mutta muttta jälki on myös laaadukasta. Siksi sille tulisi löytää oma paikkansa ja arvonsa. Eii anneta sen karata käsisstämme, eiihän.

ap

Anna mun nauraa. Suomalainen ja laatu, ei kannata puhua samassa lauseessakaan. Kertokaa yksikin tuote joka olisi merkittävästi ulkomaista parempi samalla hintatasolla.

Loppujen lopuksi yllättävän moni! Emme vain ole kansana kovin hyviä brändäämään tuotteita. Suomalaistuotteista tunnetusti laadukkaita ja suosittuja maailmalla ovat esim. Fiskarsin sakset joita pidetään maailman parhaina; palkintoja voittaneet alkoholijuomat; hissikoneistot; paperituotteet; avaimet.

Meillä on tehokas laadunvalvonta ja lainsäädäntö joka vaatii tuotannolta paljon. Suomen vaateteollisuus olisi ollut laadultaan ja osaamiseltaan huippuluokkaa mutta valitettavasti ajettiin alas kannattamattomuuden vuoksi. Tämä on harmi kun ei enää taida edes saada laadukkaita norlynin sukkia. Halvat mutta keskilaatuiset ketjut valtaavat alaa.

Yleisestikin se millä tavoin me suhtaudumme työhömme ja pidämme sitä arvossaan. Moonesti nämä ovat jo kontatessamme opittuja asioiita.

Kylllä se sieltä historiasta tuleee kun on jouduttu taistelemaaan milloin mistäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

?

Kylllähän se itsekin aistii että kun suomen ikäjakauma kuitenkin jakautuu sillä tavoin että niitä iäkkäämpiä veteraaaneja alkaa olla jo paljon ja minuusta heitä kohtaan ollaan liian armottomia. Nuoriaa tulisi taas enemmän innnostaa ja kannustaa yrittämään sekä pyrkimään jopa kansainväliseen menestykseen.

ap

Nuoremmassa ja vanhemmassa se ikäpolvien ero näkyy mm siiinä etä nuori on vielä uteliaampi ja jopa naiivi ja vanhempi sukupolvi taas näkeee tämän maailman paljon ylempää.

ap

Tämää ei ole rasismia mutta olen pistänyt merkille sen, että suomalaisessa ja ulkomaalaisessa työntekijöissä on paljonkin eroja, suomalainenn kyselee, on paljon laatutietoisempi, ulkomaalainen on enempi suorittajaa.

ap

Sikksi suomalainen laatu tulisii nostaa mailmankarrtallle koska sillä on arvoa, ja suomaalainen toki vaatii mutta muttta jälki on myös laaadukasta. Siksi sille tulisi löytää oma paikkansa ja arvonsa. Eii anneta sen karata käsisstämme, eiihän.

ap

Anna mun nauraa. Suomalainen ja laatu, ei kannata puhua samassa lauseessakaan. Kertokaa yksikin tuote joka olisi merkittävästi ulkomaista parempi samalla hintatasolla.

Loppujen lopuksi yllättävän moni! Emme vain ole kansana kovin hyviä brändäämään tuotteita. Suomalaistuotteista tunnetusti laadukkaita ja suosittuja maailmalla ovat esim. Fiskarsin sakset joita pidetään maailman parhaina; palkintoja voittaneet alkoholijuomat; hissikoneistot; paperituotteet; avaimet.

Meillä on tehokas laadunvalvonta ja lainsäädäntö joka vaatii tuotannolta paljon. Suomen vaateteollisuus olisi ollut laadultaan ja osaamiseltaan huippuluokkaa mutta valitettavasti ajettiin alas kannattamattomuuden vuoksi. Tämä on harmi kun ei enää taida edes saada laadukkaita norlynin sukkia. Halvat mutta keskilaatuiset ketjut valtaavat alaa.

Yleisestikin se millä tavoin me suhtaudumme työhömme ja pidämme sitä arvossaan. Moonesti nämä ovat jo kontatessamme opittuja asioiita.

Kylllä se sieltä historiasta tuleee kun on jouduttu taistelemaaan milloin mistäkin.

Suosiittelen urheilu-harrastus-joukkuetoimintaa tämä nykyisen älypuhelinkulttuuurin rinnalle jotta saadaan pysymään jonkinlainen balanssi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtio voisi aloittaa sellaisen työhyvinvointi kokeilun että työntekijä tekisi 6 tunnin työpäivä ja valtio sitten verotuksen avulla hyvittäisi työntekijälle niin että hänelle jäisi saman verran rahaa käteen kuin 8 tunnin päivää tekemällä.

Valtiolla ei nytkään riitä rahat kaikkeen, siksi tehdään esim sote-uudistusta ja vielä pitäisi vapaaehtoisesti työaikaansa lyhentäville maksaa korvauksia! Hullulta kuulostaa. Moni työ ei yksinkertaisesti ole jaettavissa.

Itse mielelläni lyhentäisin työpäivääni, mutta kummasti tili on miltei tyhjä kuun lopussa vaikka tulot ovat 5 tonnia kuussa. Kun lapset lentävät pesästä, ehkä sitä on sitten mahdollisuus keventää elämää.

Sellaista työtä ei ole olemassakaan mitä ei voisi jakaa kahden työntekijän kesken.

Itse olen saanut kokea molempia jo nyt 24 vuotiaaksi. Ensimmäisessä työssä olin kiinni 7,5h, ja työmatkoihin meni tunti sinne ja 1,5h takaisin. Ei mulla ollut kuin 4 tuntia vapaa-aikaa kotona, ja mietin että tällästäkö elämä nyt pitäisi olla suurimmaksi osaksi? Mulla sentäs toimi lohtuna, että haen vielä jatko-opiskelemaan. Sitten pääsin tekemään toisen paikan töitä kotoota käsin, eli kaikki työ etänä. Työ määrä viikossa on vakio, ja saan itse tehdä ne viikon aikana, kuin haluan. Olen kokenut, että se 6-7h on paras. Aikaa on paljon juurikin itsensä kehittämiselle, hyvinvoinnin kehittämiselle ja harrastuksille. Haluaisin tehdä 6-7h töitä loppu elämäni, mutta tiedän että se ei tule toteutumaan. Varmaan ikinä. Miten ihmiset jaksaa tehdä lapsiakin niin kauheaan oravanpyörään????

Olisi ihan mahtavaa jos olisi työelämässä ihan normaalia toimintaa, että työntekijä voisi valita tekeekö kahdeksan vai kuuden tunnin päivää. Uskon, että kuuden tunnin tekemiseen voisi olla paljonkin halukkaita, jolloin työnantajalle mahdollistuisi näiden "ylijäämätunneilla" uuden työntekijän palkkaaminen.

Suomalainen työelämä on melko jäykkää monin tavoin, toivottavasti raamit hieman venyisivät lähivuosina. Toisaalta näin uskonkin käyvän, koska työelämään nyt tulevat nuoret arvostavat toisella tavalla vapaa-aikaa kuin me vanhemmat patut. Heille ei välttämättä ole niin tärkeää enää omistaa asuntoa tai autoa, tai ylipäätään omistaa kaikenlaista mihin me 60-70-luvulla syntyneet olemme kasvaneet. Ja se on todella hyvä kehityssuunta!

Vierailija kirjoitti:

Ainaki työpäivä napakoituisi, koska 6 tunnin päivässä ei ole ruokataukoa lainkaan (alakohtaisesti on pieniä eroja, mutta laki ei taukoa  tunne). Tulee säästöjä, kun ei tarvita mitään kahvinkeitto- ja eväidensyöntitilaa.

Höpöhöpö, olen itse ollut useampia kertoja kaupungilla kuuden tunnin työssä/pvä, eikä siinä paljon kerinnyt töitäkään tehdä, kun oli aamukahvit puoli tuntia, ruokatauko tunnin ja iltapäiväkahvit taas puoli tuntia ja pakko ne oli pitää, kun muutkin pitivät ja tulivat hakemaan, jos ei itse ilmestynyt kahvihuoneeseen. Se kuuluu siihen työpaikan kulttuuriin, ainakin Tampereella.

[/quote]

Luettele 5 maata, joissa on yleisesti 30 tunnin työviikot. En itse tiedä ainuttakaan.[/quote]

En ole kommunisti, mutta heillä tämä valtakunnallinen työajan lyhennysaate on todella kerrassaan mahtava agenda, johon meidän pitää mitä pikimmin osallistua ja ottaa tämä uusi työaikauudistus käyttöömme maassamme valtakunnallisesti mahdollisimman lyhyellä aikataululla.

Tuoreimman tiedon mukaan,  kun työaika on Suomessa Euroopan pisimpiä. Euroopan elin- ja työolojen tutkimussäätiön äskettäin julkaiseman vertailun mukaan keskimääräinen todellinen viikkotyöaika on Suomessa nyt 41 tuntia.

Tätä pidempää viikkotyöaikaa tehdään EU-maista vain Kreikassa. Tässä vertailussa työajan käytössä on otettu huomioon myös ylityöt. Suomen pitkä viikkotyöaika johtuu vertailun mukaan siitä, että Suomessa tehdään ylitöitä enemmän kuin muualla ja että myös suomalaisten lomat ovat lyhyempiä kuin muissa EU-maissa keskimäärin.

Ranskassa on säädetty laki yleisen työajan lyhentämisestä 39 viikkotunnista 35 tuntiin ansioita alentamatta. Vaikka sen toteuttaminen on vielä kesken, on sen seurauksena syntynyt jo 265 000 uutta työpaikkaa. Työajan lyhentäminen on ollut esillä myös monissa muissa maissa - esimerkiksi Japanissa, Australiassa, Italiassa, Hollannissa ja muissa pohjoismaissa.

Ammattiyhdistysliike on asettanut työajan lyhentämisen kansainvälisesti keskeiseksi tavoitteeksi. Esimerkiksi Euroopan Metallityöläisten Yhteisjärjestö on toiminut 35 tunnin työviikon toteuttamiseksi koko eurooppalaisessa metalliteollisuudessa. Se on perustellut asiaa työelämän inhimillistämisellä, demokratisoimisella ja muuttamisella innovoivammaksi.

Erityisesti se on korostanut, että työajan lyhentäminen on tehokas ase työttömyyttä vastaan. Saksan metallityöväen liitto on ajanut läpi 35-tuntisen työviikon ansioita alentamatta ja pyrkii seuraavaksi 30-tuntiseen työviikkoon.

Suomessa SAK on edustajakokouksessaan asettanut tavoitteeksi 30 tunnin työviikon ja työajan lyhentämisen Euroopan etummaisten maiden tahtiin. STTK on esittänyt työajan lyhentämistä keskimäärin 12,5 prosenttia viikossa. Työttömien liike on nostanut asian tärkeälle sijalle.

https://www.skp.fi/asiakirjat/skpn-esitys-laiksi-yleisen-ty-ajan-lyhent…

Meillä on välillä 6h työpäiviä, kohteesta riippuen. Jos noita on monta putkeen, niin silloin on vaan yksi vapaapäivä viikossa. Eli jos maaanantai on vapaa niin seuraava vapaa vasta seuraavan viikon sunnuntaina.

Jos kaikkiin kohteisiin olis vaan 6 tuntia aikaa tehdä töitä, jäis paljon töitä tekemättä, ei ehtis mitenkään. Mutta sitten taas toisen työntekijän palkkaaminen siihen kaveriksi tulis kalliimmaksi kuin 7-9 tunnin työpäivän teettäminen yhdellä ihmisellä. Ja sitten taas jos toisen palkkais siihen kaveriksi, niin molemmilla jäis päivä vajaaksi, jopa alle sen kuuden tunnin.

Kyllä mulle vaan sopis se, että tekisin vain kuuden tunnin työpäiviä, jos sillä sais sellaista palkkaa millä tälläkin hetkellä elää, ja säilyis kaksi vapaapäivää viikossa. Mutta kuka sen lystin maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Kapitalismille olisi haitaksi se, että ihmiset eivät enää kahdeksasta tunnista uupuneina haluaisi ostaa niin paljon turhaa paskaa ja elämää helpottavia palveluja ”luksuksena”. Oikeastaan kahdeksan tunnin työpäivistä pidetäänkin varmaan kiinni vain sen takia, että sillä saadaan ihmisten kulutusta pidettyä keinotekoisesti yllä.

Toisaalta: ihmisillä jäisi 6h työpäivän jälkeen enemmän vapaa-aikaa kierrellä kaupoissa, istua kahvilassa ja käydä hieronnassa, kosmetologilla, huvipuistossa jne. Eli kuluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Mistä tuo 8h työpäivä juontaa juurensa? Ennen toki tehtiin vielä pidempään ja lauantaitkin olivat työpäiviä.

8 h työpäivä on sovittu Suomessa kansalaissodan jälkeen. Sitä ajoi kansainvälisesti sosiaalidemokraatit ja tuohon sitouduttiin useimmissa maissa.

Ja totta, lauantaitkin olivat työpäiviä vielä 1960-luvulla. Silloin oli kouluakin. Tosin la oli lyhempi päivä kuin normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän hyötyä kuin haittaa pitkällä aikavälillä. Työttömyys laskisi edes vähän ja työntekijöiden hyvinvointi paranisi, kun työntekijät olisivat vähemmän kuormittuneita ja stressaantuneita. Äkkiseltään en keksi mitään niin suurta haittaa, ettei tuo olisi edes kokeilemisen arvoista. Yli 6h voisivat työskennellä ne, jotka ehdottomasti haluavat tehdä enemmän. Mutta 6h voisi olla se normi/minimi. Myös lasten hyvinvointi ja mielenterveys paranisi huomattavasti kun vanhemmat olisivat enemmän kotona ja heille jäisi aikaa myös perheelle kun palautuisivat työpäivistä nopeammin. Todennäköisesti ihmiset jaksaisivat pitää myös terveydestään ja kunnostaan paremmin huolta, kun työpäivän jälkeen ehtisi vielä hyvin lähteä esim. urheilemaan. Kukaan ei huonokuntoisena tee 8h 100% hyvää työtä, vaan olisi parempi panostaa tehokkuuteen. Mielummin vaikka 4h keskittynyttä hyvälaatuista työtä ilman pitkiä taukoja kuin 8h pitkäveteisempää työtä pitkien taukojen ja keskittymisen herpaantumisen kera.

Mikä estää sen että työnantaja vaatii tekemään 8 tunnin työt 6 tunnissa ja jättää ne uudet ihmiset palkkaamatta?

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa on tuo työtuntimäärä virallisesti käytössä eli viikossa 30 h, päivässä 6 h ja heillä on oikein hyviä kokemuksia tällaisesta lyhyemmästä ja inhimmillisemmästä työajasta.

Meillä on vain yksi ainoa kallisarvoinen elämä kullakin, joten elämässä täytyy olla aikaa muullekin, kun vain työnteolle.

Maassamme ihan liian vähän töitä ja liikaa työttömiä -  kaikille ei vaan millään riitä enää nykyään töitä.

Niinpä kaikki kikkailu ja työttömien kiusaaminen on tässäkin maassa lopetettava ja osattava jakaa työtä yhä useammalle ja otettava käyttöön 30 h työviikot ihan valtakunnallisesti.

Missä maissa ja millä tavalla?