Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut eivät halua tehdä työpaikalla koskaan mitään hauskaa yhteistä?
01.06.2018 |
Sellaista joukkiehengen kohotusta. Sain tänään muutaman tyypin toimistolla laulamaan kanssani grandiosan pizza perjantai laulua kun tilasimme kaikille pitzaa toimistolle. Suurin osa työkavereista ei kuitenkaan lähtenyt lauluun yhtään mukaan. Kiusallisena hymyilivät tai esittivät kuin eivät olisi huomanneet kauan minua. Miksi on niin vaikeaa joskus olla vähän leikkisä ja irrotella? Kauhean rajoittunutta porukkaa. ☹️
Kommentit (31)
Aika surullista. Itse olisin liittynyt iloitteluun ja läntännyt pitsan naamaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä siellä koneiden keskellä hirveässä metelissä paljoa lauleskella. Suurin osa kuuntelee radiota kuulokkeilla, peen jauhanta on sitten taukojen juttu.
Minun työpaikallani ei ole koskaan (kuulema) ollut mitään v...n ME -henkeä.
Eikä muuten tule.
-
Kaikista työntekijöistä vedetään viimeisetkin mehut pihalle.
Jotkut jaksaa huonossa ilmapiirissä pakon vuoksi, moni ei.
-
On turha edes kuvitella mitään h-tin yhteiseen v-n hiileen puhaltamista, koska koko ajan omistajan mielestä teeme kaiken väärin, lusmuilemme ja olemme totaalisen ammattitaidotonta p...aporukkaa, vaikka emme lusmuile emmekä ole todellakaan ammattitaidottomia.
-
SIKSI en ikimaailmassa osallistuisi mihinkään hullunhauskoihinjippiihihhih pitsaperjantai -tyyppisiin hoiltuksiin tai muihun kimppakivaällötyksiin!
SIKSI.
Ap, mietipä, onko vain sulla ja parilla kaverilla siellä kivaa, jos muut eivät osallistuneet yhteislauluun.
Joihinkin juttuihin menen mukaan, mutta mihinkään laulamiseen en. 1. En osaa sanoja, ikinä kuullutkaan koko kappaletta ja 2. Olen surkea laulaja.
Se, mikä minusta on hauskaa, ei heistä ole hauskaa. Se, mikä heistä on, ei minusta. Se vaan on niin ja kivaa mennä kotiin aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavat asiat EIVÄT ole hauskoja:
pakohuone
suppailu
kiipeily
"löytöretki" omassa kaupungissa
motivaattorin pascapuheet
Monia syitä voi olla:
ei osaa mainosjinglejä, kuten joku jo kirjoitti
viettää ruokiksensa mielummin työpaikan ulkopuolella kuin työpöydän ääressä, työtovereiden ympäröimänä
ei osaa laulaa
kokee työtoverit työtovereina, ei kavereina, saatikka ystävinä
Suvaitsevaisuus puolin ja toisin auttaa tähänkin vaivaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tuosta ujostelusta päästiin eroon torstaiviinalla.
Vierailija kirjoitti:
En minä osaa jotain mainoslauluja. Tuo on hieman saman lajin ongelma kuin huumorintajuttomalta tai tyhmältä vaikuttaminen, kun ei tunne jotain sketsi- tai muiden hömppäohjelmien hokemia tai vitsejä.
Yök onko mitään juntimpaa kuin laulaa mainoslauluja tai kertoa jotain sketsejä joita on nähnyt? Ei mun mielestä, se on huumorissa samalla tasolla kuin pieruvitsien kertominen.
Näen mun työkavereita enemmän kuin ketään muuta ihmistä oman mieheni ohella, joten en ymmärrä miksi viettäisin heidän kanssa aikaa vielä vapaa-ajalla. Yleensä aktiviteetit on typeriä ja tekopirteitä, tai sitten aina ryypätään. Nelikymppiset varmaan innostuu mutta itse nuorempana en kiinnostu yhtään. Hymyilen kohteliaasti töissä ja taputan jos asiaan kuuluu, mutta muuten pysyn kyllä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saatana mitä myötähäpeää koen vaikka en ollut edes paikalla.
Ei kiinnosta niiden laiskojen lusmujen seura. Halveksin heidän työmotivaatiotaan. Kaikkein parasta olisi jos saisin oman työhuoneen, ei tarvitsisi katsella tätä sirkusta. Aion ottaa seuraavassa kehityskeskustelussa pomon kanssa puheeksi. Mä en jaksa tätä enää.