En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pistävät välit poikki sisaruksiinsa

Vierailija kirjoitti:

Mä ymmärrän kyllä, että välit voi sisarustenkin kesken mennä, mutta itselläni kynnys katkaista välit sisarukseen olisi korkeampi, kuin esim. ystävään.

Minulla taas toisinpäin. Ammattikouluun menemisen voisin ystävältä kestää, mutta sisarus aiheuttaa siinä häpeää koko perheelle ja suvulle. Minulle perhe ja suku on jotenkin yhtenäisempi ryhmä kuin kaveripiiri

Oma sisko manipuloi ja syyllistää, pompottelee mennen tullen ja saa hirveät raivarit jos asiat ei mene niin kuin hän haluaa. Antaa kerran vuodessa lapsilleni synttärilahjaksi leluja/vaatteita, jotka täytyy palauttaa, kun lapset ovat kasvaneet yli. Hänen lapselleen mikään lahja ei ole kyllin hyvä (siis siskoni mielestä, lapselta ei kysytä mitään) ja antamani lahjat päätyvät samantien kirpparille. Asumme 10 km päässä toisistamme ja viime jouluna en ehtinyt viemään hänen teini-ikäiselle lapselle ennen jouluaattoa joululahjaa ja siskoni sai hirveät raivarit siitä, heidän joulunsa oli kuulemma ihan pilalla. Siis mitä ihmettä, kertaakaan en ole kiitosta antamistani lahjoista saanut, sen sijaan jokainen lahja on aina väärä? Joka tapauksessa erehdyin sanomaan hänelle, että he olisivat voineet ajaa meille hakemaan lahjan, jos sen saaminen ennen aattoa oli niin tärkeää. Siitä vasta sisko sai raivarit, minun tehtävä on tuoda lahjat, heidän tehtävä ei ole hakea niitä ja niinpä hän lattoi välit poikki. Minun allekouluikäiset lapset eivät saaneet heidän perheeltään mitään lahjaksi, edellisvuonna saivat Lidlistä ostetut 2 euron ikkunatarrat, niitä ei tarvinnut onneksi palauttaa.. On muuten mukavan vapauttavaa, kun ei ole tarvinnut olla moneen kuukauteen tekemisissä hänen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pidä yhteyttä veljeeni, joka aina käyttää hyväkseen perheenjäseniä. Ei koskaan ota yhteyttä muulloin, kuin silloin kun on vailla jotakin: muuttoapua, rahaa, lapsenhoitoapua, siivousapua, maalausapua... you name it. Kuvio on siis se, että haalii ympärilleen talkooväkeä, joka hoitaa homman, kun hän itse vain lepäilee. On aina ollut laiska, manipulatiivinen ja pitänyt itseään muita fiksumpana. Valittelee aina elämänsä rankkuutta saadakseen myötätuntoa (ja apua).

Meillä samanlainen hyötyjä ja arvaa, korpeaako, kun sinisilmäinen äitimme jakaa hänelle avokätisesti rahaa ja lapsenhoitoa aina, kun tämä vaimoineen sitä vain pyytää. Ja todella pyytelee, olisi kiva tietää, kuinka monta tonnia on loppujen lopuksi heille jo antanut rahaa. Meillä on tiukkaa, mutten ikinä valita siitä äidille enkä kehtaisi lainata, jos samaan aikaan olen varannut ulkomaanmatkan ja ostellut merkkituotteita netistä.

Meillä on samanlaista menoa. Vikaa on toki sisaruksessakin, mutta isoin ongelma tuossa kyllä ovat vanhemmat, jotka eivät kohtele lapsiaan tasapuolisesti. Eihän tuollaista tilannetta pääsisi syntymään, jos vanhemmat olisivat tasapuolisia.

Minä haluaisin olla tekemisissä, mutta se tuntuu lähes mahdottomalta. Sisarukseni puoliso eristää meidät pois, eräälainen kiusaamisen muoto ja on saanut sisarukseni manipuloitua tuohon touhuun mukaan. Tiedän kyllä mistä häiriöstä on kyse. Surullista. Jatkan elämääni ajattelemalla ettei minulla mitään sisarusta olekaan, hän on muuttunut ihmisenä täysin vieraaksi. Joskus on vaan luovuttava.

Siskoni on manipuloiva, omaa etuaan kyttäävä ikävä akka. Haluaa päsmäröidä toisten elämää, sotkeutuu toisten asiohin eikä vahingossakaan tee mitään toisten hyväksi. Minulle riitti, en minä ole hänen palvelijansa tai komenneltavansa.

Ainoa asia, mikä välien katkaisussa harmittaa on, että äidilleni se on kova paikka. Vaikka hän kyllä ymmärtääkin, miksi sen tein.