En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pistävät välit poikki sisaruksiinsa

Olen itse väleissä sisarusteni kanssa, mutta mietin useinkin onko siinä mitään järkeä. Tavallaan ihailen ihmisiä, jotka uskaltavat reippaasti laittaa pisteen huonoille ihmissuhteille vaikkei se varmasti helppoa olekaan.

Veljeni on narkkari ja murtautui isämme kotiin vieden kaiken vähääkään arvokkaan. Nyt onneksi jätkä istuu linnassa. Tarvittiin aika pitkä lista rikoksia ennenkuin istumaan joutui. Ennen tätä murtokeikkaa veljeni kiipesi mun naapuri kerrostalon katolle ja soitti mulle että hän hyppää alas. Ekana soitin poliisit ja sitten menin sen kerrostalon pihalle huutamaan että hyppää ny s**tana!!! Ei uskaltanu. Että tälläisten tapausten vuoksi välit voi katketa.

Vierailija kirjoitti:

Tai en ainakaan voisi kuvitella tilannetta, jossa en olisi puheväleissä sisarusteni kanssa. Miten sellaiseen tilanteeseen päädytään?

Itse laitoin välit poikki omaan veljeeni koska hän löi ja pahoinpiteli minua vielä aikuisenakin. Joskun on vaan pakko todeta että nyt riitti!

Omien lasten synnyttyä yritin etsiä kirjallisuutta siitä miten lapsia tuetaan hyvään sisaruussuhteeseen. En löytänyt. Löysin vain pari kirjaa joihin on koottu katkeraa vuodatusta siitä millä tavalla ihmiset kokivat sisarussuhteensa olleen lapsuudessa huono. Ei niistä ollut apua.

Ei siis ihme, että toimimattomia sisarussuhteita syntyy vaikka kuinka, kun aihetta ei ilmeisesti ole juurikaan tutkittu. Ei ainakaan ole julkaistu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin kuin mitä?

Et ymmärrä miksi ihmisellä menee välit poikki toisen ihmisen kanssa? Tunnetko yhtään ihmistä? Vai mikä tuossa voi olla ymmärtämisen esteenä?

Tunnen sisarukset, jotka ovat täysin normaaleja ihmisiä muuten, mutta eivät ole missään puheväleissä keskenään ja haluavat pelkästään pahaa toisilleen joka tilanteessa.

Oletko psykiatri? Oletko tehnyt heille jotain arvioita? Miten olet määritellyt heidät normaaleiksi? Kuinka paljon tiedät oikeasti heistä tai heidän elämästään? Se ei riitä tekemään ihmisestä normaalia, ettei ole todistetusti sekoillut julkisesti.

Ihmisiä ne sisaruksetkin ovat. Ja monesti erilaisia. En ymmärrä, miksi niiden kanssa pitäisi olla kummemmat välit kuin muiden ihmisten kanssa. Itselläni on kaikkien kolmen kanssa hyvät välit, mutta jonkun kanssa ollaan tekemisissä kuukausittain, toisen kerran pari vuodessa. Ei haittaa ollenkaan, kun on muuten paljon ystäviä joiden kanssa voi aikaa viettiä tai asioita pohtia.

Vihattiin isosiskoni kanssa toisiamme lapsina ja vedettiin toisiamme turpaankin välillä. Aikuisena ei olla tekemisissä kuin joskus ja jouluna. Meillä on jonkinlainen aselepo, eli meidän välit on jäiset, mutta ei pilata muiden joulua käytöksellämme.

Onkohan tämän palstan kuuluisalla Äitihullulla sisaruksia? Onkohan ne väleissä?

Narsisti-isämme kasvatti meidät pelossa ja jatkuvassa valmiustilassa. Kilpailutti meitä sisaruksia toisiamme vastaan, vertaili, piti yhtä aina ylitse muiden ja syyllisti ja haukkui muita.

Aikuisena meistä kahdella on mt-diagnoosi ja tämä kultapoika nautiskeli isämme rahoilla ja kehuilla, kunnes isä kuoli. Nyt menee kultapojalla huonosti.

Ja joo, emme ole liemmin yhteyksissä tämän kanssa.

Siskoni on juoppollut, veljeni on homo, toinen veljeni asuu ulkomailla ja sillä on hirveä akka. Miksi olisin tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Ei mitään iloa niistä. Onneksi on ystäviä, puoliso ja kaksi omaa lasta. En täysin ole hylännyt sukuani, kahden serkun kanssa olen hyvissä väleissä ☺

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tämän palstan kuuluisalla Äitihullulla sisaruksia? Onkohan ne väleissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin kuin mitä?

Et ymmärrä miksi ihmisellä menee välit poikki toisen ihmisen kanssa? Tunnetko yhtään ihmistä? Vai mikä tuossa voi olla ymmärtämisen esteenä?

Tunnen sisarukset, jotka ovat täysin normaaleja ihmisiä muuten, mutta eivät ole missään puheväleissä keskenään ja haluavat pelkästään pahaa toisilleen joka tilanteessa.

Minunkin veljeni on muiden mielestä ihan normaali, työssäkäyvä ihminen. Hän pahoinpiteli minua toustuvasti kun olin lapsi. Kyllä minulla on täysi oikeus vältellä hänen seuraansa nyt aikuisena.

Tiedän myös tapauksen, jossa veli on ollut turhan kiinnostunut siskonsa teini-ikäisistä tyttäristä ja välit on siitä syystä katkaistu. Tuokin veli vaikuttaa ulospäin ihan normaalilta eikä hänellä ole tuomioita pedofiliasta.

Vierailija kirjoitti:

Jonkun sisaruksia ne psykopaatit, narsistit, narkkarit, murhaajat ja pedofiilitkin on. 

Jos mun sisarus olisi vaikkapa narkkarimurhaajapedofiili niin kyllä mä sen kanssa väleissä pysyisin jos me aidosti välitettäisiin toisistamme. Tosielämässä mun sisarus on ihan kunnollinen kansalainen ja me ei olla väleissä koska me ei välitetä toisistamme yhtään, se on mulle kuin joku ventovieras.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on juoppollut, veljeni on homo, toinen veljeni asuu ulkomailla ja sillä on hirveä akka. Miksi olisin tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Ei mitään iloa niistä. Onneksi on ystäviä, puoliso ja kaksi omaa lasta. En täysin ole hylännyt sukuani, kahden serkun kanssa olen hyvissä väleissä ☺

Serkumpi on herkumpi. Ymmärrän sinua. ;)

Vierailija kirjoitti:

En pidä yhteyttä veljeeni, joka aina käyttää hyväkseen perheenjäseniä. Ei koskaan ota yhteyttä muulloin, kuin silloin kun on vailla jotakin: muuttoapua, rahaa, lapsenhoitoapua, siivousapua, maalausapua... you name it. Kuvio on siis se, että haalii ympärilleen talkooväkeä, joka hoitaa homman, kun hän itse vain lepäilee. On aina ollut laiska, manipulatiivinen ja pitänyt itseään muita fiksumpana. Valittelee aina elämänsä rankkuutta saadakseen myötätuntoa (ja apua).

Meillä samanlainen hyötyjä ja arvaa, korpeaako, kun sinisilmäinen äitimme jakaa hänelle avokätisesti rahaa ja lapsenhoitoa aina, kun tämä vaimoineen sitä vain pyytää. Ja todella pyytelee, olisi kiva tietää, kuinka monta tonnia on loppujen lopuksi heille jo antanut rahaa. Meillä on tiukkaa, mutten ikinä valita siitä äidille enkä kehtaisi lainata, jos samaan aikaan olen varannut ulkomaanmatkan ja ostellut merkkituotteita netistä.

Vanhemmat voivat pilata lastensa välit ihan omalla käytöksellään. Jos vanhempien ikääntyessä ja tullessa huonokuntoisiksi koko vanhempien omaisuus myydään yhdelle sisarukselle ilman, että muille sisaruksille sanotaan siitä sanaakaan. On ihan selvää, että vanhemmat eläessään saavat tehdä omaisuudellaan mitä haluavat, mutta se, että kaikki tehdään salaa toisten selän takana, loukkaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole narkkarit tai vastaavat vaan ihan kunnolliset lapset, jotka ovat luulleet välien olevan kunnossa. Sitten vielä itse kuulee asiasta vahingossa vuosien päästä.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni on juoppollut, veljeni on homo, toinen veljeni asuu ulkomailla ja sillä on hirveä akka. Miksi olisin tuollaisten ihmisten kanssa tekemisissä? Ei mitään iloa niistä. Onneksi on ystäviä, puoliso ja kaksi omaa lasta. En täysin ole hylännyt sukuani, kahden serkun kanssa olen hyvissä väleissä ☺

Mulla taas on just tommonen homokammoinen veli ja rasistikin vielä. Mietin, että pitäisi olla hänen kanssa vähemmän tekemisissä kun hänen juttunsa alkaa kerta kerralta vituttaa yhä enemmän.

Eikös välit sisaruksiin katkaista useimmiten perinnönjaon yhteydessä? ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niin kuin mitä?

Et ymmärrä miksi ihmisellä menee välit poikki toisen ihmisen kanssa? Tunnetko yhtään ihmistä? Vai mikä tuossa voi olla ymmärtämisen esteenä?

Tunnen sisarukset, jotka ovat täysin normaaleja ihmisiä muuten, mutta eivät ole missään puheväleissä keskenään ja haluavat pelkästään pahaa toisilleen joka tilanteessa.

Minunkin veljeni on muiden mielestä ihan normaali, työssäkäyvä ihminen. Hän pahoinpiteli minua toustuvasti kun olin lapsi. Kyllä minulla on täysi oikeus vältellä hänen seuraansa nyt aikuisena.

Tiedän myös tapauksen, jossa veli on ollut turhan kiinnostunut siskonsa teini-ikäisistä tyttäristä ja välit on siitä syystä katkaistu. Tuokin veli vaikuttaa ulospäin ihan normaalilta eikä hänellä ole tuomioita pedofiliasta.

Kun mun sisaruksen tyttäret on teini-ikäisiä, mä meinaan "katkaista välit" väliaikaisesti. Eli monta vuotta meinaan vältellä heitä. Enkä todellakaan meinaa heille kertoa syytä.

Miksi samassa kohdussa kasvaminen tekisi asian erilaiseksi kuin vaikka kaverien väliset suhteet? Miksi siltä samoja geenejä omaavalta pitäisi kuunnella haukut ja kaikki, joita kukaan ei kuuntelisi kavereiltaankaan?

Lisään vielä aiheen vierestä, että sama pätee myös omiin vanhempiin. Se, että olet sattunut heidän geeneistään sikiämään, ei tee velvolliseksi kunnioittaa ja kumartaa heitä, jos kunnioitus ei ole molemmin puoleista.