Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Päivähoidossa olleet lapset menestyvät koulussa paremmin kuin kotihoidetut
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Siskonlapset huutaa hurraata kun koulutloppuu lauantaina. Ei enää liianhelppoja ekaluokan tehtävi jotka ovat tylsistyttäneet koko vuoden. Kaikista kokeista täydet pisteet ja oppetajat ovat ihmetelleet miksi muksut koulussa tylsistyy. No ne tehtävät on liian helppoja joten kyllähän se tylsistyttää jos ei mitään haasteita ole. Niin ja kotona on kasvatettu eskariin saakka
En mä sanonut, että pitää mennä päiväkotiin, mutta itsehän tuolla kerroit, miten et mielellään laittaisi lastasi eskariinkaan.
Juu, maailma on sellainen tasapäistävä paikka. Ennemmin tai myöhemmin lapsi siihen kuitenkin joutuu, ja vanhemman pitää vain hyväksyä se ja päästää irti. Ikuisesti ei lasta voi pitää altistettuna vain niille perheen omille arvoille.
En laita todellakaan eskariinkaan jos siltä voin lapsen vältää ja kotikoulu on paras vaihtehto. Niin eli mun pitäisi päästää lapsi paikkaan jossa sen arvomailma tuhotaan täysin kotiväki haukutan jne. Juu ei todellakaan tule tapahtumaan jos se vain minusta on kiinni. Minä ja mies ollaa lukioon saakka oltu kotiopetuksessa ja siinä ei ole ollut mitään ongelmaan. Kumpikin on työssään menestynyt ja minä lähden syksyllä opiskelemaan toista ammattia. Eli olemme siis pärjänneet elemässämme keskimäärin yhtä hyvin kuin kuka tahansa päiväkodin ja esiopetuksen läpikahlannutkin.
Niin, tässä juuri esimerkki siitä, että ei suinkaan ajatella lapsen etua (haluaisiko lapsi olla toisten kanssa ryhmässä ja saada kavereita), vaan vanhempien ideologian takia otetaan lapselta pois mahdollisuus vertaisryhmän seuraan.
Etkös sä ennen kertonut valmistuneesi amiksesta ja että lukio on ihan turha?
Kavereita saa muualtakin kuin laitoksista. Missään en ole kertonut ennen tätä koulutus pohjaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Siskonlapset huutaa hurraata kun koulutloppuu lauantaina. Ei enää liianhelppoja ekaluokan tehtävi jotka ovat tylsistyttäneet koko vuoden. Kaikista kokeista täydet pisteet ja oppetajat ovat ihmetelleet miksi muksut koulussa tylsistyy. No ne tehtävät on liian helppoja joten kyllähän se tylsistyttää jos ei mitään haasteita ole. Niin ja kotona on kasvatettu eskariin saakka
En mä sanonut, että pitää mennä päiväkotiin, mutta itsehän tuolla kerroit, miten et mielellään laittaisi lastasi eskariinkaan.
Juu, maailma on sellainen tasapäistävä paikka. Ennemmin tai myöhemmin lapsi siihen kuitenkin joutuu, ja vanhemman pitää vain hyväksyä se ja päästää irti. Ikuisesti ei lasta voi pitää altistettuna vain niille perheen omille arvoille.
En laita todellakaan eskariinkaan jos siltä voin lapsen vältää ja kotikoulu on paras vaihtehto. Niin eli mun pitäisi päästää lapsi paikkaan jossa sen arvomailma tuhotaan täysin kotiväki haukutan jne. Juu ei todellakaan tule tapahtumaan jos se vain minusta on kiinni. Minä ja mies ollaa lukioon saakka oltu kotiopetuksessa ja siinä ei ole ollut mitään ongelmaan. Kumpikin on työssään menestynyt ja minä lähden syksyllä opiskelemaan toista ammattia. Eli olemme siis pärjänneet elemässämme keskimäärin yhtä hyvin kuin kuka tahansa päiväkodin ja esiopetuksen läpikahlannutkin.
Niin, tässä juuri esimerkki siitä, että ei suinkaan ajatella lapsen etua (haluaisiko lapsi olla toisten kanssa ryhmässä ja saada kavereita), vaan vanhempien ideologian takia otetaan lapselta pois mahdollisuus vertaisryhmän seuraan.
Etkös sä ennen kertonut valmistuneesi amiksesta ja että lukio on ihan turha?
Kavereita saa muualtakin kuin laitoksista. Missään en ole kertonut ennen tätä koulutus pohjaani.
Ai niin, kun mehän teeskennelläänkin nyt, että aikaisempi nimimerkkisi ja aikaisempi blogisi eivät ole sinun kirjoittamiasi, vaikka jutut ovat ihan samoja!
ne menestyi vähän paremmin siinä neuvolan lenessä. Siinä leikataan saksilla viivaa ja piirretään kolmio, ympyrä yms... tällaisia toki harjaannutetaan päivähoidossa. Sen sijaan pitkällä tähtäimellä eroja ei ollut esim. koulumenestyksessä.
Paremmuus-huonommuus on ihan tyhmä keskustelu ja tämä tutkimus oli mun mielestä soopaa (saksilla leikkaamisen ja kolmion piirtämisen oppii hetkessä kun harjoittelee)
Kodin rakkautta ja hoivaa ei päiväkoti korvaa. Päivähoidossa käy paljon levottomia, oireilevia lapsia, joita erityislastentarhanopet ja psykologit paapovat ja ihmettelevät ja testailevat. Käytetyt resurssit todella suuret rahallisesti, tulokset eivät kovin hyvät. Ammattikasvatusputkesta tulee 6 vuotisen päivähoidon + 9 vuotisen peruskoulun jälkeen ulos populaa, joka ei ymmärrä lukemaansa edes äidinkielellä, ei osaa käyttäytyä, on masentunutta ja varhaiseläkkeellä jo alle 30-vuotiaina. En menisi kehumaan tulosta vs. käytetyt resurssit.
nuoriso masentuu, koska he kokevat yht. kunnan paskana paikkana, jossa ihmisarvo määrittyy tarhassa lene-testeissä ja aikuisena tehokkaina kikytunteina. En ihmettele! Missä inhimillisyys ja humanismi?
Eilen Kympin uutisissa vähän suttuisesti pukeutunut vanhempi rouva selitti asian ihan suoraan suomen kielellä. Heikoista kotioloista tulevat lapset menestyvät päivähoidossa kotihoitoa paremmin, kun saavat vaikutteita muilta. Hyvistä kotioloista tulevat saavat vain rikkautta (sanoi juurikin tällä sanalla, kulmakarvani kohosivat varmaan puoli metriä ilmaan).
Eli sama juttu kuin kouluissa: hyväosaiset vetävät perässä heikompiaan. Päivähoidossa ehkä myös nuorempiaan.
Olisivat voineet myös mainita, että saahan pikkulapset sieltä paljon tauteja, ja jotkut jopa turpaansa, tai oppivat hienoja uusia sanoja kuten taatana - eli saamapuolelle jäävät kaikki.
Vierailija kirjoitti:
ne menestyi vähän paremmin siinä neuvolan lenessä. Siinä leikataan saksilla viivaa ja piirretään kolmio, ympyrä yms... tällaisia toki harjaannutetaan päivähoidossa. Sen sijaan pitkällä tähtäimellä eroja ei ollut esim. koulumenestyksessä.
Paremmuus-huonommuus on ihan tyhmä keskustelu ja tämä tutkimus oli mun mielestä soopaa (saksilla leikkaamisen ja kolmion piirtämisen oppii hetkessä kun harjoittelee)
Kodin rakkautta ja hoivaa ei päiväkoti korvaa. Päivähoidossa käy paljon levottomia, oireilevia lapsia, joita erityislastentarhanopet ja psykologit paapovat ja ihmettelevät ja testailevat. Käytetyt resurssit todella suuret rahallisesti, tulokset eivät kovin hyvät. Ammattikasvatusputkesta tulee 6 vuotisen päivähoidon + 9 vuotisen peruskoulun jälkeen ulos populaa, joka ei ymmärrä lukemaansa edes äidinkielellä, ei osaa käyttäytyä, on masentunutta ja varhaiseläkkeellä jo alle 30-vuotiaina. En menisi kehumaan tulosta vs. käytetyt resurssit.
nuoriso masentuu, koska he kokevat yht. kunnan paskana paikkana, jossa ihmisarvo määrittyy tarhassa lene-testeissä ja aikuisena tehokkaina kikytunteina. En ihmettele! Missä inhimillisyys ja humanismi?
Itse asiassa on hyvin kyseenalaista, oliko pk-hoito edes yhteydessä noihin Lene-tuloksiin. Taulukon mukaan selitti 0.1-1.5% tuloksista, mutta itse regressiomalli oli hyvin omituinen ja ennustajana "kuntalisän muutos" eikä suoraan kotihoito vs. pk-hoito.
Mutta joo, pienen pieni tulos tuli juuri noihin leikkaa ympyrä, piirrä neliö, piirrä ihminen -tuloksiin. Kuinka moni on pistänyt tarkoituksellisesti lapsensa leikkaamaan ympyröitä ja piirtämään muotoja kotona? En minä ainakaan, vaikka uskallan sanoa, että lapseni hoidettiin kotona hyvin ja askarreltiinkin. Annoin myös piirtää mitä halusivat, en neuvonut ja kehottanut piirtämään ihmistä. Pk:ssa taas tehdään ihan tarkoituksellisesti just tuollaisia muotojen piirtämisiä ja leikkaamisia ja ihmispiirroksia.
Ja kuten sanottu, samanlainen pienen pieni positiivinen efekti oli kotihoidolla 9lk arvosanoihin.
Mä olen todella pettynyt noihin tutkijoihin (olen itsekin tutkija), että kehtaavat antaa noin tarkoitushakuisia lausuntoja. Tässä on kyse siitä, että kh-tuki halutaan poistaa, ja koska se on poliittinen mahdottomuus, sille yritetään löytää kaikin voimin tieteellisiä perusteluja.
Uskon, että lapselle on hyväksi mennä esikouluun (vs. että menisi suoraan kouluun) ja jossain määrin hyväksi mennä kodin ulkopuoliseen (hyvään) hoitoon jo ennen eskari-ikää, mutta mikään ei kyllä viittaa siihen, että hyvästäkään pk-hoidosta olisi minkäänlaista hyötyä ainakaan alle 3-4-vuotiaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Siskonlapset huutaa hurraata kun koulutloppuu lauantaina. Ei enää liianhelppoja ekaluokan tehtävi jotka ovat tylsistyttäneet koko vuoden. Kaikista kokeista täydet pisteet ja oppetajat ovat ihmetelleet miksi muksut koulussa tylsistyy. No ne tehtävät on liian helppoja joten kyllähän se tylsistyttää jos ei mitään haasteita ole. Niin ja kotona on kasvatettu eskariin saakka
En mä sanonut, että pitää mennä päiväkotiin, mutta itsehän tuolla kerroit, miten et mielellään laittaisi lastasi eskariinkaan.
Juu, maailma on sellainen tasapäistävä paikka. Ennemmin tai myöhemmin lapsi siihen kuitenkin joutuu, ja vanhemman pitää vain hyväksyä se ja päästää irti. Ikuisesti ei lasta voi pitää altistettuna vain niille perheen omille arvoille.
En laita todellakaan eskariinkaan jos siltä voin lapsen vältää ja kotikoulu on paras vaihtehto. Niin eli mun pitäisi päästää lapsi paikkaan jossa sen arvomailma tuhotaan täysin kotiväki haukutan jne. Juu ei todellakaan tule tapahtumaan jos se vain minusta on kiinni. Minä ja mies ollaa lukioon saakka oltu kotiopetuksessa ja siinä ei ole ollut mitään ongelmaan. Kumpikin on työssään menestynyt ja minä lähden syksyllä opiskelemaan toista ammattia. Eli olemme siis pärjänneet elemässämme keskimäärin yhtä hyvin kuin kuka tahansa päiväkodin ja esiopetuksen läpikahlannutkin.
Kuka sen sinun lapsesi opettaa siellä kotona, jos te vanhemmat olette töissä?
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Propagandaltahan tuo tutkimus kuulostaa, että laitos olisi kaikille paras paikka. Pakkohan niiden on mainostaa, että myös parempiosaisten kannattaa laittaa lapset tarhaan, koska jos siellä olisi vain niitä huono-osaisia, niin keltä ne nyrkkipukarit sitten ottaisivat mallia taidoissa ja käyttäytymisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Siskonlapset huutaa hurraata kun koulutloppuu lauantaina. Ei enää liianhelppoja ekaluokan tehtävi jotka ovat tylsistyttäneet koko vuoden. Kaikista kokeista täydet pisteet ja oppetajat ovat ihmetelleet miksi muksut koulussa tylsistyy. No ne tehtävät on liian helppoja joten kyllähän se tylsistyttää jos ei mitään haasteita ole. Niin ja kotona on kasvatettu eskariin saakka
En mä sanonut, että pitää mennä päiväkotiin, mutta itsehän tuolla kerroit, miten et mielellään laittaisi lastasi eskariinkaan.
Juu, maailma on sellainen tasapäistävä paikka. Ennemmin tai myöhemmin lapsi siihen kuitenkin joutuu, ja vanhemman pitää vain hyväksyä se ja päästää irti. Ikuisesti ei lasta voi pitää altistettuna vain niille perheen omille arvoille.
En laita todellakaan eskariinkaan jos siltä voin lapsen vältää ja kotikoulu on paras vaihtehto. Niin eli mun pitäisi päästää lapsi paikkaan jossa sen arvomailma tuhotaan täysin kotiväki haukutan jne. Juu ei todellakaan tule tapahtumaan jos se vain minusta on kiinni. Minä ja mies ollaa lukioon saakka oltu kotiopetuksessa ja siinä ei ole ollut mitään ongelmaan. Kumpikin on työssään menestynyt ja minä lähden syksyllä opiskelemaan toista ammattia. Eli olemme siis pärjänneet elemässämme keskimäärin yhtä hyvin kuin kuka tahansa päiväkodin ja esiopetuksen läpikahlannutkin.
Kuka sen sinun lapsesi opettaa siellä kotona, jos te vanhemmat olette töissä?
Töiden ohessa opetetaan niinnkuin minut ja mieskin.
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Ehkä pitää paikkansa ehkä ei.
Meidän muksu ei kuitenkaan tule viettämään päivääkään päiväkodissa jos se vain minusta on kiinni
Entä eskari?
Eskari taitaa olla nykyään pakollinen valitettavasti. Sinnekkään en mielelläni laittaisi lasta.
Onnks mulla on aikaa vielä puunita asioita.
Vanhemmuudessa on nyt kuitenkin se juttu, että lapsen etu pitäisi panna omien mielihalujen edelle. Esim. se, että lapsi ei pääse opettelemaan ryhmässä olemista, ei ole lapsen etu, vaikka vanhemmalla onkin joku ideologinen syy esim. päiväkodin vastustamiselle. Lapsi ei kuitenkaan ole vanhempien omaisuutta, vaan kehittyy omaksi itsekseen ja omaksi persoonakseen, eikä kuitenkaan ole koko elämäänsä vanhempien kontrollissa.
Meidän esikoinen lopetti eskarin (koulun eskari) viime viikolla, ja eilen tuumasi, että nyt jo on eskaria ikävä. Vaikka monesti oli vaikea herätä aamulla kouluun (meidän paikkakunnalla on koulun eskari, joten lapset puhuvat koulusta) ja selvästi oli ennen loman alkua väsymystä ilmassa, niin kyllä se toisten lasten kanssa oleminen on silti lasten mielestä kaikkein mukavinta.
Lapsen etu ei ole joutua ryhmään tasapäistettäväksi ja taannutettavaksi. Lapsi pystyy opettelemaan muuallakin ryhmässä olemista kuin jossain helkkarin laitoksessa.
Siskonlapset huutaa hurraata kun koulutloppuu lauantaina. Ei enää liianhelppoja ekaluokan tehtävi jotka ovat tylsistyttäneet koko vuoden. Kaikista kokeista täydet pisteet ja oppetajat ovat ihmetelleet miksi muksut koulussa tylsistyy. No ne tehtävät on liian helppoja joten kyllähän se tylsistyttää jos ei mitään haasteita ole. Niin ja kotona on kasvatettu eskariin saakka
En mä sanonut, että pitää mennä päiväkotiin, mutta itsehän tuolla kerroit, miten et mielellään laittaisi lastasi eskariinkaan.
Juu, maailma on sellainen tasapäistävä paikka. Ennemmin tai myöhemmin lapsi siihen kuitenkin joutuu, ja vanhemman pitää vain hyväksyä se ja päästää irti. Ikuisesti ei lasta voi pitää altistettuna vain niille perheen omille arvoille.
En laita todellakaan eskariinkaan jos siltä voin lapsen vältää ja kotikoulu on paras vaihtehto. Niin eli mun pitäisi päästää lapsi paikkaan jossa sen arvomailma tuhotaan täysin kotiväki haukutan jne. Juu ei todellakaan tule tapahtumaan jos se vain minusta on kiinni. Minä ja mies ollaa lukioon saakka oltu kotiopetuksessa ja siinä ei ole ollut mitään ongelmaan. Kumpikin on työssään menestynyt ja minä lähden syksyllä opiskelemaan toista ammattia. Eli olemme siis pärjänneet elemässämme keskimäärin yhtä hyvin kuin kuka tahansa päiväkodin ja esiopetuksen läpikahlannutkin.
Kuka sen sinun lapsesi opettaa siellä kotona, jos te vanhemmat olette töissä?
Töiden ohessa opetetaan niinnkuin minut ja mieskin.
Voi hyvänen aika. Kuka opettaa lapselle oikeinkirjoitusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko tutkimuksessa huomioitu vanhempien koulutustausta?
Juu-ei tainnut olla oikeastaan mitään sosioekonomisia tekijöitä vakioitu. Ja Helsingin yliopisto pääsi täpärästi sadan parhaan yliopiston joukkoon... varmaan tästä tutkimuksesta huolimatta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tutkimuksessa huomioitu vanhempien koulutustausta?
Juu-ei tainnut olla oikeastaan mitään sosioekonomisia tekijöitä vakioitu. Ja Helsingin yliopisto pääsi täpärästi sadan parhaan yliopiston joukkoon... varmaan tästä tutkimuksesta huolimatta...
Niin, en kiellä, ettei päivähoidolla voisi olla useissa tapauksissa positiivisia vaikutuksia lapsen kehtiykseen, mutta tämä "tutkimus" ei ole sitä osoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ne menestyi vähän paremmin siinä neuvolan lenessä. Siinä leikataan saksilla viivaa ja piirretään kolmio, ympyrä yms... tällaisia toki harjaannutetaan päivähoidossa. Sen sijaan pitkällä tähtäimellä eroja ei ollut esim. koulumenestyksessä.
Paremmuus-huonommuus on ihan tyhmä keskustelu ja tämä tutkimus oli mun mielestä soopaa (saksilla leikkaamisen ja kolmion piirtämisen oppii hetkessä kun harjoittelee)
Kodin rakkautta ja hoivaa ei päiväkoti korvaa. Päivähoidossa käy paljon levottomia, oireilevia lapsia, joita erityislastentarhanopet ja psykologit paapovat ja ihmettelevät ja testailevat. Käytetyt resurssit todella suuret rahallisesti, tulokset eivät kovin hyvät. Ammattikasvatusputkesta tulee 6 vuotisen päivähoidon + 9 vuotisen peruskoulun jälkeen ulos populaa, joka ei ymmärrä lukemaansa edes äidinkielellä, ei osaa käyttäytyä, on masentunutta ja varhaiseläkkeellä jo alle 30-vuotiaina. En menisi kehumaan tulosta vs. käytetyt resurssit.
nuoriso masentuu, koska he kokevat yht. kunnan paskana paikkana, jossa ihmisarvo määrittyy tarhassa lene-testeissä ja aikuisena tehokkaina kikytunteina. En ihmettele! Missä inhimillisyys ja humanismi?
Itse asiassa on hyvin kyseenalaista, oliko pk-hoito edes yhteydessä noihin Lene-tuloksiin. Taulukon mukaan selitti 0.1-1.5% tuloksista, mutta itse regressiomalli oli hyvin omituinen ja ennustajana "kuntalisän muutos" eikä suoraan kotihoito vs. pk-hoito.
Mutta joo, pienen pieni tulos tuli juuri noihin leikkaa ympyrä, piirrä neliö, piirrä ihminen -tuloksiin. Kuinka moni on pistänyt tarkoituksellisesti lapsensa leikkaamaan ympyröitä ja piirtämään muotoja kotona? En minä ainakaan, vaikka uskallan sanoa, että lapseni hoidettiin kotona hyvin ja askarreltiinkin. Annoin myös piirtää mitä halusivat, en neuvonut ja kehottanut piirtämään ihmistä. Pk:ssa taas tehdään ihan tarkoituksellisesti just tuollaisia muotojen piirtämisiä ja leikkaamisia ja ihmispiirroksia.
Ja kuten sanottu, samanlainen pienen pieni positiivinen efekti oli kotihoidolla 9lk arvosanoihin.
Mä olen todella pettynyt noihin tutkijoihin (olen itsekin tutkija), että kehtaavat antaa noin tarkoitushakuisia lausuntoja. Tässä on kyse siitä, että kh-tuki halutaan poistaa, ja koska se on poliittinen mahdottomuus, sille yritetään löytää kaikin voimin tieteellisiä perusteluja.
Uskon, että lapselle on hyväksi mennä esikouluun (vs. että menisi suoraan kouluun) ja jossain määrin hyväksi mennä kodin ulkopuoliseen (hyvään) hoitoon jo ennen eskari-ikää, mutta mikään ei kyllä viittaa siihen, että hyvästäkään pk-hoidosta olisi minkäänlaista hyötyä ainakaan alle 3-4-vuotiaille.
Sosiaalisuus on varmaan se hyvä taito mitä ryhmissä opitaan, mutta muuhun en usko. Ja tämä siis ihan vain pohjautuen omiin kokemuksiini (eskaria ei ollut minun lapsuudessani).
Itse en osannut kotihoidettuna ekalla luokalla leikellä noita ympyröitä ja kolmioita ja liimata mallin mukaisesti, vaan tein mitä omaan mieleen pälkähti. No ammattitaiteilijahan minusta sitten tuli.
Peruskoulussa keskiarvoni vaihteli välillä 9,7 -9,9. Olisi sitten varmaan musiikki ja liikuntakin olleet kympit, jos olisin ollut päivähoidossa... :)))
Alkuviikosta oli yksi tutkimus tapetilla. Siinä tutkimuksessa ei näitä eroja havaittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alle 3-vuotias ei tarvitse varhaiskasvatusta vaan turvallista yhdessä oloa vanhemman ja sisarusten kanssa.
Ja tutkimuksen teetti joku taho, joka hyötyy tästä mitä?
Tottahan se on. Kun päivähoidossa on virikkeitä, säännölliset ruoka-ajat ja kavereita. Kotona on palstalla pyörivä mamma, joka keittelee itselleen kahvia ja käy välillä parvekkeella tupakilla.
Vierailija kirjoitti:
Alle 3-vuotias ei tarvitse varhaiskasvatusta vaan turvallista yhdessä oloa vanhemman ja sisarusten kanssa.
Juuri näin. Paitsi että meillä on muksun seurana vain minä ja mies ei sisarusta (ainakaan vielä)
Vierailija kirjoitti:
Alkuviikosta oli yksi tutkimus tapetilla. Siinä tutkimuksessa ei näitä eroja havaittu.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/palkansaajien-tutkimuslaitos-laste…
tossa uutinen siitä
Uskon kyllä että asia on näin jos lapsi on kotona kunnes menee kouluun. Se että lapsi menee hoitoon silloin 2-3 vuotiaana ei vaikuta.
Ja aiemmin myös kerroit, että olet ollut luterilaisessa uskonnonopetuksessa, etkä omassa ortodoksisessa koulussa, että ainakin aiemmin sanoit olleesi koulussa.