Mitä ajattelet kympin tytöstä?

Samaa kuin kympin pojasta, eli todennäköisesti kyseessä on määrätietoinen ihminen joka kykenee työskentelemään tavoitteidensa eteen ja on luultavasti myös keskivertoa fiksumpi. En tajua tällaista suomalaista mentaliteettia, että pärjäävää ihmistä pitäisi jotenkin sääliä jos kyseinen ihminen sattuu pärjäämään opinnoissaan. Sitten ihmetellään miksi lapset eivät viitsi panostaa koulussa mihinkään, no ei kai, jos ympäröivä asenne on tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

No ei kai se kovin hyvä juttu ole. Miksei mennyt ysiltä suoraan lukioon tai amikseen tai jonnekin? Miksi täytyi jäädä kympille? Toisaalta, ehkei se kovin huono juttu myöskään ole.

:D :D :D

Säälin. Omiin kokemuksista perustuen. Elämässä selviää vähemmälläkin suorittamisella jolloin jää aikaa ihmissuhteisiin ja kehittyä ihmisenä. Uskon että onnellisimpia keskimäärin ovat ysin tytöt.

Ddksskdkdck kirjoitti:

Ai sellasta et koulussa arvosanat on kymppeja, vai sa niinku tarkotat?

esim.mua on sanottu kympinnaisexi

Mut en oo saanu kokeista aina kymppeja xD

Tuskin kasvatan lapsesta semmosta et ulkosesti kaiken pitaa olla ok ja parasta,ei kaikessa tarvii ponnistella vakisin

Olet aivan varmasti kympin nainen :)

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitan, mutta en lähtisi ylistämään tyttöä korkeista arvosanoista, sillä tämä aiheuttaa ihan hirveästi suorituspaineita. Ylpeä saa olla mutta pitää muistaa, ettei koulutus tai koulumenestys välttämättä takaa kaikkia muita elämässä tarvittavia taitoja. :)

Itse tekisin tytölle selväksi, että hänet hyväksytään, olivat hänen kouluarvosanansa sitten millaisia tahansa.

Pitää kehua tehdystä työstä, ei arvosanasta. Jos kehuu arvosanoja, se luo paineita ja tekee huonoon arvosanaan johtaneesta työstä merkityksetöntä. Jos kehuu ahkeruutta läksyjen suhteen, se kannustaa tekemään läksyjä jatkossakin.

Ei sellaista olekaan kuin kympin tyttö tai poika. Jokainen epäonnistuu joskus ja saa ysi puolikkaan vähintään yhdestä kokeesta.

Hassua kuulla että aiheutin ihmisissä sääliä :D 

t. onnellinen entinen kympin tyttö, nykyisin n30

En haluaisi nähdä kympin saaneita tyttöjä yhtenä samanlaisina ja samoista asioista kiinnostuneina toistensa kopioina. - Tiedän useamman kympin todistukseensa saaneen likan. Esimerkiksi anarkisti- punkkarilta näyttävän, joka vapaa aikanaan kuuntelee raskasta heviä ja on erinomainen piirtäjä. - Tunnen myös kverinsa  joka ulkoisesti ja tyylillisesti saattaisi mennä itseään kymmenen vuotta vanhemmasta, mutta jolla on myös useampi kymppi saavuettuna ja joka vapaa aikanaan mm. käy ratsastanassa ja johon törmsin samassa teatteri näytöksen väliajalla, jonne me molemmat olimme tulleet vanhempien kanssa. (Äitinsä on samanäköinen ja harrastaa myös mm. ratsastusta; en ole kehdannut kysyä, että onko heillä yhteinen vaatekaappi)  Kolmas useamman kympin saanut likka on taas hyvin urheilullinen ja luullakseni elää hyvin kurinalaista elämää niin, että hänellä ei ole vapaa ajan ongelmia kun treenit täyttävät melkein joka päivä osan hänen ajastaan. 

Oikeastaan ainoa mitä ajattelen on, että minulla on ollut onni opiskella paikassa, jossa opettajia on kiinnostanut tyttöjen ulkonäköä enemmän jokin muu, silloin kun ovat arvostelleet ja näitä kymppejä antaneet.  

Kympin? Aika halpa.

Peruskoulussa kymppien saaminen ei vielä vaadi suurta rakettitieteen hallintaa.

Aika halvalla tarjoaa. Mitä siihen sisältyy?

Meillä on. Itse olin alisuoriutuja. Ihan avoimesti puhutaan siitä että ihan kiva kun numerot tulee helpolla, mutta aineet menee vaikeammaksi ja jossain kohdin pitää alkaa tehdä niiden eteen jotain. Korostetaan myös ettei ole mikään katastrofi jos joskus tulee 9 tai 8. Tasokursseja kaipaan kouluun takaisin, tyttö tuhlaa mm. Matikassa aikaansa kun odottaa että muut selviävät edes perustehtävistä. Fiksu likka, tulee pärjäämään elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölisää, miksi?

Spontaani mielikuvani on, että ysin poika saa helpommin kympin koska vertailupohjana toimivat usein hieman vilkkaammat pojat. Mutta tiedä häntä.

Toivon, että omat kympit ja ällät tulivat ilman lisiä :)

Mielikuva naisilla on tietenkin tuo, mutta tutkimukset kertovat aivan toista tarinaa. Näistä tutkimuksia on meillä Suomessakin jo saatu aikaan vaika kuinka monta, mutta silti naiset mieluummin luottavat siihen omaan mutuunsa kuin tieteeseen. Ilmeisesti totuus on liian vaikeasti nieltävissä.

No linkitäs nyt niitä tutkimuksia sitten.

Sari Mullolallta ja Liisa Keltikangas-Järviseltä löytyy. Laitapa nuo nimet Google Scholariin.

Onko Google Scholari Italian oma hakukone?

Minun tyttöni oli yläasteella tasan 10 keskiarvon tyttö ja nyt lukiossa ja sitä edelleen. Pidän häntä määrätietoisena ja fiksuna nuorena, en säälittävänä.  Olisimpa itse ollut samanlainen nuorena. Tottakai se tuo paineita, mutta se on hänen oma valinta, ei ikinä valitsisi muuta tietä, onneksi. Elämässä pärjää kympin tytöt ihan hyvin. En ymmärrä tätä kympin oppilaiden parjausta, pitäisikö olla alisuoriutuja, että ei poikkea massasta? Ja kympin tytöthän pääsee opiskelamaan haluamilleen aloille, kun muille se tekee tiukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnioitan, mutta en lähtisi ylistämään tyttöä korkeista arvosanoista, sillä tämä aiheuttaa ihan hirveästi suorituspaineita. Ylpeä saa olla mutta pitää muistaa, ettei koulutus tai koulumenestys välttämättä takaa kaikkia muita elämässä tarvittavia taitoja. :)

Itse tekisin tytölle selväksi, että hänet hyväksytään, olivat hänen kouluarvosanansa sitten millaisia tahansa.

Pitää kehua tehdystä työstä, ei arvosanasta. Jos kehuu arvosanoja, se luo paineita ja tekee huonoon arvosanaan johtaneesta työstä merkityksetöntä. Jos kehuu ahkeruutta läksyjen suhteen, se kannustaa tekemään läksyjä jatkossakin.

Ihan niinku ulkonaossaki . Ja luonteessa.

Musta on tavallaan epäreilua miten kaikki ei voi olla kympin tyttöjä tai poikia; mä itse teen ihan hirveesti töitä sen eteen että koulu sujuu hyvin ja saan korkeita arvosanoja, mutta silti saan aina sen ysi puolen tai vähemmän, koska mun taidot ei vaan riitä siihen kymppiin. Toki toikin on hyvä arvosana enkä pidä sitä itsestään selvyytenä, mutta kun elämä menee siihen että mä pyrin täydellisyyteen ja silti saan aina vähän vajaat sen... sori tää nyt meni kyllä enemmän avautumisen puolelle :D

Pointti on se, että yhteiskunta asettaa ihmisille paineita tavoitella jotain, mihin ne ei välttämättä edes ole kykeneväisiä - miten se että sainko mä koulussa ysejä vai kymppejä vaikuttaa siihen, millainen mä tulen olemaan mun tulevaisuuden työssä? Ugh tää on niin ärsyttävää, mutta tätä se elämä vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttölisää, miksi?

Spontaani mielikuvani on, että ysin poika saa helpommin kympin koska vertailupohjana toimivat usein hieman vilkkaammat pojat. Mutta tiedä häntä.

Toivon, että omat kympit ja ällät tulivat ilman lisiä :)

Mielikuva naisilla on tietenkin tuo, mutta tutkimukset kertovat aivan toista tarinaa. Näistä tutkimuksia on meillä Suomessakin jo saatu aikaan vaika kuinka monta, mutta silti naiset mieluummin luottavat siihen omaan mutuunsa kuin tieteeseen. Ilmeisesti totuus on liian vaikeasti nieltävissä.

No linkitäs nyt niitä tutkimuksia sitten.

Sari Mullolallta ja Liisa Keltikangas-Järviseltä löytyy. Laitapa nuo nimet Google Scholariin.

Onko Google Scholari Italian oma hakukone?

Hieno esimerkki naisten huumorista. Aplodit sinulle. 

Mitä ajattelet kympin pojista?

Kehutko, kun ovat niin fiksuja, että osaavat kaiken minkä peruskoulussa tulisikin osata? Säälitkö, koska yhteiskuntamme arvostaa heikkolahjaisia poikia ja nauraa fiksuille pojille, jotka eivät varmaan tule saamaan pesää, koska sehän on koko ihmiskunnan elämänarvoa säätelevä juttu etenkin alle  18-vuotiaana?

Mitäpä jos keskittyisitte vaikka omaan ÄO:nne ja sivistykseenne. Ja toisten ihmisten kunnioitukseen. 

Alisuoriutuva ylisuorittaja kirjoitti:

Musta on tavallaan epäreilua miten kaikki ei voi olla kympin tyttöjä tai poikia; mä itse teen ihan hirveesti töitä sen eteen että koulu sujuu hyvin ja saan korkeita arvosanoja, mutta silti saan aina sen ysi puolen tai vähemmän, koska mun taidot ei vaan riitä siihen kymppiin. Toki toikin on hyvä arvosana enkä pidä sitä itsestään selvyytenä, mutta kun elämä menee siihen että mä pyrin täydellisyyteen ja silti saan aina vähän vajaat sen... sori tää nyt meni kyllä enemmän avautumisen puolelle :D

Pointti on se, että yhteiskunta asettaa ihmisille paineita tavoitella jotain, mihin ne ei välttämättä edes ole kykeneväisiä - miten se että sainko mä koulussa ysejä vai kymppejä vaikuttaa siihen, millainen mä tulen olemaan mun tulevaisuuden työssä? Ugh tää on niin ärsyttävää, mutta tätä se elämä vaan on.

Tulet pärjäämään mutta huippua sinusta ei tule. Voit saada mukavan elämän mutta jos olet tyhmä päädyt joksikin oman elämäsi saara aalloksi joka ei tyydy siihen mitä on vaan juoksee sen kympin perässä vaikka lahjat ei riitä millään eikä ikinä.