Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyvin outo mies ja parisuhde nykyisin
Kristiina81
30.05.2018 |
Tässäkö tää nyt oli. Mies on nykyisin aina väsynyt tekemään mitään. Yleensä kun kysyn johonkin tai ehdotan jotain vastaus on en jaksa tai menkää vaan muut perheestä eli minä ja lapset.
Jos yritän halata mies sanoo miks pitäs. Jos kysyn rakastaako mua sanoo katotaan. Jutellaa joskus toiste. Sitä ei tuu.
Sit ku yritän inttää ja seuraan perään niin alkaa kiroilee eikä suostu juttelee. Jos olen samassa huoneessa pyytää jättämään rauhaan. Jos en lähde huoneesta alkaa laittaa ovea kiinni ja mä oon siinä välissä. Sit sanoo et mee pois tai sua sattuu. Mitä tää on. Oon oikeesti lähteny sit pois ku en tiiä työntäiskö se ihan oikeesti sen oven väkisin mun päälle. Kuka aikuinen tollasta ees tekee??
Kysyin meneekö töissä huonosti sano että ei. Silti välillä uhkailee irtisanovansa itsensä.
Nukutaan eri huoneissa. Aamusin mies nousee myöhemmin ku muut eikä yleensä sano mitään. Tekee kahvia ja menee partsille yksin istumaan.
En tiiä mitä tässä nyt sit. Kesälomakin tulossa ja mies sanoo et haluu vaan olla rauhassa eikä tehdä mitään. Eikä todellakaan mene lääkäriin vaikka olen pyytänyt.
Olen kysynyt haluaako sit erota sano et ei. Onko kellään tällaista ollut?
Kommentit (46)
Ensimmäisenä mieleen jäi tuo että et tiedä voisiko miehesi oikeasti satuttaa sinua. Ei kuulosta hyvältä jos ei suhteessa edes tuohon voi luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina81 kirjoitti:
Olen kysynyt onko toista ja sanoo että ei ole. Ei myöskään käy muualla kuin töissä, okei joskus käy kaveriporukan kanssa kaljalla mutta ei puhu niistäkään mitään jälkikäteen.
Seksistä on kiinnostunut mutta muu läheisyys ei kiinnosta. Joskus jos yritän juuri muuten tulla halailee et oikeen otan haliin sanoo et älä käy käsiksi. Se loukkaa kyllä.
Ei halua myöskään tehdä mitää korjaustöitä kotona jos joku hajoaa sano et pyydä korjaaja. Naputtaa jos ei oo siivottu mutta ei kyllä itse ikinä siivoa vapaaehtoisesti. Viimeksi sano et hommaa sitten se siivooja. Yleensä teen asioita väärin hänen mielestään. En ole mikään tekniikan ihminen jos pyydän apua enkä osaa ja tiedän että ei ole hänelle vaikea asia pyörittelee silmiä ja sanoo että yritä nyt edes et älä oo tollanen avuton.
En tiiä ei se aina tällanen oo ollut. Sit ku nähdään varsinkin hänen sukulaisia on tosi ystävällinen kaikille ja kukaan ei uskoisi millainen se on kotona. En jaksaisi enää lähteä niitä tapaamaan kun se tuntuu esitykseltä. Ja jos en menisi vetäisi siitäkin herneet. Kun lähdetään kotiin hiljaisuus laskeutuu ja taas möllöttää .Joskus tekisi mieli avautua että millainen tuo oikeesti on kotona. En tiedä mitä siitä tapahtuisi. Mies tietää etten ole kehdannut puhua tästä julkisesti.
Kai sitä yksinkin voi mennä parisuhdetrapiaan? Ei sinun tarvitse sulkea sisääsi sitä että asiat ei ole hyvin vaikka miehesi niin tekee.
Toiselle puhuminen voi selkeyttää niitä omia ajatuksia ja tunteita.
Luulen, että töissä ongelmia. Ihan kuin minä. Työpaikka ahdistaa ja stressaa jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisu enää seksiin, jos mies torjuu halaukset.
Suosittelisin pitämään kiinni kaikesta hyvästä, mikä toimii. Jos seksi sujuu, voisiko sitä vaivihkaa pyrkiä tihentämään?
Karpalo86 kirjoitti:
Luulen, että töissä ongelmia. Ihan kuin minä. Työpaikka ahdistaa ja stressaa jotenkin.
Olet siis myös itse ahdistunut ja stressaantunut suhteen ulkopuolisesta asiasta? Kuinka tämä näkyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä teidän naisihmisten kommentteja lukiessa tuntuu että se parisuhdevala tuntuu menevän kaikilla suurinpiirtein näin:
"Niin myötä- kuin minun vastamäessä. Jos sinulla on vaikeaa niin se on moroooooo ...."
Vierailija kirjoitti:
Näitä teidän naisihmisten kommentteja lukiessa tuntuu että se parisuhdevala tuntuu menevän kaikilla suurinpiirtein näin:
"Niin myötä- kuin minun vastamäessä. Jos sinulla on vaikeaa niin se on moroooooo ...."
Jos on vaikeaa, se ei oikeuta kohtelemaan perhettään huonosti.
Eihän noin voi elää, lapsetkin kärsivät.
Mene sinne terapiaan , saat sieltä neuvoja miten asiaa kannaattaa alkaa käsittelemään.
Ja kerro miehellesi rauhallisesti, että alat nyt etsiä vaihtoehtoja, sinä ja lapset eivät voi jatkaa tuollaista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on tyytymätön elämäänsä. Mies on passiivinen eikä rakenna elämäänsä paremmaksi. Mies on entistä tyytymättömämpi.
Ei se ihana elämä kenellekään taivaasta tipu vaan se rakennetaan.
Mies ylittää selvästi jatkuvasti rajat siinä miten toista pitää kohdella. Vielä kuulostaa jatkavan sitä pitkään ja tietoisesti. Kohtelee sinua ja lapsiakin ilmeisesti väärin.
Ratkaisut: hoito ja miehen käytös muuttuu normaaliksi tai ero. Älä siedä tuollaista käytöstä, se on kaukana siitä, miten perhettä kohdellaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan masennus, mutta se on sellainen ongelma joka ei parane, ellei alkoholinkäyttö vähene. Ap ei tainnut mainita, paljonko alkoa kuluu?
Uskon että ap ei edes tiedä, jos mies vetäytyy eri huoneeseenkin. Minusta tämä viittaa salakännäämiseen. On kokemusta että tutuilla kun mies viettää suuren osan aikaa autotallissa, tai on muuttanut yksin takkahuoneeseen, syy on että voi juoda alkoholia paljon ja koko ajan ilman valvontaa.
Käytös ja mieliala viittaa nyt myös siihen että alkoholin kanssa ongelma on riistäytynyt käsistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olet tyypillinen nainen. Ensin valitat vuosikausia sitä kuinka vaikea on löytää parisuhdetta. Sitten kun vihdoin parisuhteen saat niin teet kaikkesi sabotoidaksesi sen pilalle. "Vaikka kuinka ahkerasti kiusaan ja ahdistelen miestäni jättämättä häntä hetkeksikään rauhaan, hän ei edelleenkään pidä minusta, onpa kumma! Mikä häntä vaivaa?" Sinä häntä vaivaat. Totaalisia tolvanoita nuo kommentoijat jotka sanovat että miehelläsi on masennus. Rasittava kumppani ei ole masennus.
Ja jos nyt tahdot sanoa että sinulla ei kestänyt vuosikausia löytää parisuhdetta ja että sinulla oli paljonkin hyviä miehiä joista valita, niin tuota: miksi valitsit itsellesi miehen joka ei voi sietää sinua?
-Terveisin, 31v mies...
Olin naimisissa. Käyttäydyin kun aviomiehesi. Vaimoni oli kuin sinä eli ei kertakaikkiaan tajunnut lopettaa. Naisilla on omituinen sairaalloinen pakkomielle, pakko pysyä parisuhteessa. Miksi täytyy väkisin pysyä kuolleessa suhteessa vaikka se on kidutusta kummallekin? Lopulta minä häivyin, otin avioeron. "Masennukseni" loppui heti kun vaimoni oli poissa silmistäni.
Elä omaa elämääsi. Älä tärvele teidän kummankin elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet tyypillinen nainen. Ensin valitat vuosikausia sitä kuinka vaikea on löytää parisuhdetta. Sitten kun vihdoin parisuhteen saat niin teet kaikkesi sabotoidaksesi sen pilalle. "Vaikka kuinka ahkerasti kiusaan ja ahdistelen miestäni jättämättä häntä hetkeksikään rauhaan, hän ei edelleenkään pidä minusta, onpa kumma! Mikä häntä vaivaa?" Sinä häntä vaivaat. Totaalisia tolvanoita nuo kommentoijat jotka sanovat että miehelläsi on masennus. Rasittava kumppani ei ole masennus.
Ja jos nyt tahdot sanoa että sinulla ei kestänyt vuosikausia löytää parisuhdetta ja että sinulla oli paljonkin hyviä miehiä joista valita, niin tuota: miksi valitsit itsellesi miehen joka ei voi sietää sinua?
-Terveisin, 31v mies...
Olin naimisissa. Käyttäydyin kun aviomiehesi. Vaimoni oli kuin sinä eli ei kertakaikkiaan tajunnut lopettaa. Naisilla on omituinen sairaalloinen pakkomielle, pakko pysyä parisuhteessa. Miksi täytyy väkisin pysyä kuolleessa suhteessa vaikka se on kidutusta kummallekin? Lopulta minä häivyin, otin avioeron. "Masennukseni" loppui heti kun vaimoni oli poissa silmistäni.
Elä omaa elämääsi. Älä tärvele teidän kummankin elämää.
Idiootti, joka kuvittelee okevansa erinomainen. Olisit ansainnut taputukset, jos olisit eronnut kiusaamatta ensin vaimoasi tai onnistunut hänen kanssaan korjaamaan suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet tyypillinen nainen. Ensin valitat vuosikausia sitä kuinka vaikea on löytää parisuhdetta. Sitten kun vihdoin parisuhteen saat niin teet kaikkesi sabotoidaksesi sen pilalle. "Vaikka kuinka ahkerasti kiusaan ja ahdistelen miestäni jättämättä häntä hetkeksikään rauhaan, hän ei edelleenkään pidä minusta, onpa kumma! Mikä häntä vaivaa?" Sinä häntä vaivaat. Totaalisia tolvanoita nuo kommentoijat jotka sanovat että miehelläsi on masennus. Rasittava kumppani ei ole masennus.
Ja jos nyt tahdot sanoa että sinulla ei kestänyt vuosikausia löytää parisuhdetta ja että sinulla oli paljonkin hyviä miehiä joista valita, niin tuota: miksi valitsit itsellesi miehen joka ei voi sietää sinua?
-Terveisin, 31v mies...
Olin naimisissa. Käyttäydyin kun aviomiehesi. Vaimoni oli kuin sinä eli ei kertakaikkiaan tajunnut lopettaa. Naisilla on omituinen sairaalloinen pakkomielle, pakko pysyä parisuhteessa. Miksi täytyy väkisin pysyä kuolleessa suhteessa vaikka se on kidutusta kummallekin? Lopulta minä häivyin, otin avioeron. "Masennukseni" loppui heti kun vaimoni oli poissa silmistäni.
Elä omaa elämääsi. Älä tärvele teidän kummankin elämää.
Ja miten te päädyitte yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet tyypillinen nainen. Ensin valitat vuosikausia sitä kuinka vaikea on löytää parisuhdetta. Sitten kun vihdoin parisuhteen saat niin teet kaikkesi sabotoidaksesi sen pilalle. "Vaikka kuinka ahkerasti kiusaan ja ahdistelen miestäni jättämättä häntä hetkeksikään rauhaan, hän ei edelleenkään pidä minusta, onpa kumma! Mikä häntä vaivaa?" Sinä häntä vaivaat. Totaalisia tolvanoita nuo kommentoijat jotka sanovat että miehelläsi on masennus. Rasittava kumppani ei ole masennus.
Ja jos nyt tahdot sanoa että sinulla ei kestänyt vuosikausia löytää parisuhdetta ja että sinulla oli paljonkin hyviä miehiä joista valita, niin tuota: miksi valitsit itsellesi miehen joka ei voi sietää sinua?
-Terveisin, 31v mies...
Olin naimisissa. Käyttäydyin kun aviomiehesi. Vaimoni oli kuin sinä eli ei kertakaikkiaan tajunnut lopettaa. Naisilla on omituinen sairaalloinen pakkomielle, pakko pysyä parisuhteessa. Miksi täytyy väkisin pysyä kuolleessa suhteessa vaikka se on kidutusta kummallekin? Lopulta minä häivyin, otin avioeron. "Masennukseni" loppui heti kun vaimoni oli poissa silmistäni.
Elä omaa elämääsi. Älä tärvele teidän kummankin elämää.
Seuraavaksi ap sanoo "ei mieheni aiemmin ollut tuollainen, ennen avioliittoa seurustelimme kaksi viikkoa ja hän oli aivan erilainen, nyt hän on muuttunut, nyt on jokin vialla." Kahden viikon tai kuukauden tai vuoden seurustelu ei tarkoita sitä että tuntee toisen ihmisen. Älä mene naimisiin tuntemattoman ihmisen kanssa. En ymmärrä miksi naiset niin aina tekevät, kauhea kiire päästä vaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kaikkea oleellista jätät omasta käytöksestäsi ja toiminnastasi kertomatta?
Kyllähän tuossa kaikki tuli jo ilmi: rasittavaa avuttomaksi heittäytymistä, seuraamista joka paikkaan, jankutusta joka asiasta jotka käyty jo miljoonaan kertaan läpi, marttyyriksi heittäytymistä, tukahduttamista, vaaditaan raportointi jokaisesta asiasta jonka kavereiden kanssa tekee ja utelua pettämisestä. Mikä siinä on, että nainen kyllä saa uupua perhe-elämään ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja ties mihin ja silloin miehen täytyy antaa tilaa, aikaa ja kohdella kuin kukkaa kämmenellä. Miehelle jos sama tulee, niin ei anneta tippaakaan tilaa hengähtää, vaan alkaa pettämistiedustelurumba, muu draaman tekeminen ja lopulta ohjataan se huomio itseensä heittäytymällä marttyyriksi
Kas kun ei vielä kukaan ole tunnistanut provoa. Taitavasti kirjoitettu, 5/5!
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet tyypillinen nainen. Ensin valitat vuosikausia sitä kuinka vaikea on löytää parisuhdetta. Sitten kun vihdoin parisuhteen saat niin teet kaikkesi sabotoidaksesi sen pilalle. "Vaikka kuinka ahkerasti kiusaan ja ahdistelen miestäni jättämättä häntä hetkeksikään rauhaan, hän ei edelleenkään pidä minusta, onpa kumma! Mikä häntä vaivaa?" Sinä häntä vaivaat. Totaalisia tolvanoita nuo kommentoijat jotka sanovat että miehelläsi on masennus. Rasittava kumppani ei ole masennus.
Ja jos nyt tahdot sanoa että sinulla ei kestänyt vuosikausia löytää parisuhdetta ja että sinulla oli paljonkin hyviä miehiä joista valita, niin tuota: miksi valitsit itsellesi miehen joka ei voi sietää sinua?
-Terveisin, 31v mies...
Olin naimisissa. Käyttäydyin kun aviomiehesi. Vaimoni oli kuin sinä eli ei kertakaikkiaan tajunnut lopettaa. Naisilla on omituinen sairaalloinen pakkomielle, pakko pysyä parisuhteessa. Miksi täytyy väkisin pysyä kuolleessa suhteessa vaikka se on kidutusta kummallekin? Lopulta minä häivyin, otin avioeron. "Masennukseni" loppui heti kun vaimoni oli poissa silmistäni.
Elä omaa elämääsi. Älä tärvele teidän kummankin elämää.
Tekis mieli sanoo, et tässäoä tyypillinen mies, mut onneks miehet yleensä on fiksumpia. Sä kuvittelet olevas nyt jotenki fiksu, mut onko fiksua aikuisen ihmisen käytöstä lukittautua omaan koloon ja kieltäytyä puhumaan mistää, jopa uhkailla omaa puolisoo? Et eiköhä sitä joskus sovi myös peiliin kattoo.
Vierailija kirjoitti:
Elämäänsä kyllästynyt.
Tämä. Kyllästynyt. Joskin "kyllästynyt" kuulostaa hurjan lievältä ilmaisulta. Totaalitympääntynyt?
Kuvitellaan että kävelen koiran kanssa kaukana erämaassa. Koira kävelee vierelläni. En minä sitä siihen pakota, en edes käytä kaulapantaa ja hihnaa. Kumpikin kävelee vapaaehtoisesti, vapaasti. Kävelemme yhdessä vierekkäin koska se kummastakin on hyvä juttu, kummallekin se sopii. No, kenties koira pysähtyy ja menee maahan makaamaan, ei enää hievahdakaan. On täysin hyödytöntä ja jopa haitallista jos minä sitten yritän väkisin houkutella tai piristää tai kannustaa tai komentaa tai pakottaa tai huijata tai pelotella sitä koiraa ylös ja liikkeelle. Ei se edes hievahda. Joten odottelen niin kauan kuin jaksan, josko koira ihan omatoimisesti nousisi. Kun en enää jaksa odottaa, yritän ottaa koiran syliini ja kantaa sitä. Jos kantaminen onnistuu, ongelma ratkaistu. Jos en jaksa kantaa koiraa, jätän sen siihen, jatkan matkaa yksin.
...
Jotkut hullut ihmiset laittaisivat koiran hihnaan ja väkisin raahaisivat sitä, se raahautuisi kivuliaasti kyljellään maassa ja hullut valittaisivat "onpa raskasta, kylläpäs tämä koira tuottaa minulle paljon vaivaa". Jos kyseessä on koiranulkoilutus niin tuo henkilö on ilmiselvästi hullu koiranulkoiluttaja, eläinrääkkääjä. Jos kyseessä on parisuhde niin kyseessä on tyypillinen aviovaimo.
Alue: Aihe vapaa
Masennus. Mutta aikuista ihmistä ei voi pakottaa hoitoon, joten sinulle jää vaihtoehdoksi vain kertoa hänelle, että olet huolestunut ja toivoisit hänen hakeutuvan lääkäriin. Jos hän päättää olla menemättä, alat rakentaa itsellesi ja lapsillenne mahdollisimman mukavaa elämää. Alkuun saman katon alla, mutta mikäli lapset alkavat oireilla isänsä käytöksestä tai tilanne käy muuten vielä pahemmaksi, on aika ottaa heidät ja jättää mies tekemään omalla elämällään mitä haluaa. Älä juokse perässä, älä pyydä puhumaan, älä yritä saada hellyyttä. Jos itse haluat seksiä vaikka muuten sinua kohdellaan kuin kulkukoiraa, niin harrasta toki sitä hänen kanssaan, itselleni olisi mahdotonta kokea mies seksuaalisesti haluttavaksi, jos hän käyttäytyisi noin.