Olenko aivan hirveä miniä?

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko anoppeja? Mun anoppini ei tullut edes ristiäisiin, koska oli juuri silloin uuden miesystävänsä kanssa Roomassa. Lapsi on nyt 2 v ja nähnyt mummia kolme kertaa ja nekin niin, että me käytiin kylässä.

Voiko joku tosissaan toivoa, että saa anopikseen sellaisen ihmisen, joka vähättelee sinua? Saati, että puuttuu jokaiseen asiaan, kuten lapsen nimeämiseen, järjestetäänkö ristiäiset vai ei, lapsen vaunuihin jne? No onhan noita masokisteja olemassa.

Itse ainakin mielummin appivanhemmat kaukana kuin että saisin kuulla jatkuvasti mollauksia, haukkuja ja alkaa vääntää oman perheen asioista.

Vierailija kirjoitti:

Itse en kyllä toimisi noin. Päästäisin isovanhemmat katsomaan lasta aikalailla ensimmäisinä päivinä, mutta sen jälkeen sanoisin heille, että nyt olemme rauhassa muutaman viikon ja tutustumme vauvaan.

Ikävää, että ovat olleet hankalia sinulle, mutta varmasti hakuavat nähdä lapsenlapsensa

Meillä anoppi sekosi täysin kun esikoisemme syntyi. Tuli heti kun päästiin kotiin visiitille, oli loukkaantunut kun ei saanut heti vauvaa syliin (vauvalla ruokabreikki). Hyvä ettei siitä tissiltä tullut repimään pois. Eikä ymmärtänyt pysyä pois, vaikka tätä pyydettiin. Tuli käymään joka päivä, ja joka ikinen kerta haukkui minua, mun kotia, mun tapaa hoitaa lasta...

Mun anoppi on myös äärimmäisen kateellinen mun äidille, vaikka mun äiti näkee mun lapsia vähemmän kuin anoppi. Jos äitini tuo leluauton lapselle, niin anoppi tuo kaksi. Ja varmasti isompia kuin mun äidin tuoma.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko anoppeja? Mun anoppini ei tullut edes ristiäisiin, koska oli juuri silloin uuden miesystävänsä kanssa Roomassa. Lapsi on nyt 2 v ja nähnyt mummia kolme kertaa ja nekin niin, että me käytiin kylässä.

Mä vaihdan! Mihin saan tuon painajaisen lähettää? Ja en muuten ota takaisin, vaikka pari miljoonaa lupaisit kaupanpäällisiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko anoppeja? Mun anoppini ei tullut edes ristiäisiin, koska oli juuri silloin uuden miesystävänsä kanssa Roomassa. Lapsi on nyt 2 v ja nähnyt mummia kolme kertaa ja nekin niin, että me käytiin kylässä.

Voiko joku tosissaan toivoa, että saa anopikseen sellaisen ihmisen, joka vähättelee sinua? Saati, että puuttuu jokaiseen asiaan, kuten lapsen nimeämiseen, järjestetäänkö ristiäiset vai ei, lapsen vaunuihin jne? No onhan noita masokisteja olemassa.

Itse ainakin mielummin appivanhemmat kaukana kuin että saisin kuulla jatkuvasti mollauksia, haukkuja ja alkaa vääntää oman perheen asioista.

'

Olisin valmis vaikka kuolemaan lapseni puolesta. Oma äitini on kuollut, isästäni en ole kuullut mitään vuosikymmeniin ja miehen isä on kuollut. Lapsellani on vain yksi isovanhempi. Mummi, jota ei kiinnosta tippaakaan. Vaikka olisi miten vähättelevä ja asioihini puuttuva anoppi, vaihtaisin heti, jos vain anoppi olisi kiinnostunut lapsenlapsestaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko anoppeja? Mun anoppini ei tullut edes ristiäisiin, koska oli juuri silloin uuden miesystävänsä kanssa Roomassa. Lapsi on nyt 2 v ja nähnyt mummia kolme kertaa ja nekin niin, että me käytiin kylässä.

Voiko joku tosissaan toivoa, että saa anopikseen sellaisen ihmisen, joka vähättelee sinua? Saati, että puuttuu jokaiseen asiaan, kuten lapsen nimeämiseen, järjestetäänkö ristiäiset vai ei, lapsen vaunuihin jne? No onhan noita masokisteja olemassa.

Itse ainakin mielummin appivanhemmat kaukana kuin että saisin kuulla jatkuvasti mollauksia, haukkuja ja alkaa vääntää oman perheen asioista.

'

Olisin valmis vaikka kuolemaan lapseni puolesta. Oma äitini on kuollut, isästäni en ole kuullut mitään vuosikymmeniin ja miehen isä on kuollut. Lapsellani on vain yksi isovanhempi. Mummi, jota ei kiinnosta tippaakaan. Vaikka olisi miten vähättelevä ja asioihini puuttuva anoppi, vaihtaisin heti, jos vain anoppi olisi kiinnostunut lapsenlapsestaan. 

Ota huomioon, että tuollaiset päsmäri anopit eivät ymmärrä rajojaan lapsenlapsen suhteenkaan. Sinä oikeasti kuolisit sen puolesta, että joku kävelee ylitsesi ja yrittää viedä paikkasi lapsen elämässä. En ole vielä kenenkään kuullut sanovan vastaavaa. Kaikki tuntemani kyllä haluavat pitää ne rajat.

Yksi anoppi sinulle olisikin jo tulossa, saat kaupanpäälle toisen anopin appiukon kanssa. Muistathan sitten, että jos et tee tasan niinkuin he haluavat, alkaa vuosisadan riita. Ihan jo alkaen siitä vietetäänkö lapsen nimppareita ja järjestämmekö ne koko suvulle vai emme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdetaanko anoppeja? Mun anoppini ei tullut edes ristiäisiin, koska oli juuri silloin uuden miesystävänsä kanssa Roomassa. Lapsi on nyt 2 v ja nähnyt mummia kolme kertaa ja nekin niin, että me käytiin kylässä.

Voiko joku tosissaan toivoa, että saa anopikseen sellaisen ihmisen, joka vähättelee sinua? Saati, että puuttuu jokaiseen asiaan, kuten lapsen nimeämiseen, järjestetäänkö ristiäiset vai ei, lapsen vaunuihin jne? No onhan noita masokisteja olemassa.

Itse ainakin mielummin appivanhemmat kaukana kuin että saisin kuulla jatkuvasti mollauksia, haukkuja ja alkaa vääntää oman perheen asioista.

'

Olisin valmis vaikka kuolemaan lapseni puolesta. Oma äitini on kuollut, isästäni en ole kuullut mitään vuosikymmeniin ja miehen isä on kuollut. Lapsellani on vain yksi isovanhempi. Mummi, jota ei kiinnosta tippaakaan. Vaikka olisi miten vähättelevä ja asioihini puuttuva anoppi, vaihtaisin heti, jos vain anoppi olisi kiinnostunut lapsenlapsestaan. 

Haloo, ei anoppi ole kiinnostunut lapsenlapsrstaan tai edes lapsen hyvinvoinnista tai perheen hyvinvoinnista. Anoppi haluaa kontrolloida sairaalloisesti ja haluaa valtaa. Ei kuulosta ihan normaalilta. Toivottavasti rauhoittuu..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet, mutta jos miehesi on kanssasi samaa mieltä, että on ok jumittua kotiin kuudeksi viikoksi, niin sitten teette niin.

Miehelle asia on ok. Itse olen ajatellut ajaksi noin kaksi-kolme viikkoa, en pystyisi kauempaa olemaan kotona käymättä missään. Tahdon vain saada imettämisen luonnistumaan varmasti, sekä luoda suhteen lapseeni. Oppia tuntemaan ja luoda hieman rytmiä. 

Tässäkin on kyse kulttuurieroista, joten mun mielestä olisi hyvä kunnioittaa toisia. Ja äitihän sen loppupeleissä päättää kuka tulee vauvaa katsomaan.

No ei äiti, vaan vanhemmat. Minusta se, että sinun äitisi saa tavata vaivan, mutta miehen ei, on väärin.

Kyllä minuakin on aina appivanhempien jutut ärsyttäneet, mutta rakastan miestäni, joten ei tullut mieleenkään estää isovanhempia näkemästä vauvojani heti kun he halusivat. Anna miehen esitellä vauva, ja ole itse vaikka eri huoneessa, jos et jaksa kuunnella heidän juttujaan.

Äläkä vetoa venäläisyyteen siinä, että haluat eristyä miehen vanhemmista. Se ei ole totta, että siellä miehen sukua ei tarvitsisi tavata tuossa ajassa, ja saa sinut vaikuttamaan entistä ikävämmältä ihmiseltä.

Kyllä se oma äiti on ihan eri asia kuin vieraammat ihmiset. Minun äitini on nähnyt minut heikkona ja huonovointisena, pahimmillani mitä ikinä olen ollut. Anoppini ja appeni on paljon vieraampia minulle. En heidän edessään halua olla kipeimmilläni.

Mikä ihmeen neuvo on tuollainen, että omassa kodissa pitäisi olla toisessa huoneessa? Ihan outoa ja siitä kyllä ainakin vieraat pahastuisi..

Sinäkö kutsuisit kotiinne puolet suvustasi, jos miehesi on todella kipeä? Et välittäisi kuin omasta suvustasi, et miehen mielipiteestä ja voinnista lainkaan? Voihan se mies kotonaan pakoilla ja möllötää yksin eri huoneessa.

Oma äiti se on anoppikin, vauvan isälle. Ja ihan yhtä läheinen vauvalle kuin äidinkin äiti. Ja kyllä, jos mieheni voisi huonosti, saisi varmasti äitini käydä tervehtimässä ja auttamassa. Ei puoli sukua, mutta siitähän ei tässä ollutkaan kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet, mutta jos miehesi on kanssasi samaa mieltä, että on ok jumittua kotiin kuudeksi viikoksi, niin sitten teette niin.

Miehelle asia on ok. Itse olen ajatellut ajaksi noin kaksi-kolme viikkoa, en pystyisi kauempaa olemaan kotona käymättä missään. Tahdon vain saada imettämisen luonnistumaan varmasti, sekä luoda suhteen lapseeni. Oppia tuntemaan ja luoda hieman rytmiä. 

Tässäkin on kyse kulttuurieroista, joten mun mielestä olisi hyvä kunnioittaa toisia. Ja äitihän sen loppupeleissä päättää kuka tulee vauvaa katsomaan.

No ei äiti, vaan vanhemmat. Minusta se, että sinun äitisi saa tavata vaivan, mutta miehen ei, on väärin.

Kyllä minuakin on aina appivanhempien jutut ärsyttäneet, mutta rakastan miestäni, joten ei tullut mieleenkään estää isovanhempia näkemästä vauvojani heti kun he halusivat. Anna miehen esitellä vauva, ja ole itse vaikka eri huoneessa, jos et jaksa kuunnella heidän juttujaan.

Äläkä vetoa venäläisyyteen siinä, että haluat eristyä miehen vanhemmista. Se ei ole totta, että siellä miehen sukua ei tarvitsisi tavata tuossa ajassa, ja saa sinut vaikuttamaan entistä ikävämmältä ihmiseltä.

Kyllä se oma äiti on ihan eri asia kuin vieraammat ihmiset. Minun äitini on nähnyt minut heikkona ja huonovointisena, pahimmillani mitä ikinä olen ollut. Anoppini ja appeni on paljon vieraampia minulle. En heidän edessään halua olla kipeimmilläni.

Mikä ihmeen neuvo on tuollainen, että omassa kodissa pitäisi olla toisessa huoneessa? Ihan outoa ja siitä kyllä ainakin vieraat pahastuisi..

Sinäkö kutsuisit kotiinne puolet suvustasi, jos miehesi on todella kipeä? Et välittäisi kuin omasta suvustasi, et miehen mielipiteestä ja voinnista lainkaan? Voihan se mies kotonaan pakoilla ja möllötää yksin eri huoneessa.

Oma äiti se on anoppikin, vauvan isälle. Ja ihan yhtä läheinen vauvalle kuin äidinkin äiti. Ja kyllä, jos mieheni voisi huonosti, saisi varmasti äitini käydä tervehtimässä ja auttamassa. Ei puoli sukua, mutta siitähän ei tässä ollutkaan kyse.

Niin? Mitä sitten, että se anoppi on miehen äiti? Miten se liittyy siihen, haluanko minä huonoilla voimillani nähdä miehen äitiä vai en? Ei kukaan ole väittänytkään, etteikö olisi yhtä läheinen vauvalle. Kyllä sillä synnyttäneellä nyt vain on oikeus olla rauhassa hetki, jos hän niin haluaa. Oletko sinä kenties tällainen rajaton anoppi?

Itse kysyisin mieheltäni onko ok, jos äitini tulee auttamaan. Ja jos ei olisi, kukaan ei nostaisi mitään haloota asiasta. Potilaan mukaan mennään, ei muiden.