Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Kaipaan sua nelikirjaiminen mies.

Onkohan ihmisillä erilaisia intressejä kaipauksessaan?

Jotkut ehkä kaipaavat sitä tunnetta jota vastapuoli herättää, jota saa aikaan ihastuessaan ja rakastuessaan. Jotkut hakevat piristystä arkeen. Jotkut paikkaavat oman parisuhteen köyhyyttä. Jotkut hakevat jotakin pysyvämpää elämäänsä. Jotkut jotakin muuta.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ihmisillä erilaisia intressejä kaipauksessaan?

Jotkut ehkä kaipaavat sitä tunnetta jota vastapuoli herättää, jota saa aikaan ihastuessaan ja rakastuessaan. Jotkut hakevat piristystä arkeen. Jotkut paikkaavat oman parisuhteen köyhyyttä. Jotkut hakevat jotakin pysyvämpää elämäänsä. Jotkut jotakin muuta.

Itsellä noi kaikki,paitsi parisuhteen köyhyys kun ei sitä ole, osuu.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Varmasti moni ihminen on inspiroiva ja innostava. Ja vaikka olisikin hyviä ominaisuuksia, niin jokainen on myös huono ja rasittava. Jos ei pysty näkemään kumppanin huonoja puolia, eikä anna niille tilaa vaan pahimmillaan muuttaa toista koska hänessä kaikki ei olekaan täydellistä niin voi miettiä onko itse narsisti ja odottaako muilta ihmisiltä liikaa.

Tuo käyttämäsi sanonta nimenomaan tarkoittaa sitä että hyväksyy toisen puutteet.

Sivusta huomautan.

Käytköhän mies katselemassa mun ig kuvia ja videoita koskaan? Mä käyn sun, varsinkin yhtä suosikkikuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Arvon tuotteliaat ihmiset, jauhajat, Hopeaketut, Kyllit sekä Åketkin, voisitteko mitenkään mennä löpisemään muualle noita juttujanne? Tehkää joku toinen ketju AV:lle jossa jauhatte ja spekuloitte sydämenne kyllyydestä. Esimerkiksi Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle - OFFICIAL, palstan luonteen mukaisesti. Kauniit kaipausviestit ovat vaarassa hukkua tuon huttunne sekaan. Ei jaksa lukea sivutolkulla tyhjää lätinää kun sitä on palsta muutenkin pullollaan. Ketju alkaa käydä puuduttavaksi.

Mieluummin luen näitä keskusteluja kaipauksesta, joissa käy ilmi jotain siitä, miksi ja miten ihmiset kaipaavat, kuin tätä jatkuvaa nimikirjainbingoa.

-Kaipaan A:ta

-Nyt tunnisteita!!! Minä olen A!!!

-Mies vai nainen?

-Montako kirjainta

-Neljä

-Taas osui, millä kirjaimella oma nimesi alkaa?

-...

-Täällä toinen A!

-Miksi kaikki vihaavat T-naisia?

-Täällä yksi kaipaa T-naista

-<3<3

jne jne aivan loputtomiin. Enemmän noista pitkistä sepustuksista saa irti.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Voi hyvin olla äärimmäisen raskasta jos kumppani koittaa aina lässyttää asiat "paremmaksi". Kyllä saa olla huonolla tuulella ja asiat olla täysin huonosti jos saa kenkää.

Ei ole tuo ihminen kokenut rankkoja asioita jos ei voi tuntea huonoksi oloaan. On lähinnä kohtuutonta jos pitää aina olla positiivinen ja iloinen, silloinkin kun voi huonosti.

En usko että tuo ihminen on aito ja pystyy empaattisesti ymmärtää mitä toinen kokee.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ihmisillä erilaisia intressejä kaipauksessaan?

Jotkut ehkä kaipaavat sitä tunnetta jota vastapuoli herättää, jota saa aikaan ihastuessaan ja rakastuessaan. Jotkut hakevat piristystä arkeen. Jotkut paikkaavat oman parisuhteen köyhyyttä. Jotkut hakevat jotakin pysyvämpää elämäänsä. Jotkut jotakin muuta.

Seksiä😍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvon tuotteliaat ihmiset, jauhajat, Hopeaketut, Kyllit sekä Åketkin, voisitteko mitenkään mennä löpisemään muualle noita juttujanne? Tehkää joku toinen ketju AV:lle jossa jauhatte ja spekuloitte sydämenne kyllyydestä. Esimerkiksi Lähetä terveiset kaipaamallesi henkilölle - OFFICIAL, palstan luonteen mukaisesti. Kauniit kaipausviestit ovat vaarassa hukkua tuon huttunne sekaan. Ei jaksa lukea sivutolkulla tyhjää lätinää kun sitä on palsta muutenkin pullollaan. Ketju alkaa käydä puuduttavaksi.

Mieluummin luen näitä keskusteluja kaipauksesta, joissa käy ilmi jotain siitä, miksi ja miten ihmiset kaipaavat, kuin tätä jatkuvaa nimikirjainbingoa.

-Kaipaan A:ta

-Nyt tunnisteita!!! Minä olen A!!!

-Mies vai nainen?

-Montako kirjainta

-Neljä

-Taas osui, millä kirjaimella oma nimesi alkaa?

-...

-Täällä toinen A!

-Miksi kaikki vihaavat T-naisia?

-Täällä yksi kaipaa T-naista

-<3<3

jne jne aivan loputtomiin. Enemmän noista pitkistä sepustuksista saa irti.

En tarkoittanut kirjainleikkejä kun kirjoitin kauniita kaipausviestejä.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Voi hyvin olla äärimmäisen raskasta jos kumppani koittaa aina lässyttää asiat "paremmaksi". Kyllä saa olla huonolla tuulella ja asiat olla täysin huonosti jos saa kenkää.

Ei ole tuo ihminen kokenut rankkoja asioita jos ei voi tuntea huonoksi oloaan. On lähinnä kohtuutonta jos pitää aina olla positiivinen ja iloinen, silloinkin kun voi huonosti.

En usko että tuo ihminen on aito ja pystyy empaattisesti ymmärtää mitä toinen kokee.

Tai sitten hän on kokenut paljon niitä vaikeuksia ja haluaa sen vuoksi vältellä negatiivisia asioita kuin ruttoa, koska tietää ettei kestä enää yhtäkään vaikeutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Voi hyvin olla äärimmäisen raskasta jos kumppani koittaa aina lässyttää asiat "paremmaksi". Kyllä saa olla huonolla tuulella ja asiat olla täysin huonosti jos saa kenkää.

Ei ole tuo ihminen kokenut rankkoja asioita jos ei voi tuntea huonoksi oloaan. On lähinnä kohtuutonta jos pitää aina olla positiivinen ja iloinen, silloinkin kun voi huonosti.

En usko että tuo ihminen on aito ja pystyy empaattisesti ymmärtää mitä toinen kokee.

Tai sitten hän on kokenut paljon niitä vaikeuksia ja haluaa sen vuoksi vältellä negatiivisia asioita kuin ruttoa, koska tietää ettei kestä enää yhtäkään vaikeutta. 

Elämä on vaikeaa. Se ettei kestä niitä kertoo että pitää hoitaa itseään, ei muuttaa toista.

Se on todella raskasta myös jos kumppani ei kestä toisen tunteita. Pahimmillaan joku kiltti, joka ei sano sinulle vastaan sairastuu koska sinulle pitää esittää jotain mitä ei ole.

Anja, kaketsulla oli aina niin mahtavaa. Kaipaan sinua ja haluaisin tavata. Aikaa on kulunut. Mitahän sinulle kuuluu ??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Voi hyvin olla äärimmäisen raskasta jos kumppani koittaa aina lässyttää asiat "paremmaksi". Kyllä saa olla huonolla tuulella ja asiat olla täysin huonosti jos saa kenkää.

Ei ole tuo ihminen kokenut rankkoja asioita jos ei voi tuntea huonoksi oloaan. On lähinnä kohtuutonta jos pitää aina olla positiivinen ja iloinen, silloinkin kun voi huonosti.

En usko että tuo ihminen on aito ja pystyy empaattisesti ymmärtää mitä toinen kokee.

Tai sitten hän on kokenut paljon niitä vaikeuksia ja haluaa sen vuoksi vältellä negatiivisia asioita kuin ruttoa, koska tietää ettei kestä enää yhtäkään vaikeutta. 

Elämä on vaikeaa. Se ettei kestä niitä kertoo että pitää hoitaa itseään, ei muuttaa toista.

Se on todella raskasta myös jos kumppani ei kestä toisen tunteita. Pahimmillaan joku kiltti, joka ei sano sinulle vastaan sairastuu koska sinulle pitää esittää jotain mitä ei ole.

No sellainen ihminen toivottavasti osaa suojella itseään ja lähteä epäterveestä ihmissuhteesta pois. 

En enää kaipaa ja sain rauhan sydämeeni. Kannattaa selvittää asiat kaivatun kanssa jos vain suinkin voi.

Ärsyttävin tyyppi on kuka jaksaa vääntää ja veivata pienemmästäkin asiasta jotain kolmannen asteen selvittelyä....joka hemmetin sanasta, ilmeestä tai eleestä. Kaikesta pitää toiselle sanoa, kaikkea pitää kaivella, kaikesta vihata ja vittuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan ihmisillä erilaisia intressejä kaipauksessaan?

Jotkut ehkä kaipaavat sitä tunnetta jota vastapuoli herättää, jota saa aikaan ihastuessaan ja rakastuessaan. Jotkut hakevat piristystä arkeen. Jotkut paikkaavat oman parisuhteen köyhyyttä. Jotkut hakevat jotakin pysyvämpää elämäänsä. Jotkut jotakin muuta.

Seksiä😍

Mutta käykö niin että jos ihastuksensa tai rakastumisen kohteensa kanssa sitä seksiä olisi, niin jossain vaiheessa se alkaisikin olla sitä tuttua ja turvallista, yllätyksetöntä ja taas alkaisi kaipaamaan jotakin muuta. Koskaan ei olisi valmista.

?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihminen kaipaa jotain ihmistä? Mikä saa kaipaamaan?

Kaipaisiko jos tuntisi täysin toisen, kaikki piirteet, olisi elänyt sekä huonoja että ihania hetkiä, rajujakin riitoja kanssaan?

Ne astuu voimaan vasta myöhemmässä vaiheessa ja sitten voikin alkaa kaipailla taas jotain uutta ja tuntematonta.

Mutta eikös tuo ole sellainen puolittainen totuus? Entäpä jos sen kaivatun ominaisuuksiin kuuluu esimerkiksi sellainen ominaisuus että hän pyrkii ihmissuhdetta kehittämään positiivisessa hengessä, kääntämään konfliktit suhdetta vahvistavaksi seikaksi?

Luulisi moisen vahvistavan sitä kaipausta?  Siis ihan yleisellä tasolla teorisoin mies-nainen dilemmista :)

Voi hyvin olla äärimmäisen raskasta jos kumppani koittaa aina lässyttää asiat "paremmaksi". Kyllä saa olla huonolla tuulella ja asiat olla täysin huonosti jos saa kenkää.

Ei ole tuo ihminen kokenut rankkoja asioita jos ei voi tuntea huonoksi oloaan. On lähinnä kohtuutonta jos pitää aina olla positiivinen ja iloinen, silloinkin kun voi huonosti.

En usko että tuo ihminen on aito ja pystyy empaattisesti ymmärtää mitä toinen kokee.

Tai sitten hän on kokenut paljon niitä vaikeuksia ja haluaa sen vuoksi vältellä negatiivisia asioita kuin ruttoa, koska tietää ettei kestä enää yhtäkään vaikeutta. 

Elämä on vaikeaa. Se ettei kestä niitä kertoo että pitää hoitaa itseään, ei muuttaa toista.

Se on todella raskasta myös jos kumppani ei kestä toisen tunteita. Pahimmillaan joku kiltti, joka ei sano sinulle vastaan sairastuu koska sinulle pitää esittää jotain mitä ei ole.

No sellainen ihminen toivottavasti osaa suojella itseään ja lähteä epäterveestä ihmissuhteesta pois. 

Et taida nähdä omia vikojasi.

Sinusta on ok valittaa jos kumppanillasi on huonoja tunteita eikä hän ole aurinkoinen.

Sinä päätät että lähdet, koska suhde on silloin epäterve.

Missä kohtaa sinä voit katsoa omaa napaa ja hyväksyä toisen virheet? Koska se on tervettä ja vaatii itseltään ymmärrystä ja hyväksyy toisen puutteineen. Saan kuvan että haet alistuvaa ihmistä, sellaista joka ottaa vastaan sinun haukkumisesi kun hän on sinun mielestäsi vääränlainen ja muokkaat häntä sellaiseksi mitä itse tahdot. Se on väärin. Toiset pitää hyväksyä vikoineen.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävin tyyppi on kuka jaksaa vääntää ja veivata pienemmästäkin asiasta jotain kolmannen asteen selvittelyä....joka hemmetin sanasta, ilmeestä tai eleestä. Kaikesta pitää toiselle sanoa, kaikkea pitää kaivella, kaikesta vihata ja vittuilla.

Tämä on kaipausketju, ketä ihanaa ihmistä kaipaat ja miksi?

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävin tyyppi on kuka jaksaa vääntää ja veivata pienemmästäkin asiasta jotain kolmannen asteen selvittelyä....joka hemmetin sanasta, ilmeestä tai eleestä. Kaikesta pitää toiselle sanoa, kaikkea pitää kaivella, kaikesta vihata ja vittuilla.

Tällaisia ovat yleensä hyvin herkät, syvällisesti ajattelevat ja pohdiskelevat ihmiset. Kyse ei ole siitä, että haluaisi tahallaan kaivella asioita vaan jotain on jäänyt epäselväksi ja sydämen rauha tulee vasta silloin kun asia on selvitetty. Myös tunnetasolla! Vihaaminen on lähellä rakkautta, vittuili kuulostaa epäkypsätlä, mutta sekin on yksi väylä yrittää avata asioita. Välinpitämättömyys kaukana rakkaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka pitkään olet kaivannut häntä? Milloin huomasit rakastuneesi häneen?

Olen kaivannut häntä siitä lähtien kun hän sanoi nimensä.

Millainen ääni hänellä on, kuvaile esim joillakin adjektiiveilla.

Ihanan matala, muttei kuitenkaan möreä ja siinä on jokin jännä sointi. Mielestäni maailman makein ääni ja puhetapa.

Joku muu katsoi asiakseen vastata puolestani. Vähemmän makeaa tuollainen tunkeilu.

Mitä sinä vastaisit, millainen ääni sillä sinun hänellä on?

Hän puhuu minulle korostetun asiallisesti ja pitää äänensä tasaisena, ei kiirehdi. Viipyilee, kuin hänen sanojensa välissä olisi enemmän tilaa kuin muille puhuessaan. Lauseiden välissä hän katsoo minua totisena, miltei huolestuneen näköisenä. Kerran olin aivan hänen lähellään, ja hänen äänensä oli vain hieman kuiskausta kovempi. Hän saattaa aloittaa keskustelun leikillisesti, kuin kujeillen, mutta vakavaksi se päätyy kuitenkin.

Mutta olenhan kuullut kuinka hän puhuu muille. Kun hän on närkästynyt, äänessä on uhmaa ja naputtava, kärkäs rytmi. Onnellisena se on lempeän pehmeä. Useimmiten hän on kuulteni hiljaa. Eikä se haittaa minua yhtään.

Kuvailisitko lisää häntä?