Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Huomenta rakas.

Hyvää huomenta E! Naiselle mieheltä(ei a).

Rakastan sinua. Ei se tule koskaan muuttumaan, en vain tiedä miten meidän käy? Mitä mieltä sinä olet? Miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisuus on niin tylsää. Kaikki on varattuja, joten sinkkuna ei saa edes ystäviä enää sellaisista ihmisistä joista oikeasti pitää. Nuorena ihmiset oli sentään vähän rennompia.

Voiko olla, että koet noin koska sinkkuus häiritsee itseäsi ja kaipaat kovasti kumppanuutta?

Itsekin koin noin (sinkkuna jää yksin ja varatuilla on jo ”kaikki”) sen ~puolivuotisen ajan elämässäni, kun oikeasti kaipasin kumppania ja möyrin surkeudessani.

Ennen tuota jaksoa en ollut oikeastaan ajatellut koko asiaa ja koska en haikaillut parisuhteeseen, ei sinkkuuskaan häirinnyt ja tutustuin normaalisti uusiin ihmisiin riippumatta siitä, olivatko he varattuja tai ei.

Kunnes sitten rakastuin eka kertaa elämässäni niin lujaa, että kehin itselleni sitoutumishaluja, itsetunto-ongelmia ja surkimus-moodin, jolloin koin juuri noin; kaikilla muilla on rakas ja sitten ne vaan kihnuttaa kahdestaan, käy pariskuntailloissa ja näkee minua välillä säälistä.

Nuo olot eskaloituvat niin pahoiksi, etten kyennyt välillä käymään edes kaupassa ilman itkua kun aloin vetistelemään aina kun näin pariskuntia (:D), kiukuttelin kavereille yms.

Noh, sitten rakastumisen tunteet laimenivat ja sitä myötä myös parisuhdehalut, itsesääli ja kokemus jostain varattujen omasta maailmasta johon sinkku ei mahdu, olivat historiaa.

Tuon jakson jälkeen olen taas saanut uusia kavereita, ja itseasiassa pitkälti varatuista.

Siis sellaisia, joiden kanssa yökyläillään ja hihitellään aamuyöllä silmät ristissä kyyneleet poskilla. ”Oikeita” kavereita siis.

Varatutkin kaipaavat ystäviä, vaikka siinä surkimusmoodissa helposti kehitteleekin jonkun ”minä ja noi varatut”-maailman.

Aikuisuutta en ole koskaan kokenut tylsäksi, mutta onhan se totta, että lapsena ja nuorena ystävystyminen oli monesti helpompaa.:)

Silloin kehtasi vielä toimia impulssien varassa ja jos tuli mieleen joku juttu, jonka halusi kertoa jollekin ihmiselle jonka oli nähnyt kerran vuosi sitten leirillä, niin otti vaan puhelinluettelon käteen ja soitti.

Nykyään ei viitsi soitella muille kuin ihan läheisille, sillä olen oppinut, että aikuisuudessa kaikki hillitystä tasaisuudesta ja vetäytyvyydestä poikkeava on ”creepyä”, ”outoa”, ”mihinhän se pyrkii”, ”onkohan se joku hullu” jne.

No joo, tuo on kyllä aikuisuudessa tylsä asia.

Etenkin nuorten aikuisten keskuudessa - keski-ikäiset ja vanhemmat taas on rennompia ja niiden kanssa voi olla vapaasti.:)

Mä rapsuttelin sun nimes paikalliseen, naistenvessan seinään. Viereen tein sydämen.

Kaikkee sitä. Aika teinii 🙈.

Ny mää sekoan! Sydämen muotoinen muistilappu työpöydälläni...muistuttamassa illan menosta❤️

Vierailija kirjoitti:

Ny mää sekoan! Sydämen muotoinen muistilappu työpöydälläni...muistuttamassa illan menosta❤️

Sitä on liikkeellä. Minusta tuntuu samalta.

Luopumisen tuska. Millä opin olla ajattelematta sua?

Vierailija kirjoitti:

Luopumisen tuska. Millä opin olla ajattelematta sua?

Miksi sun pitäsi olla ajattelematta?

Vierailija kirjoitti:

Hyvää huomenta E! Naiselle mieheltä(ei a).

Moii kuka oot? Terveisin E-nainen.

Vierailija kirjoitti:

Luopumisen tuska. Millä opin olla ajattelematta sua?

Onko yksipuoliset tunteet? Silloin se on aika helppoa ainakin itselleni. Omassa tapauksessa tarpeeksi pitkään kun tuli kuumaa-kylmää-kuumaa-kylmää (raastavaa epävarmuutta) käyttäytymistä ja muuttui vaan kylmäksi niin itselleni riitti. Viime kerroilla kun olemme nähneet niin en ole tuntenut enää juurikaan mitään, en positiivista tai negatiivista. Annan huomioni mielummin jollekin joka sitä varmasti haluaa.

Haluaisin istuu sun syliin ja suudella kiihkeästi. Maata sun vierelläs ja päällä tuntien kosketuksen.

Damned if I do, damned if I don't but I love you 

Vierailija kirjoitti:

Sä saat mun sydämen sykkimään mies. 😘

Ja sinä minun.

En voi sille mitään, että rakastan sinua. En enää edes uskalla haaveillä mistään, koska tilanne on niin mahdoton. Tunteet eivät silti haalistu, voimistuvat vaan. Olet elämäni mies.

Vierailija kirjoitti:

Olen ajatellut sinua tänään tosi paljon. Miltäköhän sinusta on tuntunut niinä kertoina, kun olemme olleet lähellä toisiamme.

Lähelläsi on tuntunut hermostuttavan ihanalle. Turhauttavalle myös kun on tehnyt mieli ottaa sinusta kiinni ja painautua syliisi. Aikamoinen valloittava persoona olet.❤ Ikävä sinua mies.

Vuosia sitten olin päivittäin tekemisissä erään varatun naisen kanssa tilanteessa, jossa olin itsekin varattu (ja minulla oli myös lapsi). Tulimme todella hyvin juttuun, mikä ei sinällään ollut erikoista, sillä olen tullut aina hyvin toimeen naisten kanssa. Erään kerran, kun olimme työpaikalla kahdestaan, hän tarttui yhtäkkiä minua kädestä. Katselimme aikamme toisiamme silmiin ja sitten hän irrotti otteensa. Tilanne ei siis johtanut mihinkään, sillä en ollut edes tajunnut, että hän oli kiinnostunut minusta. Tämä tapaus on kuitenkin jäänyt mieleeni, sillä se oli erittäin kaunis ja viaton tapa kertoa tuntemuksistaan. En kuitenkaan tiedä, uskaltaisinko tehdä kaipaamalleni naiselle samalla tavoin. Miehen täytyy olla niin hemmetin varovainen...

Olli ❤️

Olit niin ihana eilen ja tänään. ❤

Toivottavasti nähdään vielä tällä viikolla.

Sun onnittelut olis merkinnyt enemmän kuin kenenkään muun. Et tainnut muistaa :(