Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII

Vierailija kirjoitti:

Kuvitteeko joku kirjoittavansa ihastuksensa kanssa. Että se oma ihastus on laittanut ekaksi kommentin ja sitten kuvittelee hänelle vastaavansa? Vai onko täällä joitakin pareja jotka kirjoittavat tänne toisilleen?

Ei kai nyt sentään (kaikkiin kysymyksiin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Sun palvoma nainen seurustelee toisen miehen kanssa. Koita jo hellittää.

En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta kyllä mua naurattaa nämä jotka luulevat tunnistavansa jotain kirjoittajia. Varmaan satoja samoja samanlaisia tilanteita käynnissä tässäkin maassa ja ilman tunnisteita kuitenkin haluat väkisin tunnistaa joksikin?

Itselläkin oli yksi tilanne, jonka sain selvitetyksi. Viikkoa myöhemmin luin kuinka joku kyseli joltain toiselta "etsitkö sinä sitä X". Olikohan joku joka olisi halunnut olla se kaivattu, vaikka valitettavasti ei ollut muuta kuin omissa mielikuvissaan?

Jos se oli kysymys henkilöstä, jonka nimi oli hukassa, niin kysyjä olin minä, enkä todellakaan kuvitellut olevani kaipauksen kohteena. Kunhan vaan osallistuin ketjuun sivusta, kun joidenkin tarinat jäävät mieleen ja niihin toivoo jonkun closuren.

Kiva, että mietit heti ivallisesti. Onnea sun kaipaukselles.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Sun palvoma nainen seurustelee toisen miehen kanssa. Koita jo hellittää.

En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta kyllä mua naurattaa nämä jotka luulevat tunnistavansa jotain kirjoittajia. Varmaan satoja samoja samanlaisia tilanteita käynnissä tässäkin maassa ja ilman tunnisteita kuitenkin haluat väkisin tunnistaa joksikin?

Itselläkin oli yksi tilanne, jonka sain selvitetyksi. Viikkoa myöhemmin luin kuinka joku kyseli joltain toiselta "etsitkö sinä sitä X". Olikohan joku joka olisi halunnut olla se kaivattu, vaikka valitettavasti ei ollut muuta kuin omissa mielikuvissaan?

Jos se oli kysymys henkilöstä, jonka nimi oli hukassa, niin kysyjä olin minä, enkä todellakaan kuvitellut olevani kaipauksen kohteena. Kunhan vaan osallistuin ketjuun sivusta, kun joidenkin tarinat jäävät mieleen ja niihin toivoo jonkun closuren.

Kiva, että mietit heti ivallisesti. Onnea sun kaipaukselles.

En tosiaankaan ivallisesti ajatellut kun en edes kirjoittanut mitään, mutta vähän hymyilytti että kuinkakohan moni kuvittelee noiden kymmenien vastaavanlaisien viestien olevan esimerkiksi minulta, vaikka sain asian päätökseen enkä kaipaile kun homma on selvitetty. Blondi muuttaa pois Suomesta, sain keskusteltua kunnolla. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan sinua nainen ja kaipaan ihania iltoja kanssasi.

Minä kaipaan niitä myös. Mitä sulla on erityisesti jäänyt niistä mieleen?

Oli tunne siitä, että me ymmärsimme toisiamme ja oli hyvä ja vaivaton olo yhdessä. Niinkuin me olisimme olleet samalla aallonpituudella. Voimakas yhteyden tunne ja kemia välillämme ja katseissamme. Näin minä sen koin.

Seuraatkos sinä kaivattuasi missään?

Kadulla seuraan välillä.

Joku oli vastannut puolestani, mutta en seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Minä kyllä tunsin sinua kohtaan jotain mutta ymmärsin oman parisuhteeni olevan niin hyvä etten halua pilata sitä millään.

Anteeksi mutta näin se nyt vaan menee. Tulet varmasti vielä löytämään jonkun jonka kanssa tunnet samoin kuin minun kanssani.

Hänellä ei ollut parisuhdetta, joten eri tarina.

Nuku hyvin rakkaani. Rakastan ja kaipaan sinua. Suudelma ja hyvää yötä sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Tänään on ollut kova ikävä sinua J. Ihan hirveän kova. <3

Jos olet se tietty L nainen, sanoisin että ikävöin sua päivittåin.

Hyvä ettei jalat lähtenyt alta.. nuku hyvin sinä rakas joka olet sydämessäni.

Joskus on vaikea keksiä sanoja, joten mennään musiikilla. Tämä on Balladi elokuvasta Klaani.

"Sua odotan, siis näkemiin.

Sinut kätken uniin kauniisiin. 

Sinua siis odottamaan jään. 

Sinusta tarkoituksen hankin elämään..."

Hyvää yötä sinulle. Olet kaunein uneni. Nuku hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Kahvipöydässä on nykyään outo tunnelma. Miksi tunnut välttelevän minua?

Koitan hallita liekkejä ja välttää niitä karkaamasta, tämä pilvilinna on kaunis. Menee miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään on ollut kova ikävä sinua J. Ihan hirveän kova. <3

Jos olet se tietty L nainen, sanoisin että ikävöin sua päivittåin.

En ole L.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Siis jos olet varma, että tunne oli molemminpuoleinen, niin mikä ihme teitä sitten esti saamasta toisianne? Vai halutko sittenkin vain riutua jossakin melodramaattisessa menetetyn rakkauden ideassa, jota et edes halunnut koskaan muuttaa oikeaksi suhteeksi? Fantasiahan on aina tosielämää parempaa.

Ongelmalliset päätyvät tänne kun mieskohteen perässä häiriköinti ei tuota tulosta.

Onkos naikkonen mustan- ja sydän kipeä kun noin velloo, vai miksi pentu samaa jankuttaa? Lopeta häirintäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Sun palvoma nainen seurustelee toisen miehen kanssa. Koita jo hellittää.

En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta kyllä mua naurattaa nämä jotka luulevat tunnistavansa jotain kirjoittajia. Varmaan satoja samoja samanlaisia tilanteita käynnissä tässäkin maassa ja ilman tunnisteita kuitenkin haluat väkisin tunnistaa joksikin?

Itselläkin oli yksi tilanne, jonka sain selvitetyksi. Viikkoa myöhemmin luin kuinka joku kyseli joltain toiselta "etsitkö sinä sitä X". Olikohan joku joka olisi halunnut olla se kaivattu, vaikka valitettavasti ei ollut muuta kuin omissa mielikuvissaan?

Jos se oli kysymys henkilöstä, jonka nimi oli hukassa, niin kysyjä olin minä, enkä todellakaan kuvitellut olevani kaipauksen kohteena. Kunhan vaan osallistuin ketjuun sivusta, kun joidenkin tarinat jäävät mieleen ja niihin toivoo jonkun closuren.

Kiva, että mietit heti ivallisesti. Onnea sun kaipaukselles.

Ja mikähän antaa sinulle oikeuden alkaa manipuloida toisten tunteita tällä tavalla? Et voi tietää kenenkään tilannetta, ne ovat aina yksilöllisiä. Oletan sinunkin jotain ikävöivän, et kai muuten tällä palstalla olisi. Jos sinulla ovat asiat menneet huonosti, pitääkö toisten haaveet tappaa myös? Tuo on julmaa.

Töks töks kirjoitti:

Ongelmalliset päätyvät tänne kun mieskohteen perässä häiriköinti ei tuota tulosta.

Onkos naikkonen mustan- ja sydän kipeä kun noin velloo, vai miksi pentu samaa jankuttaa? Lopeta häirintäsi.

Mikäs sun ongelma on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Minä kyllä tunsin sinua kohtaan jotain mutta ymmärsin oman parisuhteeni olevan niin hyvä etten halua pilata sitä millään.

Anteeksi mutta näin se nyt vaan menee. Tulet varmasti vielä löytämään jonkun jonka kanssa tunnet samoin kuin minun kanssani.

Hänellä ei ollut parisuhdetta, joten eri tarina.

Eli sai selville että käyttäsit vain hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Siis jos olet varma, että tunne oli molemminpuoleinen, niin mikä ihme teitä sitten esti saamasta toisianne? Vai halutko sittenkin vain riutua jossakin melodramaattisessa menetetyn rakkauden ideassa, jota et edes halunnut koskaan muuttaa oikeaksi suhteeksi? Fantasiahan on aina tosielämää parempaa.

Niin, aloittaja halusi vain saada tietää että onko tuo toinen tuntenut samoin häntä kohtaan. Ja se siitä sitten. Miksi kukaan sinkku haluaisi tunnustaa tunteitaan mieheen joka on tahollaan varattu, omien sanojensa mukaan tilanteensa on mahdoton, joten hänellä ei ole edes mitään mielenkiintoa mihinkään enempään. 

Eli kysyn vaan, miksi hänelle on niin tärkeä tietää mitä toinen tuntee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Siis jos olet varma, että tunne oli molemminpuoleinen, niin mikä ihme teitä sitten esti saamasta toisianne? Vai halutko sittenkin vain riutua jossakin melodramaattisessa menetetyn rakkauden ideassa, jota et edes halunnut koskaan muuttaa oikeaksi suhteeksi? Fantasiahan on aina tosielämää parempaa.

Niin, aloittaja halusi vain saada tietää että onko tuo toinen tuntenut samoin häntä kohtaan. Ja se siitä sitten. Miksi kukaan sinkku haluaisi tunnustaa tunteitaan mieheen joka on tahollaan varattu, omien sanojensa mukaan tilanteensa on mahdoton, joten hänellä ei ole edes mitään mielenkiintoa mihinkään enempään. 

Eli kysyn vaan, miksi hänelle on niin tärkeä tietää mitä toinen tuntee?

On hirveä olotila, jos jää koko loppuelämäksi selvittämättä ja epäselväksi että olivatko tunteet yksipuolisia vai molemminpuolisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Siis jos olet varma, että tunne oli molemminpuoleinen, niin mikä ihme teitä sitten esti saamasta toisianne? Vai halutko sittenkin vain riutua jossakin melodramaattisessa menetetyn rakkauden ideassa, jota et edes halunnut koskaan muuttaa oikeaksi suhteeksi? Fantasiahan on aina tosielämää parempaa.

Niin, aloittaja halusi vain saada tietää että onko tuo toinen tuntenut samoin häntä kohtaan. Ja se siitä sitten. Miksi kukaan sinkku haluaisi tunnustaa tunteitaan mieheen joka on tahollaan varattu, omien sanojensa mukaan tilanteensa on mahdoton, joten hänellä ei ole edes mitään mielenkiintoa mihinkään enempään. 

Eli kysyn vaan, miksi hänelle on niin tärkeä tietää mitä toinen tuntee?

On hirveä olotila, jos jää koko loppuelämäksi selvittämättä ja epäselväksi että olivatko tunteet yksipuolisia vai molemminpuolisia.

Mitä väliä sillä on tiedätkö vai et, jos suhde hänen kanssaan on mahdoton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin miksi tänne vielä sulle kirjoitan, enkö osaisi jo lopettaa? Ehkä toivoisin sun mulle joskus vastaavan, jotta tietäisin sunkin mua kaipaavan.

Mulle tää palsta on ollut paikka jonne purkaa mun tunteita sua kohtaan, joihin en koskaan saanut kokea vastavuoroisuutta. En ole enää lainkaan surullinen, vain edelleen kaipaan sua. Sä jätit muhun lähtemättömän vaikutuksen kauneudellasi, älykkyydellääsi ja sillä jollain määrittelemättömällä joka sai mut tuntemaan löytäneeni ihmisen, joka ymmärtäisi täysin kuka minä olen, ensimmäisen kerran elämässäni.

Siksi vielä kirjoitan tälle hullulle palstalle.

Miten sulle voisi täällä vastata jos et anna mitään tunnisteita? Kuka vaan voisi nyt vastata että on tunteita sua kohtaan, kenet heistä sitten osaat valita? Kerro lisäksi että mitä se muuttaisi jos kuulisit että hän kaipaa sinua?

Mä tunnistin tunteen olleen niin voimakkaan, ettei sellainen voi syntyä tyhjiössä, joten tiedän hänen tunteneen vahvasti myös minua kohtaan. Tällä palstalla ei ole väliä sinänsä, mulla ei vaan ole enää keinoja häneen lähestyä. Oma tilanteenikin on mahdoton. Varmaan siksi kaikki jäi. Ei se kuitenkaan tätä helpommaksi tee, päinvastoin.

Siis jos olet varma, että tunne oli molemminpuoleinen, niin mikä ihme teitä sitten esti saamasta toisianne? Vai halutko sittenkin vain riutua jossakin melodramaattisessa menetetyn rakkauden ideassa, jota et edes halunnut koskaan muuttaa oikeaksi suhteeksi? Fantasiahan on aina tosielämää parempaa.

Niin, aloittaja halusi vain saada tietää että onko tuo toinen tuntenut samoin häntä kohtaan. Ja se siitä sitten. Miksi kukaan sinkku haluaisi tunnustaa tunteitaan mieheen joka on tahollaan varattu, omien sanojensa mukaan tilanteensa on mahdoton, joten hänellä ei ole edes mitään mielenkiintoa mihinkään enempään. 

Eli kysyn vaan, miksi hänelle on niin tärkeä tietää mitä toinen tuntee?

On hirveä olotila, jos jää koko loppuelämäksi selvittämättä ja epäselväksi että olivatko tunteet yksipuolisia vai molemminpuolisia.

Mitä väliä sillä on tiedätkö vai et, jos suhde hänen kanssaan on mahdoton?

On henkilöitä ketkä elää sillä että saavat huomiota. Jotkut jopa hakevat sitä vaikka olisivat varattuja. Mielestäni se on kumppanin kiusaamista ja epävarmuutta omasta paikastaan kumppanin elämässä. Ei ole silloin rehellinen itselleen eikä omille tunteilleen. Ja pitäähän olla aina joku varalla jos on läheisriippuvainen.