Miehen ex kiristää lapsella, missä menee raja?

Jälleen yksi syy, miksi naisilta tulisi kieltää välittömästi yksinhuoltajuus, tietenkin poislukien erikoistilanteet, kuten leskeltä tai joku muu vastaavat edellytykset täyttävä.

Suurelta osin YH-äitien kasvattamista lapsista tulee aikuisena täysin selkärangattomia, kieroja, edesvastuuttomia ja täydellisiä opportunisteja.

Enkä puhu tässä nyt yhden tai edes kymmenen tapauksen perusteella, vaan laajassa skaalassa johon olen joutunut työni tähden perehtymään.

Huvittavinta on se kun uuden naikkosen lapsia markkinoidaan että olisivat sisaria tai puolisisaria. Sukua kun eivät ole ollenkaan. Usein myös taustat tosi erilaiset kuten niin että toisen perheen lapset on hyviä koulussa ja toisessa koulu menee heikosti. Ei meinata oppia esim vieraita kieliä ollenkaan saati päästä ylioppilaaksi.

Minusta on väärin, että lapsi on se jonka täytyy sopeutua isä-tai äitipuoleen ja tämän mahdollisiin lapsiin. Pötypuhetta, että lapset ovat vahvoja ja sopeutuvat.

Lapset eivät sopeudu. He alistuvat.

Minä ihmettelen eniten sitä, miksi lapsi pitäisi tavata. Siis voihan hänet tavata, jos haluaa, mutta ei ”pidä”, ennenkuin ollaan yhteen muuttamassa.

Me odotettiin 6kk ennen kuin tapasin miehen lapsen, tosin heidän erostaan oli yli vuosi kun tavattiin edes miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole voimassa olevaa tapaamisoikeussopimusta, ei ole tapaamisia jos äiti niin päättää. Ilman sopparia ei lapsen isä  voi tehdä mitään.

Ja varsinkaan lapsen isän uudella muijalla ei ole tapaamisoikeutta. Kuinkakohan kauan edes kestää, ajattelisin minäkin, enkä altistaisi lasta uuden muijan päähäpistoille. Sanoit ettei 5-vuotias ole pieni, joten se kertoi kaiken. Ajattelet vain itseäsi. Silti syytät miehen exää, ettei tämä ole päässyt yli. Voi että. Se ei tule IKINÄ pääsemään yli siitä että on ÄITI.

Oho miten katkeraa porukkaa täällä on. Itse taisin tavata äitipuoleni pari viikkoa sen jälkeen kun tapasivat isän kanssa. Ovat edelleen yhdessä. Vuosia on kulunut jo toista kymmentä vuotta. Tunnen monia katkeria exiä, jotka pitävät kynsin ja hampain kiinni ettei lapsi taitaa uutta puolisoa ja piinaavat ex miestä. Mutta asia on tietenkin eri kun itselle tulee kuvioihin mies. Silloin vedetään hynttyyt yhteen hyvinkin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole voimassa olevaa tapaamisoikeussopimusta, ei ole tapaamisia jos äiti niin päättää. Ilman sopparia ei lapsen isä  voi tehdä mitään.

Ja varsinkaan lapsen isän uudella muijalla ei ole tapaamisoikeutta. Kuinkakohan kauan edes kestää, ajattelisin minäkin, enkä altistaisi lasta uuden muijan päähäpistoille. Sanoit ettei 5-vuotias ole pieni, joten se kertoi kaiken. Ajattelet vain itseäsi. Silti syytät miehen exää, ettei tämä ole päässyt yli. Voi että. Se ei tule IKINÄ pääsemään yli siitä että on ÄITI.

Mies ei taida ikinä päästä yli, että erehtyi lisääntymään tuollaisen sekopää kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Fiksu vanhempi, lasta ei tule heti esittellä uudelle heilalle.

Lapsen koti on särkynyt, lapsi tarvitsee aikaa sen sisäistämiseen. Asiaa ei auta jos heti on joku tuntematon uusi aikuinen (pahimmillaan vielä liuta hänen lapsiaan) on mukana kuvioissa. Usein myös käy niin, ettei se uusi suhde kestääkään, jolloin taas lapsi "menee sekaisin" kun aikuinen johon juuri tottunut katoaakin kuvioista.

Monesti erovanhempi myös haluaa antaa lapselleen 110% itsensä kun tapaa lasta, ei halua jakaa aikaa kahtia niin että on uusi kumppani ja lapsi samaan aikaan paikalla. Jos ns. kokopäiväisestä vanhemmasta siirtyy etävanhemmaksi, aika jota lasta näkee tuntuu monista vähäiseltä, sen ajan haluaa pyhittää lapselle.

Välttämättä kyse ei ole edes exän toiveesta, monissa jutuissa on helppo syyttää exää, koska silloin ei tarvitse alkaa käydä sitä keskustelua miksi se ihminen ei halua nyxää mukaan juttuun X vaan sysää "vastuun pois" sanomalla emänsä "määränneen" niin, säästyy riidoilta.

Ei ole miehen exän vika jos sinä esittelet jokaiselle penikselle, jota tapailet, omat lapsesi.

Lapsi on kokenut jo eron järkyttävimmän seurauksen ja kohta kokee sen uudelleen kun tämä suhde ei kestä...

Vierailija kirjoitti:

Huvittavinta on se kun uuden naikkosen lapsia markkinoidaan että olisivat sisaria tai puolisisaria. Sukua kun eivät ole ollenkaan. Usein myös taustat tosi erilaiset kuten niin että toisen perheen lapset on hyviä koulussa ja toisessa koulu menee heikosti. Ei meinata oppia esim vieraita kieliä ollenkaan saati päästä ylioppilaaksi.

Hah hah 😂 kyllä mä koen, että mun äitipuolen lapsi on mun veli. Ovat olleet yhdessä jo yli 20 vuotta. Kukaan ulkopuolinen ei edes huomaa ettei ole yhtään yhteistä geeniä. Näytetään hyvin samalta.

Isäni on yrittänyt tyrkyttää uutta naistaan näytille jo kuusi vuotta, vielä ei ole onnistunut. :D

On äidin vastuulla olla lapsen puolella ja jos hänen kokee ettei uuden ihmisen tuominen lapsen elämään ole nyt hyväksi sitä pitäisi kunnioittaa. Kukaan ei tunne niin hyvin lastaan, kun äiti. Jos lapsella on vielä vaikeuksia sopeutua uuteen tilanteeseen lapselle pitää antaa tilaa sopeutua. Mikä kiire teillä on tuoda lapsi suhteeseen, jossa vielä itsekin tutustutte toisiinne?

Vierailija kirjoitti:

Huhhei, tilanne on siis se että heidän erosta on jo vuosi aikaa ja ex ei tunnu pääsevän asiasta yli. Ollaan miehen kans seurusteltu n.10kk, ja lapsen äiti on edelleen sitä mieltä että lapsi ei saa nähdä minua. Ex sanoo, että jos lapsi näkee minut, hän evää mieheltä oikeuden olla lapsensa kanssa ollenkaan.

Lapsi on viisivuotias, eli ei mikään ihan pieni enää. Mies on minun lapset tavannut aikaa sitten, ja vietetään paljon aikaa yhdessä. Tapaamissopimusta heillä ei vielä ole. Miehellä on työt sellaiset, ettei pystyisi noudattamaan täsmällisiä aikoja mitä sopimukseen yleensä kirjataan.

Onko lähivanhemmalla todella oikeus tuollaiseen mielivaltaiseen käytökseen? Pitääkö tässä nyt elää niinkuin ex haluaa? Eli olla piilossa. Heillä yhteishuoltajuus,jos sillä mitään väliä on.

Tällä palstalla ei kannata tätä kysyä, sillä isät ja äitipuolet ovat aina pahoja. Exät ovat aina niitä uhreja.

Täällä on oikeasti nyt joukko ex-rouvia kommentoimassa:) Minun lapseni on tavannut isänsä naisystäviä melko varhain, nykyinen suhde kestänyt jo pari vuotta. Olen käynyt itsekin tervehtimässä. Lapset eivät traumatisoidu uusien ihmisten tapaamisesta, sekopäisistä äideistä todennäköisemmin. Nyt kipin kapin mies varaamaan aikaa lastenvalvojalle,voivat tehdä sopimuksen vaikka x-määrä päiviä kuukaudessa ja mies ilmoittaa ajoissa miten työt menevät. Itse ole tehnyt lapsen isän kanssa "vapaa tapaamisoikeus" - sopparin, ei mitään sovittuja päiviä. Hyvin toimii. Ja sanoisin vielä, rttä nuo katkerat eksät pitävät kuitenkin kynsin hampain kiinni lapsettomasta ajastaan, kokeilkaa että miehesi sanoo että tapaamiset voidaan sopia vain muutama tunti sitten kerrallaan jos ei muuten onnistu, niin luulen että lapsen äiti kääntää kelkan nopeasti. Tuosss ei kannata alkaa nöyristelemään.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole voimassa olevaa tapaamisoikeussopimusta, ei ole tapaamisia jos äiti niin päättää. Ilman sopparia ei lapsen isä  voi tehdä mitään.

Mutta elatukset kyllä kelpaa aina. Tohon pitäis saada laki. Jos toinen alkaa kiristää ja ei anna lastaan nähdä tai jaruttaa sitä näkemistä, niin silloin ei ole elatusvelvollinen.

Ei ole lähivanhemmalla oikeutta estää tapaamasta isää, eikä oikeutta puuttua siihen, keitä lapsi isän kanssa tapaa. Ei isälläkään ole oikeutta puuttua siihen, keitä exän luona käy. Kannattaisi kuitenkin laittaa ne sopimukset kuntoon. Lastenvalvojakin voisi äidille selvittää, ettei ole hänen asiansa puuttua siihen, mitä lapsi isän kanssa tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole voimassa olevaa tapaamisoikeussopimusta, ei ole tapaamisia jos äiti niin päättää. Ilman sopparia ei lapsen isä  voi tehdä mitään.

Mutta elatukset kyllä kelpaa aina. Tohon pitäis saada laki. Jos toinen alkaa kiristää ja ei anna lastaan nähdä tai jaruttaa sitä näkemistä, niin silloin ei ole elatusvelvollinen.

Millä näytettäisin toteen, että toinen kiusaa toista? Kyse on kuitenkin lapsen oikeudesta saada riittävä elatus kummaltakin vanhemmaltaa, joten...

Eihän se exä voi sitä tapaamista edes estää. Mielipiteensä voi toki sanoa. Reippaasti vaan miehen kanssa suunnittelette missä ja milloin tapaat lapsen. Tuot itsesi ensin esille isän ystävänä ja sitten se siitä lähtee. Jos exä rupeaa kiristämään ja hankalaksi haette oikeuden kautta tapaamiset. Näiden av mammojen mielestä pitäisi olla jo muuttanut yhteen, kihlat vaihdettu ja hääpäivä sovittu sekä yhteinen muksu jo tulossa ennen kuin voi tavata puolison lapset, mutta eihän se silloinkaan oo hyvä 😂

Vierailija kirjoitti:

Eihän se exä voi sitä tapaamista edes estää. Mielipiteensä voi toki sanoa. Reippaasti vaan miehen kanssa suunnittelette missä ja milloin tapaat lapsen. Tuot itsesi ensin esille isän ystävänä ja sitten se siitä lähtee. Jos exä rupeaa kiristämään ja hankalaksi haette oikeuden kautta tapaamiset. Näiden av mammojen mielestä pitäisi olla jo muuttanut yhteen, kihlat vaihdettu ja hääpäivä sovittu sekä yhteinen muksu jo tulossa ennen kuin voi tavata puolison lapset, mutta eihän se silloinkaan oo hyvä 😂

Ohjeita jakaessa kannataa vähän edes miettiä kenen yli ajetaan joka mutkassa aina uudelleen ja uudelleen.

Isän pitäisi nyt ottaa todellista vastuuta puhumalla tämä asia lapsen äidin kanssa läpi, että hänellä ei ole mitään diktatuurimaista rajatonta valtaa omia lasta automaattisesti itselleen ja tehdä se tapaamissopimus. Yhdenkään lapsen etu ei ole, että lasta pompotellaan kuin jotain palloa ja hän joutuu miettimään kuka milloinkin ottaa kopin ja tapaamiset pitää vaan saada pyörimään suht säännöllisesti. Aidosti läsnäoleva vanhempi pystyy siihen kyllä vaikka työ olisi mikä.