Pilaa juhlat yhdellä lauseella

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi ja tapahtui itselleni. Oli todellinen partykiller. Olin kuitenkin yrittänyt jutella itselleni vieraiden itseäni kymmenen kertaa enemmän humalassa olevien ihmisten kanssa.

Juhlissa illan isäntä:

"Miksi sä olet noin hiljainen? Olet kyllä omituinen ihminen kun olet niin hiljainen."

Siitä hetkestä asti laskin vain minuutteja, että milloin voitaisiin lähteä kotiin.

Tuo on minunkin kokemuksesta ihan totaalinen fiiliksentappaja-repla. Kerran kuuntelin kiinnostuneena yksien toisten keskustelua, johon itselläni ei kuitenkaan ollut oikein mitään sanottavaa. Eikö siihen joku sitten ihmettelemään, miksi olen niin hiljaa. Paras kai olisi hölöttää vaan kaikkien päälle omia juttujaan, ettei vaan olis kenenkään mielestä liian hiljainen.

Toinen yhtä hyvä on "Miksi näytät noin surulliselta/tympääntyneeltä? Hymyile nyt vähän!" Siis silloin kun naamalla on perusilme.

Rasittavaa.

Minä pilaan kaikki juhlat vain ilmestymällä paikalle tai oikeastaan jo ilmoittautumalla niihin vieraaksi, siis jos niihin pitää ilmoittautua etukäteen.

Luuseri paska ov. kirjoitti:

Minä pilaan kaikki juhlat vain ilmestymällä paikalle tai oikeastaan jo ilmoittautumalla niihin vieraaksi, siis jos niihin pitää ilmoittautua etukäteen.

Pitkäaikaistyöttömän elämä ei ole helppoa

Onnittelut ja toteamus että sinä se vaan olet turvonnut lisää...

Näin teki oma enoni ja en ikinä tule unohtamaan kuinka pahalle se nuorena tuntui.

Nyt kestäisin sen eri tavalla

Tuttavaperhe lähtiessä: "Hyvin jaksettiin, vaikka kaikki oltiin viime yönä oksennustaudissa". Arvatkaapa oksennettiinko meillä sitten seuraavana yönä...

Hei tosi kiva tää teidän uus kämppä! Niin eiks tää oo kaupungin asunto? (*ei*) mä en tiennykkään että ne tekee nykyusin näin korkeetasosia!

"Ruoka on vähän myöhässä."

Pitopalvelu tuttavapariskunnan häissä, ruokaa saatiin n. pari tuntia myöhässä ja sittenkin loppui kesken.

Morjens! mikä täällä oikein haisee? *isäntäväki kokannut koko päivän*

-Tahdotko sinä Ville Tapani Virtanen ottaa tämän Liisa Marjatta...

- No nyt kun kysyt, niin en mää kyllä oikeestaan tahro. Perutaan häät.

Pääsimme sittenkin tulemaan, ei kai haittaa että emme muistaneet ilmoittaa. Serkun häissä olikin 20 sukulaista enemmän kuin oli ilmoittautunut. Kiva, ruoka oli osittain annoksina...

Häissä: "Me nyt tultiin, vaikka ei me oikeesti uskota avioliittoon."

Ristiäisissä: "Hmm....onpas...mielenkiintoinen nimi. Mistäs sen keksitte?"

Rippijuhlissa: "No nyt se naimalupa tuli, onnea!"

Yo-juhlissa: "Minä kirjoitin aikoinani ällän paperit. Noilla sun arvosanoilla ei taida päästä kovin ihmeellisiin kouluihin, pidät varmaan välivuoden?"

Synttäreillä: "Paljon onnea 60-vuotiaalle!" (synttärisankari täyttää 50)

Hautajaisissa: "Paljonkos vainajalta jäi perintöä?"

Häissä: Pistetäänkö pieni leikki pystyyn. Vedonlyönti siitä, että kauanko tämä avioliitto kestää. Voittajalle palkaksi mainetta ja kunniaa sitten kun ero tulee. (Huomatkaa sanavalinta,"kun.")

Ei tuu onnistuun.

En pilaa.

Koskaan yhdelläkään lauseella.

Miksi pilaisin?

Jaahas, voileipäkakkua. Mmmm, onhan tää ihan hyvää. Mutta muistatkos, Irma, miten siellä Anskun ylioppilasjuhlissa oli todella hyvää voileipäkakkua? Se se vasta oli herkkua!

Onnittelut sinulle hyvä tohtori tästä upeasta, korkeatasoisesta ja huolellisesti tehdystä väitöstutkimuksesta! Kuultu karonkoissa kymmeniä kertoja. Osa tutkimuksista on mennyt hädin tuskin läpi ja vielä kolmen korjauskerrankin jälkeen täynnä virheitä ja puutteita.

Ja ootte menossa häämatkalle Bermudalle? Mekin oltiin Ekin kanssa siellä pari vuotta sitten enkä uudelleen menis enää ikinä. Ihan karsee paikka, kallista kuin missä ja amerikkalaisia valtavat laumat joka puolella. Ja luontokin on siellä pilalla... Rannalla voi saada hietakirppupureman, muakin sellainen puri tosi ilkeesti en nyt viitti sanoa tässä mihinkä, mutta oli siis tosi kipeä. Aurinkokin paahto siellä ihan hulluna, oli pakko vaan maata varjossa koko ajan. Paikalliset oli niin makeloivia että ihan tympi, pitivät sellaisia riekkuvan värisiä vaatteita, ei tosiaankaan yhtään mitään tyyliä. Hintataso oli... (jatkaa marisemista vartin verran)

Kylläpä Jemina näyttää nätiltä! Muistuttaa kovasti Kirsti-tätiä nuorena, eiks vaan? Hassua, miten se Kirsti sitten rupsahti niin pahasti heti omien ylioppilasjuhliensa jälkeen. Lihoi ainakin 20 kiloa. Sitä oli ilkeetä kattella. Mutta ei sulle, Jemina, silleen varmaan käy. Vaikka oot kyllä ihan Kirstin näköinen ja muutenkin sen oloinen.

"Hei kiva kun tulit! Tuletko tuonne keittiöön niin katotaan missä on kahvit niin voit auttaa vähän kahvitarjoilussa" (lue=koko juhlien ajan)

Monta viikkoa aiemmin sovittu kahvitteluhetki:

"Meille ei tarvitse mitään ihmeellistä laittaa kahvin kanssa tarjolle, kun me ollaan menossa Mirjan luokse tämän jälkeen ja Mirja tekee aina niin hyvät tarjoilut"

"Jokainen maksaa sitten oman osuutensa"

Ainahan sitä voi pyrkiä. Eri asia on sittenkö pääseekö mihinkään (koskaan).

Vieras yo-juhlakalulle.