Työssäkäyvät perheelliset: miten usein tapaatte ystäviänne ja kavereitanne?

Paria läheisintä tapaan noin kerran - pari kuussa. Välillä on kausia että kerran viikossakin, jopa pari kertaa viikossa enimmillään.

Paria tapaan parin kuukauden välein.

Sitten on niitä joita näen pari kertaa vuodessa tai vieläkin harvemmin ja silti kaveruus on säilynyt vuosikaudet.

Ristiriitaa on oman jaksamisen, muun ohjelman (harrastukset ja lasten harrastukset, lasten läksyt, ruoanlaitot, pyykkihuolto, omakotitalon kotityöt, lukeminen, käsityöt, jumppa yms.) ja kavereiden suhteen... ajanhallinta tasapuolisesti on vaikeaa. Oma perhe on aina se ykkönen!

Up

Juuri äsken tulimme ystävien luota syömästä. 2 vkoa sitten meillä oli yli 30 henkeä viettämässä kesäjuhlaa. 2 vkon kuluttua mennään pojan anoppilaan iltaa viettämään ja siitä viikko niin toisten ystävien luo grillaamaan. Näin kesäaikaan vähintään joka toinen viikko, jopa arki -iltana saatetaan soittaa puolin ja toisin että nyt on soppa valmis, tuletteko. Talviaikaan n kerran kuukaudessa

Tyypillisesti 1-2 kertaa kuussa. Poikkeuksena ne jotka käyvät samassa harrastuksessa, heitä näkee vähän useammin jos kumpikin ehtii harrastukseen.

Up

1-2 kertaa vuodessa. Eron myötä meni ystävät. Ei oikein ole kuin yksi jota tapaan harvoin.

Niitä, joilla on sama harrastus, kerran viikossa. Kauempana asuvia pari kertaa vuodessa. Läheisimmän kanssa parin viikon välein, silloin yleensä koko päivän vierailu. Sitten on sellaisia läheisiä, samasta porukasta tuttuja, joita nähdään lasten synttäreillä, pienempinä juhlapyhinä (suuret menee suvun kanssa) ja aina, jos joku jaksaa kehittää jotain ohjelmaa. Näihin pitäisin mielelläni vähän useamminkin yhteyttä, myös "epävirallisissa" merkeissä.

Keskimäärin pari kertaa kuukaudessa, mutta on aktiivisempia kausia, erityisesti kesäisin, ja passiivisempia kausia, usein talvisin.

Mielenkiintoista, että muillakin vastanneilla on suunnilleen näin. Olen nimittäin kuvitellut olevani armottoman epäsosiaalinen! Mulla on supersosiaalisia kavereita, jopa suurperheellisiä osa, jotka tapaavat omia muita kavereitaan monia kertoja viikossa.

Liian vähän. Mulla on aikaa kyllä mutta asuvat muualla ja usein töissä kun mä en ole, vuorot ei siis osu. Usein pidetään yhteyttä puhelimitse. Mutta ei se sama ole kun olla kasvokkain. Lisäksi heillä muillakin on elämänsä. Nähdään melko harvoin. Elämä on mallillaan, lapset mulla usein(olen siis eronnut, siksi aikaakin löytyy kun exän kanssa pidetään lapsia tasapuolisesti), uusi rakkauskin orastaa(huoh, asuu muualla) ja töissä menee hyvin. Mutta olispa ne ihmiset joitten kanssa jakaa asioita. Kovasti yritetään aina sopia mut harvoin osuu niin että mahdollista nähdä kavereita. Kyllä tässä tuntee itsensä yksinäiseksi todella usein. Kyllä aikuisten seura vaan tekis gutaa.

M36