Miksi nimittäisit sellaista ihmistä joka periaatteessa on ateisti mutta silti periaaatteessa ei ole?
Siis sellaine joka ei istu sen enempää siihen kapeaan ateistin kuin teistinkään lokeroon?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Itse olen vain vakaumukseton ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Voit tehdä empiirisen kokeen. Esitä mikä tahansa mietelause 2-vuotiaalle ihmiselle ja kysy onko väittämä tosi vai epätosi. Väitän, että 2-vuotias ihminen ei ota kantaa kumpaakaan suuntaan, koska hän ei hahmota koko väitettä kyllin hyvin ottaakseen kantaa.
Jos ei ymmärrä koko väittämää on mahdotonta pitää sitä paikkaansa pitävänä. Tällöin jos 2-vuotias ei kykene ymmärtämään koko jumalan käsitettä hän ei voi olla teisti.
Jos ei ymmärrä koko väittämää, on mahdotonta pitää sitä myöskään epätotena. Tämä on ihan filosofian perusjuttuja.
Aivan oikein. Ateisti voi olla hyväksymättä väitettä "jumala on olemassa" esittämättä itse väitettä "jumalaa ei ole olemassa".
Ei tarvitse pitää kumpaakaan väitettä totena. Mikä on täysin rationaalista todisteiden puuttuessa puolesta tai vastaan.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Sen johtopäätöksen tekisin, ettei hän tiedä mitä sana "periaatteessa" tarkoittaa.
Hän voi olla tilanteesta riippuen vähän mitä vaan, mikä kulloinkin parhaiten sopii tai uppoaa ympäristöön.
Todennäköisesti hänellä on sama asenne muihinkin elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Voi esim. olla "periaatteessa" vegaani eettisistä ja ilmastopoliittisista syistä tällä viikolla, mutta kivojen yo -juhlien tarjoilujen äärellä on "periaatteessa" sekasyöjä, joka pitää ilmastonmuutosta valeuutisena.
Hieno vastaus, komppaan täysin. Olin itse aikeissa vastata 'idiootti', mutta onneksi oli jo tullut näin hyvä argumentti.
Terv. vakaumuksellinen uskova, jolla ensikäden kokemus elämässään vaikuttavasta Jumalasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
9 lisää vielä, että olisi kiva jos ihmiset pystyisivät tekemään jonkunnäköisen eron uskonnottoman ja ateistin välillä. Muistan joskus kuulleeni heiton, että tottakai ateisti (jumalankieltäjä) uskoo Jumalaan, koska eihän voi kieltää mitään sellaista, minkä olemassaoloon ei usko. :)
Uskonnoton on ihminen, jolle Jumalan olemassaolo, luottamus "korkeampaan voimaan" yms. ovat merkityksettömiä asioita ja he ovat sitä "periaatteessa" koko ajan. Olen havainnut, että he ovat usein suvaitsevaisempia kuin sekä fundamentalistiuskovaiset että fundamentalistiateistit.
Ateisti ei kiellä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Voit tehdä empiirisen kokeen. Esitä mikä tahansa mietelause 2-vuotiaalle ihmiselle ja kysy onko väittämä tosi vai epätosi. Väitän, että 2-vuotias ihminen ei ota kantaa kumpaakaan suuntaan, koska hän ei hahmota koko väitettä kyllin hyvin ottaakseen kantaa.
Jos ei ymmärrä koko väittämää on mahdotonta pitää sitä paikkaansa pitävänä. Tällöin jos 2-vuotias ei kykene ymmärtämään koko jumalan käsitettä hän ei voi olla teisti.
Jos ei ymmärrä koko väittämää, on mahdotonta pitää sitä myöskään epätotena. Tämä on ihan filosofian perusjuttuja.
Eikä ole. Asiaa ei tarvitse pitää epätotena. Riittää että ei pidä sitä totean. Aivan kuten ateistin ei tarvitse aktiivisesti olla mitään mieltä jumalista, riittää että ei usko niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Jos olen sitä mieltä, että objekti ei ole pallo, niin minunhan on mahdotonta ottaa kantaa esitettyyn väitteeseen pallon väristä. Toisekseen, asiahan voi riippua havaitsijasta. Esimerkiksi punavihervärisokea voi pitää palloa vihreänä tai olla epätietoinen sen väristä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
Ateismi on vakavasti otettava uskonto siinä missä muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
ignostikko: "väite on irrelevantti"
agnostikko: "en tiedä"
henkilö x: "mikä on jumala?"
Vierailija kirjoitti:
Ateismi on vakavasti otettava uskonto siinä missä muutkin.
Kaljuus on vakavasti otettava hiusten väri siinä missä muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
ignostikko: "väite on irrelevantti"
agnostikko: "en tiedä"
henkilö x: "mikä on jumala?"
Ignostikko ei vastannut kysymykseen jostain syystä, kaksi jälkimmäistä ovat ateisteja.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Sen johtopäätöksen tekisin, ettei hän tiedä mitä sana "periaatteessa" tarkoittaa.
Hän voi olla tilanteesta riippuen vähän mitä vaan, mikä kulloinkin parhaiten sopii tai uppoaa ympäristöön.
Todennäköisesti hänellä on sama asenne muihinkin elämän suuriin ja pieniin kysymyksiin. Voi esim. olla "periaatteessa" vegaani eettisistä ja ilmastopoliittisista syistä tällä viikolla, mutta kivojen yo -juhlien tarjoilujen äärellä on "periaatteessa" sekasyöjä, joka pitää ilmastonmuutosta valeuutisena.
Tällaista ihmistä sanotaan tekopyhäksi. Löytyy varmaan joka uskontokunnasta ja puolueesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi on vakavasti otettava uskonto siinä missä muutkin.
Kaljuus on vakavasti otettava hiusten väri siinä missä muutkin.
Kaljulla voi olla ruskeat, vaaleat, punaiset tai jopa mustat hiukset riippuen siitä minkä väriset ne olivat ennen kaljuuntumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
ignostikko: "väite on irrelevantti"
agnostikko: "en tiedä"
henkilö x: "mikä on jumala?"
Ignostikko ei vastannut kysymykseen jostain syystä, kaksi jälkimmäistä ovat ateisteja.
Pappi sanoi uskovansa Jumalaa, mutta ei tiedä onko se olemassa. Onko pappi ateisti vai ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
ignostikko: "väite on irrelevantti"
On epäkohtieliasta jättää vastaamatta kysymykseen, niimpä jatkan kysymistä kunnes henkilö vastaa joko "kyllä, minä uskon" tei "Ei, en usko".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mahdollista.
Joko henkilö uskoo väitteen "jokin jumala on olemassa" tai sitten hän ei sitä usko. Mitään välimuotoja ei ole olemassa. Jokainen ihminen on joko ateisti tai teisti. Minusta tämä on hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen määritelmä.
... ja maailma on mustavalkoinen.
Otappa ne lasit pois päästä.
Filosofian yksinkertaisimpia alkeita:
Meillä on väitelause X. Henkilö voi joko hyväksyä tämän väittämän pitävän paikkaansa tai sitten hän ei mielentään pidä väittämää paikkansapitävänä.
Osaatko esittää esimerkin sellaisesta väittämästä joka ei noudattaisi tätä sääntöä? Tämä on ihan perus logiikkaa. Ei ole mahdollista samanaikaisesti uskoa väitteen X olevan epätosi ja tosi.
Entä jos henkilö X ei asetu kummallekkaan kannalle tai esittää jonkun muun vaihtoehdon?
Jos esitetään väittämä "tämä pallo on punainen" niin miten siitä voi olla mitään muuta mieltä kuin, että joko hyväksyy sen olevan näin tai sitten ei hyväksy väittämää?
Ei ole mahdollista olla mitään kolmatta vaihtoehtoa. Jos esittää jonkun kokonaan toisen väittämän niin siitä voi tietysti olla jotain muuta mieltä. Tai voi saivarrella mistä nimenomaisesta pallosta on kysymys tai mitä punaisella värillä tarkoitetaan. Mutta jos nyt sovitaan etukäteen meidän olevan yksiselitteisesti yhtämielisiä siitä mistä pallosta on kyse ja mitä sen punaisena oleminen tarkoittaa. Silloin väittämä joko pitää paikkaansa tai se ei pidä paikkaansa. Se ei mitenkään voi olla molempia samanaikaisesti.
Mutta pallo ei ole ideologinen eikä kulttuurinen käsite kuten teismi ja ateismi. Lisäksi teismille ja ateismille on olemassa määritelmät joiden sisälle niiden kannattajien tulisi mahtua.
Tätän ei tarvitse sotkea millään tavalla ideologiaa tai kulttuuria mukaan millään tavalla. Ei tarvitse edes määritellä mistä jumalasta on kysymys.
On olemassa väite: "jokin jumala on olemassa"
teisti: pidän tätä väittämää totena.
ateisti: en pidä tätä väittämää totena.
ignostikko: "väite on irrelevantti"
agnostikko: "en tiedä"
henkilö x: "mikä on jumala?"
Ignostikko ei vastannut kysymykseen jostain syystä, kaksi jälkimmäistä ovat ateisteja.
Pappi sanoi uskovansa Jumalaa, mutta ei tiedä onko se olemassa. Onko pappi ateisti vai ei?
No juurihan sanoit että pappi uskoo jumalaan, eli on teisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi on vakavasti otettava uskonto siinä missä muutkin.
Kaljuus on vakavasti otettava hiusten väri siinä missä muutkin.
Kaljulla voi olla ruskeat, vaaleat, punaiset tai jopa mustat hiukset riippuen siitä minkä väriset ne olivat ennen kaljuuntumista.
Eikä se kaljuus ole siltikään hiusten väri.
Jos ei ymmärrä koko väittämää, on mahdotonta pitää sitä myöskään epätotena. Tämä on ihan filosofian perusjuttuja.