Typerää, kun itsemurhakeskusteluihin tulee aina pätemään joku, joka sanoo että "kuolla ehtii aina"
Heillä on ollut itsemurha-ajatuksia jo vuosia, mutta ajattelevat että kuolla ehtii aina. Ei paljoa auta sellaista, jolla itsariajatukset pyörivät jatkuvasti päässä, koska on niin kamala olo ihan koko ajan ja paljon syitä kuolla. BDI-kyselyssä yhden pisteen saa, jos vastaa "Olen joskus ajatellut itseni vahingoittamista, mutten kuitenkaan tee niin" ja kolme pistettä vastaamalla "Ta pan itseni, kun siihen tulee tilaisuus". Asioilla on eroa.
Nämä ihmiset usein myös sanovat, että parantuminen lähtee itsestä. Totta, mutta mitä tapahtuu, jos ei halua edes parantua? Haluaa vain kuolla?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Kuolla ehtii aina.
Ja aina kun jossain keskustelussa ap valittaa jostain ihmistyypeistä, tulee keskusteluun ihmisiä, jotka esittävät kyseistä ihmistyyppiä. Hehheh, olet tosi hauska ja omaperäinen!
Koska se on totta. Eikö elämässä muka ole mitään mitä haluaisit vielä kokea? Jos voisit tehdä mitä vaan? Ja sinähän voit jos toinen vaihtoehto on kuolema.
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta. Eikö elämässä muka ole mitään mitä haluaisit vielä kokea? Jos voisit tehdä mitä vaan? Ja sinähän voit jos toinen vaihtoehto on kuolema.
Kun ei vaan ole. Mitään asiaa kohtaan en koe mielenkiintoa tai intohimoa. Olotila ei muutu, vaikka tekisin mitä. Kaikki ruoka maistuu samalta. Nyt on ilmeisesti aika lämmin pihalla, mutta en tunne sitäkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
BDI on typerintä paskaa ikinä
Miten niin? Eri ihmisten pistemääriä ei voi keskenään vertailla, mutta se on oiva väline yksittäisen ihmisen voinnin kehittymisen seuraamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolla ehtii aina.
Ja aina kun jossain keskustelussa ap valittaa jostain ihmistyypeistä, tulee keskusteluun ihmisiä, jotka esittävät kyseistä ihmistyyppiä. Hehheh, olet tosi hauska ja omaperäinen!
Esittää ehtii aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
BDI on typerintä paskaa ikinä
Miten niin? Eri ihmisten pistemääriä ei voi keskenään vertailla, mutta se on oiva väline yksittäisen ihmisen voinnin kehittymisen seuraamiseen.
Jos näkee olonsa täysin toivottomana ja tekee testin matkalla junaradalle, mutta seksi ja ruoka maistuu niin hädin tuskin saa lievän masennuksen pistemäärää. Lisäksi se kartoittaa epätyypillistä masennusta todella surkeasti
No juma, jos haluaa niin paljon kuolla, niin miksei sitten vaan kuole! Siksikö, että ”Nooh, kuolla ehtii aina”..? Koska sehän on vaan fakta, kyllä se kuolema sieltä hiipii vastaan.
Jos ap et halua keskustella ja kenties kuulla eriäviä näkemyksiä, miksi olet edes täällä?
Se nyt vaan ON niin, että masennuksessa ja itsetuhoisuudessa on aste-eroja, eikä siinä mistään "pätemisestä" ole kyse.
Minusta on vain hyvä huomauttaa, että itsaria voi lykätä. Sinäkin jopa teet niin, koska olet hengissä vielä.
Vierailija kirjoitti:
No juma, jos haluaa niin paljon kuolla, niin miksei sitten vaan kuole! Siksikö, että ”Nooh, kuolla ehtii aina”..? Koska sehän on vaan fakta, kyllä se kuolema sieltä hiipii vastaan.
Ei se niin helppoa ole. Siihen tarvitaan aika paljon rohkeutta. Kivuttomat tavat kuolla ovat vaikeasti saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juma, jos haluaa niin paljon kuolla, niin miksei sitten vaan kuole! Siksikö, että ”Nooh, kuolla ehtii aina”..? Koska sehän on vaan fakta, kyllä se kuolema sieltä hiipii vastaan.
Ei se niin helppoa ole. Siihen tarvitaan aika paljon rohkeutta. Kivuttomat tavat kuolla ovat vaikeasti saatavilla.
Mitä väliä kivulla on, eikö lopputulos ole tärkein? Ja jos on niin kyllästynyt itseensä, niin miksi ajattelee, että ”kyllä minä ansaitsen mukavan kuoleman”? Hitto, jos ansaitsee mukavan kuoleman, niin ansaitsee mukavan elämänkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juma, jos haluaa niin paljon kuolla, niin miksei sitten vaan kuole! Siksikö, että ”Nooh, kuolla ehtii aina”..? Koska sehän on vaan fakta, kyllä se kuolema sieltä hiipii vastaan.
Ei se niin helppoa ole. Siihen tarvitaan aika paljon rohkeutta. Kivuttomat tavat kuolla ovat vaikeasti saatavilla.
Mitä väliä kivulla on, eikö lopputulos ole tärkein? Ja jos on niin kyllästynyt itseensä, niin miksi ajattelee, että ”kyllä minä ansaitsen mukavan kuoleman”? Hitto, jos ansaitsee mukavan kuoleman, niin ansaitsee mukavan elämänkin!
Totta kai on luonnollista pelätä kipua. Ihmisellä on myös alkukantainen selviytymisvietti, joka häiritsee myös esim. hirttäytymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on totta. Eikö elämässä muka ole mitään mitä haluaisit vielä kokea? Jos voisit tehdä mitä vaan? Ja sinähän voit jos toinen vaihtoehto on kuolema.
Kun ei vaan ole. Mitään asiaa kohtaan en koe mielenkiintoa tai intohimoa. Olotila ei muutu, vaikka tekisin mitä. Kaikki ruoka maistuu samalta. Nyt on ilmeisesti aika lämmin pihalla, mutta en tunne sitäkään.
Ap
Mulla on sama juttu. Mitään en ole elämältä halunnut lapsuuden jälkeen. Ja lapsuudesta on jo aika pitkä aika. Mikään ei kiinnosta. Ihan sama mitä teen, ihan sama mitä voin tehdä.
Ja ihan sama mitä johonkin BDI:hin tai tiesmihin vastaan. Ja joku sanoi BDI:stä että se on "oiva väline yksittäisen ihmisen voinnin kehittymisen seuraamiseen". Öh? Ei mun vointi tai mikään muukaan ole kehittynyt tai muuttunut lapsuuden jälkeen yhtään. Aina sama vointi, elämän joka hetki, se vointi että "mikään ei kiinnosta, onpas tylsää, miksi on pakko elää?"
Mutta niin, itsemurhaan en vain pysty. Ja enhän minä edes halua kuolla. Minua ei vain myöskään kiinnosta elää. Hohhoijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juma, jos haluaa niin paljon kuolla, niin miksei sitten vaan kuole! Siksikö, että ”Nooh, kuolla ehtii aina”..? Koska sehän on vaan fakta, kyllä se kuolema sieltä hiipii vastaan.
Ei se niin helppoa ole. Siihen tarvitaan aika paljon rohkeutta. Kivuttomat tavat kuolla ovat vaikeasti saatavilla.
Mitä väliä kivulla on, eikö lopputulos ole tärkein? Ja jos on niin kyllästynyt itseensä, niin miksi ajattelee, että ”kyllä minä ansaitsen mukavan kuoleman”? Hitto, jos ansaitsee mukavan kuoleman, niin ansaitsee mukavan elämänkin!
Totta kai on luonnollista pelätä kipua. Ihmisellä on myös alkukantainen selviytymisvietti, joka häiritsee myös esim. hirttäytymisessä.
Mjoo, yritin kerran tappaa itseni tukehduttamalla. Siitä ei tullut mitään, ja totesin, että ehkä tässä voisi vielä elää. Siitä on kymmenen vuotta. Todellisuudessa tiesin, ettei itseään oikein voi tukehduttaa, mutta ajattelin kokeilla. Jälkikäteen mietittynä en halunnutkaan kuolla. Joten ehkä sen ”sopivan tavan odottelu” on elämänhalua.
Että ärsyttää kaikki itsemurhaa hautovat hyväosaiset ihmiset...kun mikään ei kiinnosta eikä huvita. No mitä väliä, tarkoitus kuitenkin on, että täällä ollaan niin kauan kuin luonnollinen kuolema korjaa. Uskotko että kehitysmaissa ihmisillä elämä on sinun elämässi siedettävämpää, esim. jollain ihmiskaupan uhrilla tai lapsella jolla ei ole edes ruokaa tai puhdasta vettä, tai hiv jo syntymästä asti eikä lääkkeitä? Eivät he kuitenkaan pohdi yleensä miten kuolisivat vaan lähinnä miten selviytyisivät hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Että ärsyttää kaikki itsemurhaa hautovat hyväosaiset ihmiset...kun mikään ei kiinnosta eikä huvita. No mitä väliä, tarkoitus kuitenkin on, että täällä ollaan niin kauan kuin luonnollinen kuolema korjaa. Uskotko että kehitysmaissa ihmisillä elämä on sinun elämässi siedettävämpää, esim. jollain ihmiskaupan uhrilla tai lapsella jolla ei ole edes ruokaa tai puhdasta vettä, tai hiv jo syntymästä asti eikä lääkkeitä? Eivät he kuitenkaan pohdi yleensä miten kuolisivat vaan lähinnä miten selviytyisivät hengissä.
Mistä sinä tiedät, mitä esim. ap on elämässään joutunut kokemaan?
Vierailija kirjoitti:
Että ärsyttää kaikki itsemurhaa hautovat hyväosaiset ihmiset...kun mikään ei kiinnosta eikä huvita. No mitä väliä, tarkoitus kuitenkin on, että täällä ollaan niin kauan kuin luonnollinen kuolema korjaa. Uskotko että kehitysmaissa ihmisillä elämä on sinun elämässi siedettävämpää, esim. jollain ihmiskaupan uhrilla tai lapsella jolla ei ole edes ruokaa tai puhdasta vettä, tai hiv jo syntymästä asti eikä lääkkeitä? Eivät he kuitenkaan pohdi yleensä miten kuolisivat vaan lähinnä miten selviytyisivät hengissä.
Oletko tosissasi? Uskomatonta, että joku vielä ajattelee noin. Lue joku artikkeli masennuksen syistä.
Juuri näin kuin edellinen kirjoittaa. Miksi elämän pitäisi olla hienoa ja mahtavaa ja onnellista? Lääkkeitäkin on ja terapiaa tarjolla mutta osa vaan jaksaa valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin kuin edellinen kirjoittaa. Miksi elämän pitäisi olla hienoa ja mahtavaa ja onnellista? Lääkkeitäkin on ja terapiaa tarjolla mutta osa vaan jaksaa valittaa.
Lääkkeet ei läheskään kaikilla auta. Eikä terapiasta ole apua, jos on liian huonossa kunnossa.
Kuolla ehtii aina.